Korkeampaa matematiikkaa

Mä laskin ne.

Pistin jonoon päivät jotka olen
viettänyt sun miehentuoksuisessa kainalossa
(siinä toisessa myös).

Tein lukua tunneista, joina olen
puhunut ja ollut hiljaa,
kulkenut edellä rappuja alas ja ylös,
istunut katsellen sun sormien lentoa,
humaltunut läsnäolosta.

Mittailin minuutit, joiden aikana olen
kuunnellut musiikkia,
lukenut omituista kirjaa sormet sun hiuksissa,
nojannut sinuun elokuvaa katsellen ja
jättänyt sanomatta ja kysymättä,
ollut vaiti - luuhannut neliöissä.

Keräsin yhteen kaikki kerrat, jotka olen
kutsunut itseni luoksesi harjaamaan hampaat,
riisuutumaan ja nukkumaan vieressä peiton alla ja
heräämään kun päivä on valjennut liian varhain
(yhtä monta kertaa olen pukenut ylleni,
juonut vahvaa kahvia aamutunteina
pöydän toisella puolella lehteä selaten ja
lähtenyt pois).

Minä laskin ne joka ikisen
ja laitan niiden väliin kertomerkkejä,
korotan kymmenenteen potenssiin ja
teen niistä hetkistä ikuisuuden.

Kirjoitettaessa soi Loreena McKennitt - Dante's Prayer