Yhdelle?

Aina toisinaan sattuu tapaamaan ihmisiä, jotka jäävät vaivaamaan. Mua on nyt säännöllisen epäsäännöllisesti vaivannut niin paljon, että päätin et se on siiderin paikka.

Sanotaan, että alku on hankala, mutta tässä meinas käydä toiste päin. Alku oli helppo (ha-haa!), mutta ihan helposti en jatkoa saanut pelattua. Vakio B&B lupasi majoituksen, eli noo problemos. Avaimenluovutus sovittiin Elielin terassille, josta se ongelmoituminen pikkuhiljaa alkoi.

RingRing
CMe: Kätsmiillä
B&B: Myöhästyn 10 min, ota siideri.
CMe: OK.

Avainhenkilön saavuttua olen saanut siiderin nieltyä ja siihen se vaan jumittaa pöytään ja alkaa kertomaan ..jotain.

CMe: Mä kyl myöhästyn.
B&B: OK. Otetaan siiderit.
CMe: Fak.

Poltan noin 1/2 askia Kentiä sen seittemän minuutin aikana, mitä siiderin juominen kestää ja lähetän HKL:lle rakkaustekstiviestin A1.

B&B: Kolmosella vois mennä.
CMe: Joo.
B&B: Mutta otetaan taksi.
CMe: Oho?

Taksikuski parka. Muistan vieläkin sen etunimet Joakim Anders. Avainhenkilö muistaa takuulla kuskin numeron. Ja puhelinnumeron ja osoitteen ja ties mitä muuta. Me päätettiin, että Joakim tulee bestmäniksi meidän häihin ja kun Joakim jätti meidät haluamaamme osoitteeseen, me vilkutettiin ja sanottiin "hei".

CMe: Nyt ois jo vähän kiire. Nakkaan nämä kamat..
B&B: Joo. Tässon tää sun avain. Mä tuun kanssa käymään ylhäällä.
CMe: Älä?

Avainhenkilö menee vessaan ja selittää koko istuntonsa ajan jotain elämää tärkeämpää. Poltan pari Kentiä odotellessa ja soitan puhelun, jonka aikana kuulen enemmän taustahälyä kuin mitään muuta.

B&B: Mennään!
CMe: Täh?
B&B: Sun on pakko tulla mun kanssa yhdelle tuohon matkan varrelle..
CMe: Jasso. Kai sit nii.

"Matkan varrella" puhelin soi ja kerron olevani tulossa.. ja juon elämäni nopeimman yhden ja poltan kartongin Kentiä. Halaan avainhenkilön ja lähden juoksujalkaa..

MrX: Kätsmiiiii!
CMe: Täh?
MrX: Siiton ainaki ..20 vuotta!
CMe: Kai sit nii. Nii taitaa olla.
MrX: Aivan uskomatonta! Sun on pakko tulla mölkylle ja kertoa kaikki!
CMe: *siis mitä swiddua!* Mullon vähän kiire..

Heittelin sitten pari kertaa sitä kapulaa ja selitin kieli kitalakeen liimautuen miten olin kasvanut teinistä aikuiseksi ja opiskellut ja tehnyt töitä ja muuttanut ja .. ja sanoin "hei". En vilkuttanut, mutta sytytin askin viimeisen *prkl* tupakan heti, kun pääsin puistosta.

Ärrällä jouduin odottamaan jotain ihmeidentekoa. Päätin yrittää vanhanaikaista ja ostin lepyttelytikkarin myöhästymiseni kunniaksi..

CMe: Tota.. Ooknää vielä jossain? Tai siis missä nää oot?

...

Joskus ihmiset, jotka on vaivanneet mieltä, osoittautuvat vaivan arvoisiksi.