Blogi

Vituttaa. Kerrankin. Yleensa meidan parisuhde on niin harmoninen ja kaikki on niin taivaallista. Nyt mua vahan ahistaa. Selitan. Me ollaan aina yhessa ja yleensa tykkaan olla. Mutta joskus jos on jotain tilanteita mihin vaimo ei syysta tai toisesta voi tulla mukaan. Kuten eiliset firman pippalot, joihin ei aveceja kutsuttu. Mentiin kuubalaiseen tapas-ravintolaan, jossa mojitot virtas ja ruoka oli hyvaa. Ilta oli mukava, mutta tiesin koko ajan etta pitais menna kotiin aikaisin, koska muuten vaimoa vituttaa. Heti kun eka henkilo ilmoitti lahtevansa kotiin jo ennen klo 22 (meilla on monta raskaana olevaa naista toissa ja nama halusivat jostain kumman syysta menna kotiin niinkin aikaisin), lahdin samaan aikaan. Vaikka oli kivaa. Vaikka olisin mielellani jaanyt viela nauttimaan pari litraa mojitoja. Eli olin kotona hieman jalkeen kymmenen illalla, mika ei varmaan kenenkaan mielesta ole kovin myoha. Vastassa oli kuitenkin suhteellisen hapan naama.

Toinen juttu. Huomenna ollaan menossa muutaman kaverin kanssa teatteriin. Tasta ollaan sovittu jo monta kuukautta sitten. Ennen teatteria oli tarkoitus menna porukalla syomaan. Vaimo ei halunnut menna teatteriin, koska on nahnyt kyseisen naytelman monta kertaa, mutta halusi tulla syomaan. Pari paivaa sitten, kun hanta tasta muistutin, han totesi ettei meilla ole nyt varaa menna jatkuvasti ulos syomaan yms. ja pitaa saastaa rahaa ja muuta. Onhan se totta, mutta tasta menosta on siis sovittu ajat sitten. Ja mukana on paljon muita ihmisia. Joten han ei nyt halua menna syomaan. Eihan han toki sanonut, ettenko mina saisi menna syomaan. Mutta sitahan han tarkoittaa. Enka jaksaisi menna ravintolaan koko ajan pohtien miten vaimo odottaa kotona murjottaen. Eli taidan minakin perua. Teatteriin menen tietenkin kun lippu on maksettu. Mutta aina kun olen jossain ilman vaimoa, pitaa kiirehtia kotiin. Nyt alkaa arsyttaa.

Mutta passiivis-agressiiviseen tapaani en varmaan puhu tasta mitaan. Tai murjotan hieman ja hanen kysyessaan mika hatana sanon ettei mikaan. Puran turhautumistani blogiin jota (toivottavasti) kukaan ei lue. Huono juttu ettei kumpikaan meista ole oikein tottunut selvittamaan ongelmia. Onneksi meilla ei ole usein ongelmia. Viime aikoina on alkanut tuntua, etta kaipaisinkin vahan omaa tilaa. Tai jotain. Niin kuin meidan alkuaikoina mutta sitten se tunne vaistyi. Nyt se on hiipimassa takaisin.

En tiia mita teha.

Maanantaina tae bo. Tiistaina espanjan kurssi. Keskiviikkona tylsia kotihommia kuten imurointia, pyykinpesua seka ruokakaupassa kayntia. Torstaina firman pippalot. Perjantaina salille. Lauantaina teatteriin. Mitas sunnuntaina tekis?

Oli tarkoitus viela jakaa kanssanne se, etta ollessamme matkalla Roomasta takaisin Dubliniin Ryanairin lento oli 8 tuntia myohassa. Mika vitutti huomattavasti ottaen huomioon etta oltiin heratty aamulla klo 5.30 ehtiaksemme ajoissa kentalle. Ryanairin tuntien mitaan korvauksia on turha odottaa, mutta yritanpahan kuitenkin. Kirjoitin niille valituskirjeen (puhelinnumeroahan he eivat tietenkaan tarjoa sen kummemmin kuin edes sahkopostiosoitetta. yrittavat tehda valittamisen hankalaksi.)ja vastausta odotellaan. Kehtaavatkin tehda taman vakioasiakkaalleen!

Edellinen ikakriisi-merkintani sai nakojaan pari kommenttia. Hah hah haa. Tiedetaan, etta olen vasta 27v (vasta!?! vasta?!). Ironia on leipalajini. Siitahan tassa onkin kyse, etta kaipaan teiniytta. Kun henkinen ika tuntuu olevan viela jossain 17 vuoden hujakoilla.

No juuh. Roomassa kaytiin viime viikolla. Oli hienoa. Kaytiin kaikki tavalliset turistikuviot lapi ja monta museota viela siihen paalle. Tahan aikaan vuodesta ei ollut onneksi pahoja jonoja mihinkaan ja ilmatkin suosi. Sattui myos huvittava tapaus. Oltiin matkalla Fontana di Trevilta espanjalaisille portaille mutta sattumoisin kaveltiin tasmalleen painvastaiseen suuntaan. Oltiin siina sitten jollain piazzalla mahdollisimman turistin nakoisina tuijotellen vuoroin karttaa, vuoroin katujen nimia, jotka eivat matsanneet ollenkaan, kun pari ystavallista italiaanoa pysahtyivat kysymaan, tarvittiinko kenties apua. Me tietenkin hyvin avoimina, sosiaalisina, luottavaisina ihmisina (not!) oletettiin etta ne ovat joko huijareita tai taskuvarkaita tai parhaimmassa tapauksessa piparin perassa olevia gigoloita. Kavi ilmi, etta he eivat ainoastaan olleet ystavallisia ihmisia, vaan toinen niista perati puhui melko hyvin suomea asuttuaan Suomessa 2 vuotta! Enpa olettanut tormaavani suomea puhuvaan italialaiseen keskella Roomaa sattumoisin, kaikkea sita sattuu. He sitten opastivat meidat espanjalaisille portaille ja silla niista eroon paasi. Hah.

Ruoka oli muuten taivaallista. Ja jaatelo. Eika siella niin kallistakaan ollut, kuin mita etukateen pelkasin, kun vain katsoi mihin meni syomaan. Olisi siella ollut myos baareja, joissa pieni olut maksoi 7€. Hah.

Nyt on kevat. Aurinkoista ja kivaa. Jotenkin tahan aikaan mun nuoruudenkaipuuni pahenee. Tai minka kaipuu se nyt olisikaan. Ei se oikeasti koti-ikavaakaan ole. Vanhan ja entisen kaipuuta.

Miksi pitaa ihmisen olla niin hvetin vanha jo. Istua toimistossa maanantaista perjantaihin klo 8-16.30. Menna nukkumaan joka ilta ennen kello 23. Miettia perjantai-iltana, katsoisiko CSI:ta vaiko perjantaileffaa. Miettia lauantai-iltana, katsoisiko CSI:ta vaiko lauantaileffaa. Tehda sunnuntaisiivous joka sunnuntai.

Mulla on ikakriisi. Aikuistumiskriisi. Elanporvarillistayhteiskuntakelpoistaelamaakriisi.

Ja on viela niin paljon kaikkea, mita en ole tehnyt. Me ei koskaan menty sille monen kuukauden Aasia-turneelle (ensin transsiberia-express junalla Moskovasta Pekingiin. sielta Shanghaihin. sielta Japaniin. seuraavaksi Filippiineille. sitte ehka kotiin. jos olisi huvittanut.) mita suunniteltiin vain vuosi sitten. Ja musta tuntuu, ettei me koskaan mennakaan. Aletaan olla jo liian vanhoja ja mukavuudenhaluisia backpacker-elamaan. Ja se tekee mut tosi surulliseksi. Sniff.

Mihin se nuoruus meni?

Mulla ei ole nykyaan enaa AIKAA. Ihmeellista sinansa. Sita ei moni uskoisi jos nakisi mut istumassa lahestulkoon joka ilta sohvalla kattomassa CSI:ta/luontodokumenttia/satunnaista leffaa. Mutta ajalla tarkoitan nyt aikaa olla yksin. Ja kirjoittaa.

Tiedan olevani jossain maarin outo. Mulla on outoja ajatuksia siita mita "saa" tai "voi" tehda ja mika on noloa. Esimerkki. Tama nettielama on musta tuntunut aina jotenkin nololta. En ole kertonut kellekaan IRL-kaverilleni pitavani blogia tai ylipaansa olevani rekisteroitynyt cityssa. Miksi? Eihan siina mitaan noloa ole. Mutta silti. En halua kertoa. En halua kenenkaan lukevan satunnaisia tekstejani. Siis kenenkaan tutun. Jo ennen nettielamaa kirjoittelin erilaisia teksteja. Tarinoita tai whatever. Sitakaan en halunnut kellekaan sanoa enka todellakaan olisi antanut kenenkaan niita lukea. Ja nyt kun mulla ei ole juuri ollenkaan aikaa olla yksin, en "voi" kirjailla. Kun ei sita havettavaa tapaa voi paljastaa esimerkiksi rakkaimmalleni.

Jotenkin kirjoittaessani tunnen olevani kaikkein paljaimmillani. (en nyt tarkoita tata blogia. taalla yleensa jauhan vain paskaa. kun tatakin jotkut nettitutuista irl-tutuiksi muodostuneet ihmiset saattavat lukea.) Olen joissain asioissa tosi sisaanpainkaantynyt. Enka halua kenenkaan nakevan sita puolta itsestani. Ja nyt. En voi purkaa naita omituisia aatoksiani. Kaipaan. Kaipaan. Kaipaan.

Miten ihmeellisen ihana maanantai voikaan olla, kun ei tarvi menna toihin. Dublin nayttaa kovin kauniilta sateilevassa auringonpaisteessa (niin. ja sita osaa arvostaa ihan eri tavalla kun sita ei niin usein nae.) kun voi vaan joko pysya kotona tai menna ihan mihin haluaa. Oon kuunnellut vanhaa Apulantaa. Pian kaupungille. Pitasko ruveta taas tyottomaksi. Olis aina nain kivaa.

(joo joo. ei oikeasti.)

Huokaus. Juuri kun luulin sopeutuneeni normaaliin unirytmiin. Juuri kun luulin olevani yhteiskuntakelpoinen toimistotyolainen. Niin nyt se prkl iskee jalleen. Unettomuus.

Oon aina ollu jonkinlainen yoelaja. Ja viihdyin vuorotyossa. Vaikka joskus piti herata helvetillisen aikaisin, sita tasapainotti iltavuorot. Mutta nykyaan olen toimistotoissa (myonnan. hyvin pitkalti vaimokkeen takia. etta olisi yhteista aikaa. ja mahdollisuus suunnitella viikonloput ja muut vastaavat.)ja luulin sopeutuneeni siihen hyvin. Nukuin yllattavan hyvin yot. Jne. Mutta nyt ei yolla nukuta sitten millaan. Eika vahaakaan huvita istua toimistossa kaiket paivat. Haluan syoda kylmaa pizzaa kahvin kanssa aamukahdelta. Haluan katsoa leffoja koko yon. Haluan roikkua netissa juuri niin kauan kuin huvittaa. Haluan nahda auringonnousun ennen nukkumaanmenoa.

We sleep all day
We drink all night
We are not wasting out time
We refuse to hide
We're going out tonight

Miksi tama elama tuntuu olevan niin kaukana ulottumattomissa? Miksi mun pitaa olla aikuinen ja olla toissa ja olla vastuullinen ja yhteiskuntakelpoinen?

Parhaita tietokilpailuvastauksia. Har har har.

UNIVERSITY CHALLENGE
Bamber Gascoigne: What was Ghandi's first name?
Contestant: Goosey, Goosey?

THE WEAKEST LINK
Anne Robinson: In traffic, what "J" is where two roads meet?
Contestant: Jool carriageway.

Anne Robinson: Which Italian city is overlooked by Vesuvius?
Contestant: Bombay.

Anne Robinson: What insect is commonly found hovering above lakes?
Contestant: Crocodiles.
Anne Robinson: Wh...?
Contestant (interrupting): Pass!

Anne Robinson: In olden times,! what were minstrels, travelling entertainers or chocolate salesmen?
Contestant: Chocolate salesmen.

Anne Robinson: The Bible, the New Testament. The Four Gospels were written by Matthew, Mark, Luke and...?
Contestant: (long pause) Joe?

Anne Robinson: Who was a famous Indian leader, whose name begins with G, revered by millions, who was assassinated and received a state funeral?
Contestant: Geronimo!

RADIO LINCS PHONE-IN
Presenter: Which is the largest Spanish-speaking country in the world?
Contestant: Barcelona.
Presenter: I was really after the name of a country.
Contestant: I'm sorry, I don't know the names of any countries in Spain.

STEVE WRIGHT SHOW, RADIO 2
Wright: On which continent would you find the River Danube?
Contestant: India.

Wright: What is the Italian word for motorway?
Contestant: Espresso.

Wright: What is the capital of Australia? And it's not Sydney.
Contestant: Sydney.

THIS MORNING
Judy Finnegan: The American TV show 'The Sopranos' is about opera. True or false?
Contestant: True?
Judy Finnegan: No, actually, it's about the Mafia. But it is an American TV show,so I'll give you that.

BBC RADIO NEWCASTLE
Paul Wappat: How long did the Six Day War between Egypt and Israel last?
Contestant (after long pause): Fourteen days.

BOB HOPE BIRTHDAY QUIZ, LBC
Presenter: Bob Hope was the fifth of how many sons?
Contestant: Four

BBC GMR, PHIL WOOD SHOW
Wood: What "K" could be described as the Islamic Bible?
Contestant: Er...
Wood: It's got two syllables... Kor...
Contestant: Blimey?
Wood: Ha ha ha ha no. The past participle of run...
Contestant: (Silence)
Wood: OK, try it another way. Today I ru! n, yesterday I...
Contestant: Walked?

DARYL'S DRIVETIME, VIRGIN RADIO
Daryl Denham: In which country would you spend shekels?
Contestant: Holland?
Daryl Denham: Try the next letter of the alphabet.
Contestant: Iceland? Ireland?
Daryl Denham (helpfully): It's a bad line. Did you say Israel?
Contestant: No.

MAGIC 52 (NORTH-EAST ENGLAND)

Presenter: In what year was President Kennedy assassinated?

Contestant: Erm...

Presenter: Well, let's put it this way - he didn't see 1964.

Contestant: 1965?

WHO WANTS TO BE A MILLIONAIRE? (ITV)

Chris Tarrant (asking the audience): 'Jambon' is the French for which food?

11 per cent of the audience: Jam.

DAVE LEE TRAVIS SHOW (BREEZE FM)

DLT: In which European country are there people called Walloons?

Contestant: Wales.

JANICE FORSYTH SHOW (BBC RADIO SCOTLAND)

Forsyth: What is India's currency?

Contestant: Ramadan.

QUIZMANIA (ITV)

Greg Scott: We're looking for an occupation beginning with T.

Contestant: Doctor.

Scott: No, it's 'T'. 'T' for Tommy. 'T' for Tango.

Contestant: Oh, (pause) Doctor

SIMPLY THE BEST (ITV)

Phil Tufnell: How many Olympic Games have been held?

Contestant: Six.

Tufnell: Higher!

Contestant: Five.

NOTTS AND CROSSES QUIZ (BBC RADIO NOTTINGHAM)

Jeff Owen: In which country is Mount Everest?

Contestant (long pause): Er, it's not in Scotland, is it?

STEVE WRIGHT IN THE AFTERNOON (RADIO 2)

Wright: Johnny Weissmuller died on this day. Which jungle-swinging character clad only in a loincloth did he play?

Contestant: Jesus

NATIONAL LOTTERY (BBC1)

Eamonn Holmes: Dizzy Gillespie is famous for playing what?

Contestant: Basketball.

DOG EAT DOG (BBC1)

Ulrika Jonsson: Who wrote Lord Of The Rings?

Contestant: Enid Blyton.

NATIONAL LOTTERY (BBC1)

Eamonn Holmes: There are three states of matter: solid, liquid and . . ?

Contestant: Jelly.

JAMES O'BRIEN SHOW (LBC)

O'Brien: How many kings of England have been called Henry?

Contestant: Well, I know there was a Henry the Eighth. . . er . . . Three?

CHRIS SEARLE SHOW (BBC RADIO BRISTOL)

Searle: In which European country is Mount Etna?

Caller: Japan.

Searle: I did say which European country, so in case you didn't hear that, I can let you try again.

Caller: Er . . . Mexico?

GWR FM, Bristol

Presenter: What happened in Dallas on November 22, 1963?

Contestant: I don't know, I wasn't watching it then.

RICHARD AND JUDY (C4))

Q: Which American actor is married to Nicole Kidman?

A: Forrest Gump.

LINCS FM PHONE-IN

Presenter: Which is the largest Spanish-speaking country in the world?

Contestant: Barcelona.

Presenter: I was really after the name of a country.

Contestant: I'm sorry; I don't know the names of any countries in Spain.

NATIONAL LOTTERY (BBC1)

Q: What is the world's largest continent?

A: The Pacific