U0.1

Kuivasin hiuksiani ilmakihartimella, johon on neljä eri päätä. Käytössä oli n. 15 mm halkaisijaltaan oleva kiharrinpää ja minun tarvitsi tuskin koskettaa kutrejani kun ne kihartuivat.

Vessan ovi oli auki ja ovenraosta näin miten isä istui nojatuolissa ilmeisen juopuneena ja puhui jonkun kanssa puhelimessa. Tai sammalsi. Äiti silitti sivummalla puhtaita vaatteita ja katsoi isää ”sillä ilmeellä”. Olin ärtynyt – en vihainen, vaan harmissani isän jorinoista. Tartuin puhelimen verkkojohtoon (kyseessä oli siis lankapuhelin) ja vedin siitä saadakseni puhelimen käsiini ja katkaistakseni puhelun. Isä sanoi jollekulle langan toisessa päässä, että ”.. haluaa puhua shun kansha..” ja luovutti laitteen hallintaani. Nostin luurin korvalleni ja kuulin miten pikkusiskoni huhuili linjan toisessa päässä. Juttelimme neutraalisti niitä näitä ja sitten jompikumpi lopetti puhelun.

Tallennettuani edellisen merkintäni, muistin päivällä kävelylenkin aikana pari pätkää lisää viimeöisiä puuhailuja (ensin oli tämä puhelinkeskustelu ja sitten mentiin kahville..). Varsinkin tuo puhelinkeskustelu tuntui kovin oudolta, sillä en koskaan keskustele kyseisen siskoni kanssa puhelimessa yhtään mistään. Emme keskustele muutenkaan.

Mitähän mä eilen söin?