• late_k

Kasipolku

18vuotta pitää kitua sitä elämää, johon syntyi vailla valitsemisen mahdollisuutta. Käydä koulua ja tehdä niin kuin vanhemmat sanovat. Kuunnella kuinka he nauravat haaveillesi paremmasta elämästä jossain muualla. Ja kaikki vain siksi, että he eivät koskaan omassa lapsuudessaan haaveilleet mistään. Kaikki mitä he saivat, annettiin valmiina ja ylpeys nousi päähän. Vain toinen sai pitää osoitteensa, mutta se toinen tuli suoraan naapurista. Löysi onnen liian helposti, eikä voi ymmärtää lastaan, joka haaveilee elämästä, jota hän suorastaan pelkäsi. Ei löytynyt paikkaa kaikille ja lähteminen oli toisille väistämätön vaihtoehto. Ja se joka lopulta jäi, ei olisi sitä halunnut. Uhrautui vain muiden mieliksi ja katui joka päivä, kunnes kuolema murheista vapautti.

Toiset lähtivät vailla päämäärää, eivätkä koskaan löytäneet mitään. Ehkä palasivat todetakseen, ettei heidän elämänsä ollut sielläkään, mutta yksi epäonnistunut lähtö oli tehnyt loven itsetuntoon ja uudelleen lähteminen oli liian pelottava askel. Läheltä löytyi jotain, millä sai ajan kulumaan, mutta onnelliseksi se ei tehnyt. Eikä sivistyksen ulkopuolelta löytynyt mitään, millä olisi voinut selvittää omat mieltymyksensä.

Elämä jäi ympyrän muotoiseen kehään, josta ei vain löytänyt tietä kasipolulle, vaikka sellainen oli olemassa. Haaveet ovat mutkan avain maapallon rajoissa. Kuollutta ei voi uudella korvata ja vaikka muistojen voima saa joskus itkemään ikävää, kasipolku johtaa eteenpäin ja aina löytyy uusia, vaikka välillä kävisi pyörähtämässä sillä puolikkaalla, mistä kaikki alkoi. Eräänä päivänä avaimet on joka tapauksessa luovutettava pois. Jos oma elämä ei ole niissä avaimissa, niitä on turha säilyttää. Olit sitten omistaja joka myy tai sijoittaja joka vuokraa. Elämä on lyhyt, mutta aika on pitkä.

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus