matkakuumeilua

Suomessa on nyt niin kaunista, että melkein harmittaa lähteä ulkomaille. Tämä on ollut paras talvi vuosiin. Pidän kunnon pakkasesta, en siitä lumiloskapaskakelistä, jota on enimmäkseen tarjolla. Maisemat ovat pukeutuneet valkoiseen, puut kauniin lumihuurteiset. Mutta toisaalta tiedossa on valkoisia hiekkarantoja, joten en pistä pahakseni, en lainkaan.

Lueskelin matkaoppaan vinkkejä Karibiasta ja samalla miettien, että totta tosiaan, kaikki nämä maat ovat tuttuja. Isot Antillit Kuuba, Jamaika, Hispaniola (Haitin valtio ja Dominikaaninen tasavalta) ja Puerto Rico. Pienistä antilleista Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Dominica, Grenada, Trinidad ja Tobago, St. Vincent ja Grenadiinit sekä muutama muu (ja lisäksi vielä muille valtioille yhä kuuluvat saaret). Mistäköhän? Lienee taustalla penkkiurheiluharrastukseni. Näistä maista on paljon pikajuoksijoita.

Eikä luvassa ole vain valkoisia hiekkarantoja:

- The shifting sands on sheltered beaches come in impossible hues, from sugar white and salmon pink to coffee brown and charcoal black. While some islands shimmer just above sea level, others jut out like verdant icebergs.

- Tastes like chicken: A regionwide delicacy called ‘mountain chicken’ is no kind of fowl, but is actually a crapaud, a local species of frog with unusually large (and delicious) legs.

- Mango a go-go: There are at least 12 kinds of mango widely sold through the Caribbean. That is at least twelve reasons to go.

Lähtis hakemaan uuden kesätukan. Sillä onpas tulossa kesä nyt talven keskelle.