Blogi

Olette söpöjä ja ihania ja kultaisia :)

Lämmin kiitos HeviPupulle kutsusta ja koko konkkaronkalle (Miikku, Paahde, Muusis (avec), Aakoo, Stakkeli, MIQ "the hirvi", Gaso, Crisu, Kiusa ja Hellman) valovoimaillisesta läsnäolosta.

Hippasen harmittaa, että kamera jäi kotiin, kun glitteripaita istui niin söpösti pojille eikä kukaan ulkopuolinen kuitenkaan usko mun siltaan taipumista. Videokooste Muusiksen ja kumppanuksensa tuhmailusta keittiönpöydällä, olohuoneen lattialla, vaatekaapissa, parvekkeen kaiteella jne. on tuotantovaiheessa, joten nou hätä! :D

Pääsin turvallisesti kotio yöbussilla ja olin kyllä aika tyytyväinen aamulla, kun heräsin omasta vuoteesta. En siksi, vaan siksi, että illalla täytyy olla ainakin hetki skarppina ja mun valmistautuminen toiseen kierrokseen vie sen puoli päivää.

εïз

Kiireistä päivää ovat piristäneet Pipitin avaama ketju, pikaviestit ja tekstarit (anteeksi äärimmäisen h i t a a s t i putoilleet vastaukset). Yksi kauneimmista sai minut liikuttumaan:

Sinua vailla
maailmankaikkeus
ei olisi sama.

Universumille
kiitos syntymästäsi
ja Sinulle
ystävyydestäsi.

Kiitos vielä kaikille onnitteluista, lauluista ja pikkutuhmuuksistakin ;P Kosto on suloinen!

εïз

edit:

[LAINAUS PersonalJesus]
Catch Me, Catch Me now,
I wanna feel your body,
Your heartbeat next to mine...

♬ ♪ ♫ ♬ ♪
[/LAINAUS]

:D

Osa I

Tapahtui n. 24 h sitten:

Sininen: "NYT, VITTU, JUSTIINSA PISTÄT SEN TOOSAN KIINNI JA MENET VUOTEESEEN!"
Minä: "Joo, joo. Vielä tämä."
Sininen: "EI ENÄÄ YHTÄÄN MITÄÄN TAI LÄHDEN NAAPURIIN."
Minä: "No, jooo'o. Ei tässä mene kauaa."
Sininen: "VAAN TÄSSÄPÄ MENEE."
*PAM*
Minä: "Täh.. Mihinä sä ny me..nit?"

Osa II

Nyt se tuijottaa taas tuossa ovenpielessä.. Kai tästä on suoriuduttava, ettei tartte ootella yhtä kauan ku viime yönä, kun hän suvaitsi palata joskus aamukahdelta.

Kahtena ekana iltana nukahdin heti kietouduttuani puuvillasatiinin syleilyyn. Viime yönä sitten mietin ja pohdin ja kierin ja keppuroin. Luin, join glögiä, hippasin siirtämässä jotain jonnekin, luin ja suunnittelin.

Kent hiljeni. Olis taas unen vuoro.

εïз

Syön pizzaa ehkä kerran kahdessa kuussa. Kotimatkalla hajuaistini rekisteröi ihanan tuoksun, joka leijaili viettelevästi kotiani vastapäätä olevasta pizzeriasta. Annoin aistieni kuljettaa ja astuin ovesta sisään.

Luin listaa hetken ja tiskin takana seisova ulkomaalaissyntyinen (söpraiz, söpraiz) miespalvelija kysyi mitä tilaan. Kerroin mitä haluan ja seuraava kysymys kuului "normali vai perhekokko?". Kysyin vähän huvittuneena, että eikö teillä olisi sellaista minikokoa, johon mies vastasi, että "kulla meilla on pieni pizza myos". Tilasin sellaisen kotipakettiin ja maksoin 4 €.

Pian lämmin laatikko toimitettiin pöytään ja lähdin moimoin saatteleman kotiin. Kotona avasin laatikon ja olin lentää perseelleni. Kyseisen pizzerian pieni pizza on halkaisijaltaan noin 30 cm ja täytettä riittää vaikka kahteen saman kokoiseen.

Ähky.

Nyt pelkään jo ennakkoon tulevia kotimatkoja ja houkutuksia tuon n. 300 m matkalla. Pitääkö alkaa kulkea julkisilla, että ei tule pysähdyttyä joka putiikin kohdalla ja ostettua jotain "kivaa" tai hyvää?

Persekin siitä kärsii.

εïз