Blogi

huomasin, että maailma ei ole enää entisensä ja itsekin olen muuttunut.

εïз maktub.

Liikenteen keskellä koen välähdyksiä - ikään kuin nopeutetun diaesityksen. Kuvissa näen itseni. Olen joutunut onnettomuuteen ja itsestäni rtautuneena sivullisena katson ruhjoutuneita kasvojani, verisiä hiuksiani. Tunnen millisekunnin ajan miten kudokseni rikkoutuvat ja luut murskautuvat ja kuinka henki erkanee ruumiista.

Olen nähnyt näitä välähdyksiä nyt noin viiden vuoden ajan ja viime aikoina niitä on esiintynyt yhä useammin - ehkä viikoittain. Mitä ruuhkaisempaa liikenne on, sitä varmemmin näen dioja.

Tänään autoilin keskustassa edestakaisin asioita toimittaessani ja koin välähdyselämyksen kaksi kertaa. Jostain kumman syystä minua ei pelota, vaan tuo privaatti diaesitys tekee minut omituisen levolliseksi. Tietoiseksi. Siitä, mitä on tulossa.

Mut mähän elän 130-vuotiaaksi joka tapauksessa.

Maktub.

εïз

Olen terve.
Perheeni voi hyvin.
Minulla on kiva koti ja
ihania ystäviä.
Viihdyn työssäni.

Voiko enempää toivoa? Saako? Uskallanko?

εïз

Kiireistä päivää ovat piristäneet Pipitin avaama ketju, pikaviestit ja tekstarit (anteeksi äärimmäisen h i t a a s t i putoilleet vastaukset). Yksi kauneimmista sai minut liikuttumaan:

Sinua vailla
maailmankaikkeus
ei olisi sama.

Universumille
kiitos syntymästäsi
ja Sinulle
ystävyydestäsi.

Kiitos vielä kaikille onnitteluista, lauluista ja pikkutuhmuuksistakin ;P Kosto on suloinen!

εïз

edit:

[LAINAUS PersonalJesus]
Catch Me, Catch Me now,
I wanna feel your body,
Your heartbeat next to mine...

♬ ♪ ♫ ♬ ♪
[/LAINAUS]

:D

Eiköhän tämä muuttaminen ala kohtsillää riittää.

Päivän puuhasteluja:

. Keittiön ja makuuhuoneen ikkunoiden (yht. 4 kpl) sälekaihtimien (VoiHerraJumala!) imurointi ja ruutujen (4*6) pesu. Johan kirkastui! Emmä mitään kaukoputkee tarvikaan :D
. Makuuhuonen verhojen ripustaminen ja nukkumapaikan sisustaminen mieleisekseni (vain liveseksi puuttuu)
. Keittiön valaisimen vaihto. Löysin ullakolla olevasta varastohäkistäni jonkun entisen asukkaan sinne jättämän ihan sairaan ihanan (ja takuulla erikoisen) valaisimen. Veikkaisin olevan jostain 60-luvulta, mutta early seventies vois olla kai myös?
. Samalta ullakkoreissulta perin itselleni kaislakaihtimen, jonka ripustin keittiön ikkunaan. Vaikka se ei peitä kuin umpinaisen tuuletusluukun ja n. 20 cm leveydeltä ikkunaa, en taida tällä haavaa enempää materiaalia ripustaa näköesteeksi.
. Kuorin uunista ja liedeltä vaahtokerroksen, jonka eilen levitin ja rasvalian alta paljastui ihan kelvollisen näköinen Strömberg. Oli muuten sellanen palaneen rasvan kerros, että en ole ennen kokemut. Onneksi on K2r.
. Puhdistin wc:n ja keittiön lavuaarien hajulukot *yök*. En voi muuta kuin ihmetellä jälleen kerran..
. Ruuvasin olohuoneen ranskalaisen oven pieliin sellaset takorautajutut, joihin voi ripustaa jotain. Tovin katseltuani työn jälkeä, huomasin, että olen kiinnittänyt toisen jutuista ylösalaisin. Kätevä emäntä.

Eteisessä on jotain kymmenen laatikkoa menossa ullakolle. Huomenna :)

εïз

PS. Vastapäisen talon paljastelijaa ei ole näkynyt, mutta sen keittiössä on palanut valo koko päivän. Pitäisköhän ihan mennä katsomaan.. jos sillä on vaikka joku hätä?

edit: Ihan törkeesti typoja. Korjasin löytämäni. Tässä välissä pystytin olohuoneen nurkkaan taiteilijan maalaustelineen (edelleen ullakkolöytö) ja asetin siihen taulun.

Onkohan mulla trypanosomiaasi? Nukuin jotain 9 h ja olisin helposti voinut jatkaa vielä muutaman hetken, mutta puhelin vaati vastaamaan.

Silmät ristissä tuijotin itselleni tuntematonta numeroa ja painoin vihreää luuria. Mieshenkilö halusi tietää onko pakettiautovaraukseni edelleen voimassa.. Aika hiljasta tuli, kun kysyin, että "olenko ilmoittanut että en tarvitsekaan autoa, kun olen päättänyt kantaa pesukoneen reppuselässä tuon vajaat kaksi kilometriä?" Pokka ei pitänyt, vaan repesin aamukäheän naurun siihen päälle ja sitten me naurettiin yhdessä aika pitkään. Aina kun toinen yritti sanoa jotain, toinen purskahti nauruun - kunnes saatiin sanottua heippa. Ihan kiva tapa herätä tuokin.

Näin hassua unta, jossa työporukka jostain kumman syystä oli majoittuneena (ja teki töitä) metsään rajoittuvan, vähän umpeenkasvaneen tontin keskellä sijaitsevassa vanhassa villassa. Juoksenneltiin vuorotellen siellä kuusikossa milloin milläkin asioilla (ei vessasellaisilla) ja tuon tuostakin polunvarrella törmäsin lemmiskeleviin pareihin. Hirveitä pukkeja noi duunipaikan miehet!

Nyt on aamukahvi nielty ja seuraavaksi riivin verhot alas ikkunoista (joita EN aio pestä). Enää ei ole todellakaan paljon pakattavaa, mutta roudaamista alkuillaksi riittää.

Seuraavan blogimerkinnä kirjoittelen todennäköisesti uudesta osoitteesta.

εïз

PS. Lumi on yön aikana sulanut ihan hirveästi.

Aamulla pakkaillessa ihan hymyilytti, kun sitä tavaraa ei sitten ollutkaan niin paljon. Illalla tyhjentelin loput keittiön kaapeista (yhtä* lukuun ottamatta, se täytyy muistaa vielä!) ja kauhuissani katsoin sitä laatikkomäärää, jonka sain täytettyä kuivaruoka-aineilla (pääasiassa mausteita ja maustekastikkeita ja -hillokkeita) ja astioilla. Niitä helvetin kippoja ja kuppeja on vielä varastossakin kaksi banaanilaatikollista ja Raahessa vähintäänkin toinen mokoma!

Muumimukit (ne, joita en "kerää"), turvallisen kokoiset teemukit, monenlaiset juoma-, glögi- ja viinilasit, lautaset, tarjoiluastiat.. ja vielä kierros. Aterimet, veitset, kauhat ja lastat, kattilat ja kulhot..

Miten ne on mahtuneet noihin muutamaan kaappiin?

Jääkaapin alla olevasta kaapista löysin juomatonta viinaa. Pullo Minttua, melkein täysi vodkapullo, salmiakkikossu ja valkoviiniä. Lähes vuoden ovat siellä majailleet - en ole edes muistanut moisia :D Tuohon kun lisää olkkarin viski-, konjakki ja punkkutarjonnan ja ne muutamat bisset, jotka kerää pölyä *)tiskipöydän alakaapissa, niin kai niillä yhden illan saunoo :D

Vein uudelle asunnolle pari laatikollista liinavaatteita ja pyyhkeitä, ulkoiluvaatteita ja ensimmäisen kenkäerän. Kun purin kenkälaatikoita Ikean isoista kasseista (parasta, mitä kyseinen firma on minulle tähän mennessä voinut tarjota!), kysyi ystäväni, että onko niissä kaikissa kenkiä.. Kenkälaatikoissa? Tietysti on. Lahjoitin pois kahdeksan paria jo viikko sitten ja neljät saa vielä lähteä, vaikka vähän itkettää. Silti jäljelle jää noin kolmetkymmenet kengät (ja ne "muutamat", jotka on Raahessa :D).

Jääkaapin olen melkein saanut tyhjennettyä. Tänään sain nieltyä loput puolukat ja puolet rahkasta. Huomenna on tarjolla munaa.

εïз

On jotenkin lohdullista katsoa ulos ikkunasta ja nähdä kaikki puhtaan valkeana. Lumi on pessyt pois lyhyen loska-ajan harmauden ja valaisee tienoon - ja mielen.

Pitäisi olla onnellinen niin monista asioista, mutta vielä on liian kiire, jotta ennättäisin pysähtyä ja antaa kaikessa rauhassa itselleni aikaa. Ehkä sitten ensi viikolla, kun muuttohässäkkä on ohi (tai seuraavalla, pikkujoulujen jälkeen tai viimeistään kun kaikki joululahjat on ostettu..).

Tämä aika tekee välillä sekopäiseksi, sillä se ei millään tahdo riittää kaikkeen. Ainakaan kun käytän sitä väärin. Ja kyse on omasta ajastani. Minua varten pystyyn nostetusta tiimalasista, joka sekunti sekunnilta valuttaa elämänhiekkaa.

Kun muistaisin sen. Puhdistaisin mieleni komerot samalla tapaa kuin tyhjennän ja järjestän kaappeja muuton alla. Lajittelisin kaiken tärkeän (arvokkaan, hyödyllisen ja rakkaan) kauniisti säilytettäviksi ja jättäisin taakse kaiken vähemmän tärkeän, rojun, joka kuluttaa energiaani vain olemalla siinä - muistuttamalla elämättömästä tai taakse jääneestä.

Tämä aika riittää. On vain käytettävä se oikein.

εïз

Aamutuimaan käänsin eteiskeittiössä sijaitsevan vaatekaapin 90', eli alkuperäiseen asemaansa. Ei ollut vaikeaa, mutta raskasta.. Lyhyen yön jälkeinen väsy tuntui lihaksissa (ja silmissä!), mutta olin päättänyt suoriutua operaatiosta ennen töihin lähtöä, joten:
. tyhjensin kaapiston
. lajittelin jotain tarpeetonta roskiin
. irrotin lattialistat
. punnersin ja puhisin kaapin takaisin paikalleen
. ladoin tavarat takaisin kaappeihin
. kiinnitin lattialistat
. imuroin (samalla koko asunnon)

Kun sain urakan valmiiksi, soitti vuokranantaja, että tulevat illalla. Päätin pysytellä poissa ja kotiuduin siksi vasta kahdeksan jälkeen. En tiedä menikö, mutta toivon niin. Itse en tosin enää tätä ottaisi :)

Juttelin töissä uuden asuntoni nykyisen (pienempään muuttavan) asukin kanssa ja hän halusi lahjoittaa minulle mm. runkopatjan petareineen, sohvan ja jotain muuta "pientä". Menen todennäköisesti huomenna katsomaan niitä "pieniä" tarkemmin. Toinen sänky olisi kyllä jees, niin voisi majoittaa vaikka tuvallisen tuttavia kertaheitolla. Sitäpaitsi sängystä on varmasti muutakin iloa.

Olen päättänyt saada kaiken pakattua marraskuun viimeisen perjantain iltaan mennessä ja tämä asunto on siivottu viimeistään sunnuntai-iltana. En aio viipyä täällä hetkeäkään kauempaa kuin tarpeen on.. Herzille pitäisi muistaa rimpauttaa, jotta saan sen ison pakettiauton. Siihen mahtuu kutakuinkin kaikki kerralla eikä tarvitse ajella eestaas.

Nyt pitäis kerätä woimia.

εïз

Ovesta tullaan eteiseen, jossa on oikealla naulakko ja sen jälkeen kaksi kaappia vaatteille. Vasemmalla on ovi ihan mukavan kokoiseen vaatehuoneeseen. Muutama askel eteenpäin ja oikealle jää makuuhuone ja sen jälkeen keittiö, jonne isohko ruokapöytä mahtuu hienosti. Suoraa edessä on kylpyhuone-wc yhdistelmä ja sauna :). Keittiötä vastapäätä vasemmalla on parilasiovet isoon olohuoneeseen, josta on kulku lasitetulle parvekkeelle.

Irtisanoin tämänhetkisen komeroni ja maanantaina menen allekirjoittamaan vuokrasopimuksen tuosta keskustassa sijaitsevasta 60 m2 kaksiosta. Ei se kuntonsa puolesta mikään maailman ihanin asunto ole, mutta tilaa on yli 20 m2 enemmän kuin nyt ja työmatka lyhenee noin 320 metriin. Muuttamaan pääsen todennäköisesti kuun vaihteessa.

εïз