Outo ilmiö, miten näin on päässyt tapahtumaan?

Voi käsitellä mitä tahansa, mikä kattaa käsitteen, outo ilmiö yhteiskunnassa.

Näytetään kirjoitukset huhtikuulta 2015.

Kulttuurishokki  1

Eduskuntavaalien tulos sai jotkut pohtimaan, onko Suomi jakautunut tai jakautumassa kahtia. Helsingin kuplahipit vastaan muun Suomen maalaisrintama. Rentoja ihmisiä jotka elävät omassa rauhassa omaa elämäänsä niin maalla kuin kaupungissa ja antavat muiden elää omaansa. Tai antaisivat jos nämä eivät kokoajan tulisi hyppimään silmille. Kertomaan miten he ajattelevat asioista ja vaativat kaikilta samaa. Joskus erittäin röyhkeästi ja aggressiivisesti. Perussuomalaisten toimistot ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi vahvojen ja rohkeiden mielipidenäkemysten takia. Riippumatta siitä minkä puolueen ääriajattelijat mahdollisesti ovat olleet asialla, ei mikään muu puolue ole joutunut vastaavan ilkivallan kohteeksi. Asiat on pyritty ratkaisemaan puhumalla. Ja kun puhutaan, puhutaan avoimesti. Ei rakenneta ajatuksen ympärille sensuuria vihan pelossa. Jos joku ei ymmärrä, hän voi etsiä ymmärrystä muualta.

Olisiko erilaisuutta helpompi sietää, jos kukaan ei kuvittelisi tietävänsä muita paremmin, miten siihen pitää suhtautua. Itse luonto saa ihmisen vierastamaan erilaisuutta eräänlaisena itsesuojeluvaistona. Jos antaa mahdollisuuden, joka myöhemmin osoittautuu virheeksi, voi itsetunto vaurioitua pysyvästi. Koet itsesi petetyksi, ehkä hyväksikäytetyksi ja vastaisuuden varalle varovaisuus lisääntyy. Vastustus ei ole rikos. Mutta jostain kumman syystä kielteinen kanta ei kelpaa, jos sitä ei osaa perustella. Sitten kun asiaa perustellaan, ajatellaan, ettei siinä ole mitään järkeä. Onko myönteisen kannan laita yhtään sen järkevämmin perusteltu? Onko peruste pohjimmiltaan, ettei keksi mitään syytä vastustaa. Yhtä hyvin voi ajatella vastustavansa, koska ei keksi mitään syytä kannattaa.

Jako kahteen tulee vastaan siinäkin. Mutta toistaiseksi suomessa on vain yksi eduskunta, jonne kaikki leirit ovat mahtuneet pohtimaan kompromisseja, mikä olisi vähiten väärin valittu. Sitten vuosikymmenien päästä ymmärretään, että joskus on valittu väärin ja halutaan korjata virhe. Työstetään muutama malli ja valitaan lopulta se väärä. Mistä sitä tietää, olisiko se toinen ollut yhtään sen parempi. Toimisiko Suomen demokratia paremmin, jos maakuntien sijaan täällä olisi osavaltiot, jotka päättävät itse omasta lainsäädännöstään. Vai mahtuuko koko kansa sopuisasti yhteen maahan kuten 200 edustajaa eripuolilta maata yhteen parlamenttiin. Siellä missä yksi ajattelutapa on enemmistö, on toisaalla vähemmistö ja toisinpäin. Vaihtoehtoja on kaksi. Voi sopeuttaa itsensä joukkoon sen mukaan, miten helppoa tai vaikeaa alueelta on löytää samaistujia. Tai muuttaa sinne missä kokee sen helpommaksi.


Uurnapellet  1

Suomessa eduskuntaan valitaan neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa edustamaan yli viittä miljoonaa ihmistä. Matemaattisesti yhdellä edustajalla on siis vastuu yli 25000tuhannesta ihmisestä. Mutta jokaiset vaalit pitävät sisällään tuhansia, jotka eivät äänestä. Edustavat niin sanottua nukkuvien puoluetta. Puoluetta jota ei ole olemassa. Eikä puheenjohtaja Nukkumatti ole liiemmin saanut edes ääniä.

Nukkuvia ovat etupäässä nuoret. Kyllähän sen ymmärtää, jos kysymyksessä on eka kerta ja jännittää niin paljon, että päättää jäädä kotiin sen sijaan että menisi julkisesti itseään nöyryyttämään. Jos paikalla on samaan aikaan kokeneita äänestäjiä, he kiinnittävät heti huomion nuoriin. Tuijottavat ja arvioivat ikää, taitaa olla ensimmäiset vaalit kyseessä. Miettivät osaatko äänestää oikein, vai tulitko vain muiden mieliksi piirtelemään piirakoita lippuun. Ehkä äänestit kestosuosikkia Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä. Ehkä jotain suomalaisempaa, kuten Joulupukkia, Väinämöistä tai suosikkiasi putous-hahmojen laajasta kirjosta. Nykypäivänä ei yllättäisi, vaikka pelleääniä saisivat myös älypuhelin, selfie ja some.

Ihan sama, antaa pelleääni on sama kuin jäädä kotiin. Kotiin jäävät ne jotka kokevat ettei politiikka kiinnosta ja ettei heidän äänellään ole vaikutusta asioihin. Mutta yksi asia heitä kaikkia kiinnostaa, nimittäin valittaa siitä miten tyhmiä ihmisiä eduskunnassa on ja miten huonoja päätöksiä siellä tehdään. Mutta ei vieläkään haluta äänestää itselleen edustajaa.

Jos päätät äänestää, mitä oikeastaan on tarjolla? Keskusta: ”Suomi kuntoon”. Demarit: ”Suunta Suomelle”. Perussuomalaiset: ”Suomalaisten puolesta”. Toisen sanoen yksi laittaa suomen valtion asiat kuntoon, toinen kertoo miten ja kolmas ajaa kansan asioita. Kokoomuksen virallinen iskulause on ”työn kautta”, mutta huvittavampi lienee: ”tämä on korjausliike”. Halutaan korjata virheet, jotka on itse tehty. Hyvähän se on myöntää virheet, mutta helpommalla olisi päässyt, jos olisi jättänyt ne kokonaan tekemättä.

Mitä sanovat pienemmät puolueet? Vasemmistoliitto: ”Me korjaamme sen”. Niin minkä? Naapurin polkupyörän? Vihreät: ”Nyt jos koskaan”. Ei sano yhtään mitään. Kristillisdemokraatit: ”Rohkeus rakentaa tulevaisuutta”. Keneltäkään muulta sitä ei ilmeisesti löydy. RKP mainostaa itseään siellä missä ruotsia puhutaan.

Viimekädessä voi valita ehdokkaansa numeron perusteella. Siinä tosin on omat riskinsä. Jos ehdokkaasi ei pääse läpi, äänesi menee puolueelle. Puolue joka tekee kaiken juuri niin kuin sinä et halua asioiden menevän. Lupaukset on rikottu, sinut on petetty. Alkaa tuntua että olisi sittenkin pitänyt äänestää sitä toista, mutta seuraaviin vaaleihin on aikaa neljä vuotta. Siinä ajassa ”petturit” ehtivät puhdistamaan maineensa ja luotettava taho tahraamaan omansa. Jopa useaan kertaan. Ehkä joku kolmas nousee puun takaa suosikiksi. Edellisen hallituksen kasaaminen oli hyvin työläs projekti. Loppua kohden se kutistui, mutta ei kaatunut. Jos se olisi kaatunut ja järjestetty ennenaikaiset vaalit, olisiko tulos ollut lähelläkään sitä, mitä gallupit nyt kertovat? Se on hyvä kysymys, mutta turha sitä on arvailla. Totuus on selvillä vasta sitten kun vaalit on oikeasti pidetty ja kaikki äänet laskettu. Ja tarkistettu.


Kuutamolla  1

Kuu, tuo maan mystinen kiertolainen. Se saa vaiheillaan vuorovedet nousemaan ja vaikuttaa eläinten ja ihmisten käyttäytymiseen. Jo muinaismytologisissa taruissa on ollut legendoja ihmissusista. Kun kuulee yössä yksin, miten sudet ulvovat ja taivaalla loistaa kuu, voi vilkas mielikuvitus saada ihmeitä aikaan.

Joskus kuulee puhuttavan kuuhulluista. Mutta ehkä oikeaoppisempi termi olisi kuukahjo. Hullu kun tuo helposti mieleen laitokseen suljetun tapauksen, joka ei kykene hallitsemaan omaa käytöstään ja voi siksi olla vaaraksi itselleen ja muille. Toisaalta mitä sitä erittelemään, koska kuu vaikuttaa kaikkiin. Toiset eivät vain ajattele asiaa juuri lainkaan ja saavat ikään kuin itsensä kokemaan, ettei kuun vaiheilla ole mitään merkitystä omaan käytökseen. Siinä täydessä kuussa vain on jotain mystistä, mikä ihmisiä kiehtoo. Jos ei muuten, niin halun katsella kuuta, koska ei saa yöllä unta. Jos saa, ei kykene vajoamaan syvimpään univaiheeseen ja muistaa unensa tai niiden osia. Itse olen huomannut, että täyden kuun tienoilla yöllä nähdyistä unista jää eniten muistikuvia. Niiden ei tarvitse muodostaa selkeää kokonaisuutta, mutta jotain muistaa. Sitä en tiedä onko kuulla vaikutusta painajaisten näkemiseen, koska ei ole kokemuksia sellaisista HC painajaisista, joista olen kuullut joidenkin puhuvan. Mutta pohjimmiltaan jokainen määrittelee itse omat painajaisensa.

Suomen taivaalla nähtiin taannoin osittainen auringonpimennys. Uusikuu kulki auringon edestä ja keskelle kirkasta päivää laskeutui hetkeksi lievä hämäryys. Sen jokainen pystyi havaitsemaan. Sekin sai ihmiset sen verran sekaisin, että kokoonnuttiin katsomaan tuota ilmiötä, vaikkei sitä paljaalla silmällä voi katsoa. Mutta kuun pimennystä voi. Silloin ihmiset valvovat yöllä nähdäkseen sen. Eikä kukaan osaa selittää miksi. Se vain kiehtoo. Ei se mitään.

Eli kuulla on vaikutusta hyvin moneen asiaan. Jos joku ei vielä tiedä, miksi pääsiäinen on joka vuosi eri aikaan, niin siihenkin vastaus löytyy kuusta. Pääsiäissunnuntai on vuodesta toiseen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Vuonna 2014 sitä saatiin odotella viikolle 16, koska edellinen täysikuu oli juuri ennen kevätpäiväntasausta. Vuonna 2016 ensimmäinen täysikuu kevätpäivän tasauksen jälkeen on heti sen jälkeen ja neljän päivän mittainen viikonloppu tulee vastaan jo viikolla 12. Eli jos pääsiäistä ei halua juhlia mistään muusta syystä, niin siinä on yksi. Ensimmäinen täysikuu sen jälkeen kun päivä on voittanut yön. Jos on enemmän valoisan ajan ihminen, juhlitaan ilosta. Jos pitää enemmän pimeästä ajasta, juhlalla voi hakea voimia jaksaa puoli vuotta jatkuvan valon valtakauden läpi.