Ote ja arvio

"Kyynelten summa on vakio. Aivan siitä riippumatta, minkälaisten lippujen ja tunnusten alla ihmiset elävät, minkälaisia jumalia heillä on ja kuinka suuret ovat heidät tulonsa - niiden kyynelten, tuskien ja pelkojen summa on vakio, jotka itse kukin joutuu maksamaan olemassaolostaan. Kylläiset rämpivät neurooseissa ja kyllästyneisyydessä. Liikaa piinatuille, kuten meille, tulee avuksi turtuminen. Muutenhan minunkin pitäisi itkeä aamusta iltaan. Minä en tee niin, eikä kukaan muukaan. Tässä on jokin lainalaisuus. Se, joka uskoo, että maailman kyynelten summa ei muutu, ei kyllä sovellu kovin hyvin maailmanparantajaksi tai kiivaaseen toimintaan."

- Nainen Berliinissä. Päiväkirja 20.4.-22.6.1945
Kirjoittaja anonyymi.

---

Istuin kyyneleet silmissä junassa ja luin ja luin. Pitkään aikaan mikään kirja ei ole temmannut minua näin mukaansa, koskettanut näin syvältä. Ahmin sen loppuun.

Kyseessä on todellinen merkkiteos. Siviilin, naisen, henkilökohtainen kertomus kohtalosta sodan jaloissa. Hävinneen osapuolen kuvaus - ei yksinomaan saksalaisten tappion kuvaus - vaan jokaisen sodan jaloissa olevan siviilin, naisen ja lapsen.

Teos on uskomattoman hyvin kirjoitettu, älykäs ja oivaltava. Nainen piti itsensä järjissään nälän ja raiskausten, henkiinjäämistaistelun keskellä, kirjoittamalla.

*****