wow

Huippukeskustelu - hommat etenee uusille urille.

Ilta emerituksen seurassa.

Kaksi wow:ta.

Rentoa, mukavaa keskustelua, jonka vain viimeinen kohtaaminen meinasi pilata. Niin sitä ihmiset vain näkevät saman ihmisen, saman tilanteen eri tavoin. Erikoista. Mikä on toiselle aina tyylikäs lähtijä, on toiselle täysin päinvastaista.

Samaan tapaan kuin ihmiset ovat nähneet kerran kaksi ja sitten päättäneet, millainen toinen on. Ihmiset lokeroidaan, stereotypisoidaan, eikä anneta mitään mahdollisuutta sitten olla mitään muuta. Kerran jotakin jonkun mielessä, sitä siellä aina. Ihmiset fakkiutuvat omiin käsityksiinsä toisista, eivätkä edes halua nähdä toisia sellaisena kuin he ovat.

Tyylikkyydestä. Kaveri sanoi sen ääneen, mitä olen aina miettinyt. Poikkean kantakapakkani valtaväestöstä. Olen vaihtoehtoinen vaihtoehtoihmisten joukossa. Alternativea alternativessa. Aina se erilainen nuori, joka ei ole missään sulaudu joukkoon. Joka ei ole osa mitään porukkaa, vaan on oma itsensä, oma tyylinsä. Yllättävää oli, että K, joka on keski-ikäinen rouvashenkilö, piti tyyliäni tyylikkäänä.