Runosuolesta

Kipu ei ole veljeni
se on kuin vittumainen naapuri
jota ei näe kuin harvoin
mutta illan tullen hakkaa
lusikalla patteriin
ja joskus oikein huonona päivänä
tunkee postiluukusta
pakastettua kusta
jotta varmasti tietäisin
olevani ei-pidetty
joskus varmaan
tappaa kissanikin

Lääkettä
ihmiset asuvat neliöissä
minä tungen itseni kolmioon
liikkeeni hidastuu
ja silmät seisovat kuin vanha mies
odottaen junaa
jota ei koskaan tule

Yöllä näen outoa unta
jossa kotiin saapuessani
riisuin ruumiini kuin takin
ja laitoin naulaan
en tuntenut kipua
herätessäni toivoin
että voisin riisua itseni
niin paljaaksi ja kevyeksi
kuin höyhen

Mutta minun taloni on tämä
naapuri on mitä on
ja uutta takkia ei voi ostaa
täytyy vaan toivoa
etten herätessä
tunne kipua

Sieltä ne tulevat
käsikäyttöisen poran kanssa
siitä vaan kallooni sievä reikä
ja pillillä imevät energiani
aina on kaikki huonommin
aina on kaikki vaikeaa
koskaan ei näy lohtua
tai risteystä missä voisi valita
minne suuntaan kääntyy
ei, kun aina ne kaikki muut
kun on sairauksiakin
ja kumminkaimanserkun koira
oli paha narsisti
koulussakin vietiin penaali
ja naapuri katsoi kerran pahasti
verho vaan heilahti
ensimmäinen rakkauskin
meni kuolemaan
ikkunalaudalle kuukahti
kun ei itse jaksanut kastella
työpaikalla pomo ei ymmärrä
uusista kengistä kului kantalaput
parissa päivässä

Hei te oman elämänne uhrit
tämä uhri ei tänään jaksa
teitä rakastaa

Menen nukkumaan
hyvää yötä

Ensin ole kaunis ja hauska
kehu ja imartele
älä anna heti pillua ja kun annat
teeskentele orgasmi
ei saa olla liian miehinen
pitää tykätä leffoista
ja syödä samaa ruokaa lihomatta
harrasta liikuntaa
niin ettei se vie yhteistä aikaa
älä ole mikään siivooja
tai siwan kassa
vaan tee työksesi jotain hienoa
ettei toista hävetä kun muut kysyvät
mitä hän tekee
älä kommentoi toisen
peliriippuvuutta, päihdeongelmaa
rahankäsittelyä
sillä kaikki hänen ongelmat
johtuvat sinusta
ole ymmärtäväinen ja empaattinen
mutta niele omat murheesi
ei niille ole tilaa
kun sinun tehtäväsi on olla
valopilkku pimeydessä
hankkikaa yhdessä asuntolaina
ja kerro ystävillesi
miten sait päättää verhojen värin
kutsu ystäväpariskunta käymään
tehkää ruokaa ja huomaa
ettet oikeastaan pidä heistä ollenkaan

Ja mitä sitten?
Sä olet huonekasvi
se mies on huonekasvi
kuitenkin sinun poissaollessa
mies nussii muita salaa
ja sinä mietit oletkohan
biseksuaali ja pitäisikö hankkia koira
ja kylpyhuoneeseen uusi suihkuverho
mutta hei
sä olet parisuhteessa
eihän se ole kivaa olla yksin
kun aina voi jakaa elämättömyyttään
toisen idiootin kanssa

Julistavat mahtipontisesti
omaa järkevyyttään ne
jotka irrationaalisten pelkojen vuoksi
valitsevat näennäisesti turvallisia vaihtoehtoja
vaikka järkevämpää olisi hypätä tuuleen
ja antaa mahdollisuus mennä
oman mukavuusalueen ulkopuolelle
kasvattaa minuutensa rajaa

Tunteiden julistajat pelkäävät myös
takertuvat ihmisiin kuin oljenkorsiin
ja sanovat silmä mustana
kun on niitä tunteita
Mitä se tunne silloin on?
Pelkoa olla yksin
vaikka yhdessä sydän kuristuu
ja iskee tahto kävellä meren aaltoihin?

Kumpi vie, järki vai tunteet
vai verhotaanko
mielen mörköjä?

Mörköjen pitäisi tanssia
vapaina ja alastomina piirissä
ei saisi selitellä pois
niin että sielu jäätyy

Jos toisen epävarmuuteen
onkin looginen syy
jos toisen ei aina tarvitsekaan
olla tiivis kuin säilyketölkki
ja vastuu olisi minulla
löydänkö tölkinavaajan?
Jos ei taaskaan vain
sanota ääneen niitä
etikkaan säilöttyjä asioita
ja aito vuorovaikutus
vaihtuu siihen onko ilmoja pidellyt
tai mites terveyshuolet, kolottaako?

Kolottaa perkele. Sielua. Sydäntä. Sitä.
Ei liian vaikeaa ja epäselvää jaksa enää
kun Se Sopiva olisi jo sanonut ääneen
mikä vaivaa ja mitä voisi tehdä
tai olla tekemättä

Mun on pakko jatkaa matkaa
mennä etsimään sitä mun rehellistä paskiasta
joka ei vain arvosta omaa avoimuuttani
vaan oman mukavuusalueen ulkopuolellakin
on sitä itse myös
niin ettei hyvää ja pahaa ole
vaan tahtoa ja kykyä
luoda yhteisymmärrystä