Outo ilmiö, miten näin on päässyt tapahtumaan?

Voi käsitellä mitä tahansa, mikä kattaa käsitteen, outo ilmiö yhteiskunnassa.

Näytetään kirjoitukset heinäkuulta 2017.

Lomauupumus

Pätkissä kesäloma on aina liian lyhyt ja putkeen aina liian pitkä. Etenkin jos sää on sitä samaa epävakaista mättöä, mistä on saanut nauttia jo kolmatta vuotta putkeen. Kun ei voi taata, että paistaa, on sääkartta paras ystävä, eikä sekään kerro mitään paikallisten sateiden tarkasta paikasta. Ja kun voi olla varma, että ei sada, on aina jotain sellaista tekeillä, ettei säästä pääse nauttimaan.

Sateisten arkipäivien sattuessa sitä jopa yrittää elää aurinkoista lauantaita kuin tavallista arkipäivää, mutta se ei ole sama asia. Tieto lauantaista saa ajattelemaan, että pitäisi elää jotenkin toisin, vaikka normaaleissa olosuhteissa toisin elo tarkoittaisi vain toista reittiä, mitä pitkin kävellä.

Kesän kunniaksi televisiosta tulee kesäuusintoja, jotka kaikki uusittiin vähintään kaksi kertaa jo ennen kesää viikonloppuisin ja öisin. Sen sijaan yleisurheilu ei tunnu viimekesän uusinnalta. Mieskeihäänheittäjien suoritukset ovat vajonneet samalle perussurkealle tasolle naisten kanssa. Neziri kolaroi aitaan ja kaatui, mutta ei päässyt maaliin uuden maailmanennätyksen kanssa, vaan joutui keskeyttämään juoksun lisäksi koko kauden. Pitkästä aikaa kolmesataakilomeriä tunnissa liikkuvat formulakuskit voivat kauden lopussa olla parempia kuin yleisurheilijat. Koko vuoden suurin urheilusaavutus on Iivo Niskasen kultamitali lajista, josta kaiken toivon piti olla jo mennyt eli hiihdosta. Eikä edes kärähtänyt, vaikka kisat olivat Lahdessa. Huuhkajista puhuminen voisi olla paikallaan, jos vertaa Leijonien viimekeväiseen tai siihen nuorten talviseen, mutta antaa olla.

Ja kun siihen lisätään vielä lomaflunssa ja viisauden hampaan poisto, niin mikä olisi parempaa ajanvietettä kuin National Geographicin luontodokumentit eläinkunnan hurjimmista, oudoimmista ja vaarallisimmista saalistajista. Heidän ei tarvitse kärsiä sateesta kuin kerran vuodessa ja he odottavat sitä niin kuin me odotamme helteitä ja molemmat joutuvat vuosi vuodelta pettymään, kun eivät ne millään tahdo tulla. Ero on siinä, että kun sateet viimein tulevat, ne myös satavat.

Se on leijonan osa Afrikassa, Suomessa kuva on vain vaakunassa ja kahden euron kolikon kääntöpuolella. Se varmaan tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen on puoliksi leijona aivan kuin Ultra Bra asiaa vertasi kappaleessa Savanni nukahtaa. ”rakastan sitä hetkeä, jolloin kaksi leijonaa makaa sängyssä raukeina”.


Kasipolku

18vuotta pitää kitua sitä elämää, johon syntyi vailla valitsemisen mahdollisuutta. Käydä koulua ja tehdä niin kuin vanhemmat sanovat. Kuunnella kuinka he nauravat haaveillesi paremmasta elämästä jossain muualla. Ja kaikki vain siksi, että he eivät koskaan omassa lapsuudessaan haaveilleet mistään. Kaikki mitä he saivat, annettiin valmiina ja ylpeys nousi päähän. Vain toinen sai pitää osoitteensa, mutta se toinen tuli suoraan naapurista. Löysi onnen liian helposti, eikä voi ymmärtää lastaan, joka haaveilee elämästä, jota hän suorastaan pelkäsi. Ei löytynyt paikkaa kaikille ja lähteminen oli toisille väistämätön vaihtoehto. Ja se joka lopulta jäi, ei olisi sitä halunnut. Uhrautui vain muiden mieliksi ja katui joka päivä, kunnes kuolema murheista vapautti.

Toiset lähtivät vailla päämäärää, eivätkä koskaan löytäneet mitään. Ehkä palasivat todetakseen, ettei heidän elämänsä ollut sielläkään, mutta yksi epäonnistunut lähtö oli tehnyt loven itsetuntoon ja uudelleen lähteminen oli liian pelottava askel. Läheltä löytyi jotain, millä sai ajan kulumaan, mutta onnelliseksi se ei tehnyt. Eikä sivistyksen ulkopuolelta löytynyt mitään, millä olisi voinut selvittää omat mieltymyksensä.

Elämä jäi ympyrän muotoiseen kehään, josta ei vain löytänyt tietä kasipolulle, vaikka sellainen oli olemassa. Haaveet ovat mutkan avain maapallon rajoissa. Kuollutta ei voi uudella korvata ja vaikka muistojen voima saa joskus itkemään ikävää, kasipolku johtaa eteenpäin ja aina löytyy uusia, vaikka välillä kävisi pyörähtämässä sillä puolikkaalla, mistä kaikki alkoi. Eräänä päivänä avaimet on joka tapauksessa luovutettava pois. Jos oma elämä ei ole niissä avaimissa, niitä on turha säilyttää. Olit sitten omistaja joka myy tai sijoittaja joka vuokraa. Elämä on lyhyt, mutta aika on pitkä.