Viimein ja vihdoin...

Ihmeellista kylla blogin kirjoitus on jaanyt muutamaksi paivaksi, vaikka luulisi ettei mulla mitaan muuta tekemista olisikaan, kun vaimo on poissa. (han tulee tanaan kotiin. ihanaa. onnea varjostaa se, etta olen toissa klo 23 asti. sitten aamulla taas takaisin toihin. ja sitten suoraan sielta Suomeen. hadintuskin ehditaan moi sanoa.)

Nyt onkin kaikenlaista tapahtunut. Suurin elamaa mullistava muutos on, etta tulin ulos kaapista porukoilleni, ja he olivat todella ok sen suhteen. Nyt vahan jannittaa menna kotiiin ekaa kertaa taman suuren paljastuksen jalkeen, mutta toisaalta ihanaa. Ei tarvi varoa sanojaan koko ajan. En tosin oikein tieda, osaanko nyt yhtakkia luontevasti jutella asiasta josta on vaiennut niin kauan. No, pitaa katsoa. Ehka siita ei tarvi sen kummemmin jutella. Joka tapauksessa on ihanan vapautunut olo :)

Tapasin eilen sitten TiBeten, johon olen "tutustunut" luolassa. Hankin asuu siis taalla ja paatettiin sitten tavata. Oli janskaa, en ole ikina tavannut ketaan, johon olen tutustunut netissa. Kivaa oli. Mukana oli myos suomalainen lepakkopariskunta. Parannettiin maailmaa ja syotiin kiinalaista. Vein tuomisina viinipullon (tai siis. olin ostanut viinipullon. unohdin sen sitten tietenkin kotinn. mutta mentiin off-licensen kautta. eli loppujen lopuksi vein viinipullon.), jota en kylla tarkoittanut juoda kokonaan itse, mutta niinhan siina kavi. Auts. Nyt se on palannut kummittelemaan mulle paansaryn ja pahoinvoinnin muodossa. Nyt alkaa jo sentaan elama voittaa, mika on hyva, silla mun pitas olla matkalla toihin parin tunnin paasta.

Ennen toihin menoa olen pakkaillut (huomenna Suomeen. en oikein kasita.) ja siistinyt kamppaa. Pitaa tehda viela ruoka valmiiksi vaimoa varten. Nyt kylla raastaa tama tilanne, kun ei ehdita olemaan yhdessa yhtaan ennen kuin lahen. Hitto kun ei saatu lomaa samaan aikaan, se olis ratkaissut kaiken. Mua ei nyt ees yhtaan huvita lahtea. Vaikka tietenkin on ihanaa menna ja nahda kaikkia rakkaita ihmisia. Mutta kun kaikkein rakas jaa tanne. (olis pitanyt ostaa sille joku pieni kotiintuliaislahja. hitto kun en aiemmin hokannut. nyt on liian myohaista. en kerkia shoppailemaan ennen toihin lahtoa enaa. hemmetti.)

Onneksi mun tilaamat dvd:t tuli. L-Koodin eka tuotantokausi seka Tipping the Velvet. Oonkin viettanyt paljon aikaa L-maailmassa. Niin on vaimollakin jotain tekemista taalla itekseen kun olen poissa. (oikeasti. mitenkohan se parjaa. oon nyt ihan huolissani siita.)

No joo. Nyt kyokkiin. Suomessa ollessani mulla tuskin on aikaa pahemmin cityilla. Joten Gee vaikenee. Ainakin viikoksi.