Tajusin juuri, että tämä on ensimmäinen pääsiäinen jonka vietän yksin. Tai siis ystävien kanssa on tullut vietettyä aikaa, mutta tämä on ensimmäinen pääsiäinen ilman perhettä ympärilläni. Omituinen fiilis. Koko ajan sellainen olo, että olen unohtanut jotakin.
Tämä on myös ensimmäinen pääsiäinen, kun en löydä aamulla suklaata tyynyni alta. Lapsellista tai ei, mutta 20 vuotta sitäkin kesti :)
Sunnuntain ja maanantain vietän kylläkin vanhempieni kanssa Jyväskylässä lapsuudenkodissani, mutta silti... Outoa... Vanhemmat palaavat takaisin Helsinkiin maanantai-iltana ja sitten jäänkin sinne ystävien pariin kokeilemaan onnistummeko välttämään moraalittomuuksia kokonaisen viikon verran :)
Olen saanut aiheesta kuulla aika paljon, sillä
raksu oli ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna kanssani yhtäaikaa baarissa. Olen kuulemma toivoton flirtti? Jostain kumman syystä hänestä oli loukkaavaa, että flirttaan viereiseen pöytään, kun hän istuu vieressäni toisessa pöydässä? :D Ja alkoholillahan ei ollut osuutta asiaan? Siihen tosin liittyy niin paljon muutakin sotkua, että oikeastaan tarkemmin kun ajattelee, en minä eikä humalani ota vastuuta yhtään mistään tapahtuneesta! :)
Huominen merkitsee taas yhden vaiheen päättymistä elämässäni ja toisen alkua. Hassua miten moni muutos on sattunut tähän samaan ajankohtaan. Miten voikin ihminen olla samalla levollinen ja jännittynyt? Mutta minähän olen "surullisen" kuuluisa sekavista vastakohtaisuuksistani :)
Eilenkin taisin taas jonkun kainalossa hieman itkeä ja samalla kikattaa? :)