Match - olemus

  • CatchMe

Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Tänään tarkastellaan Cityn match-profiilin seuraavaa kohtaa, eli olemusta.

Ensimmäinen ajatukseni termistä olemus on henkilön ulkoinen olemus, se miltä toinen näyttää (joko tissit on huudettu?). Koska ajatukseni päivän blogimerkinnän aiheen syvimmästä olemuksesta olivat hieman ristiriidassa alkuperäisen vertailukohteen "ajatuksen" kanssa, kävin ennen kirjoittamista haukkaamassa vähän happea. Tunnin lenkki meni kasaripoppia MD:ltä huudattaessa ja pohtiessa hieman noita piirteitä, joilla Cityssä määritetään omaa ja sen toisen henkilön olemusta.

Wikipediassa (kuinkas muuten?) olemus selitetään mm. näin: "olemus (lat. essentia) tarkoittaa metafysiikassa sitä ominaisuutta tai ominaisuusjoukkoa, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on, ja joka sillä on välttämättä oltava ollakseen olemassa. Vastakohtana ovat aksidentaaliset ominaisuudet, jotka substanssilla on kontingentisti, ja joita ilman se voisi olla olemassa.
Terminä olemusta on käytetty ennen kaikkea aristoteelisessa ja skolastisessa perinteessä. Esimerkiksi ihmisen olemus on tällöin yhdistetty sieluun. Nykyfilosofiassa varsinkin eksistentialismi tunnetaan ajatuksesta ”olemassaolo edeltää olemusta” – sen mukaan ihmisellä ole ole ulkoa annettua ennalta määrättyä olemusta."

Huh! Aika syvällistä. Cityn matchissa olemusta kuvataan määrein huoliteltu, hallitseva, vetovoimainen, villi, itsevarma, seksikäs, hermostunut, asiallinen, aistillinen, rento ja valpas. Kyse ei siis liene ulkoisesta olemuksesta, kuten ennen noihin määreisiin uudemman kerran tutustuessa ajattelin, vaan nimenomaan jostain jota ei ole "ulkoa annettu".

Ja sitten itse asiaan, eli itsetutkiskeluun...

Huoliteltu? Tarvittaessa oikeinkin paljon, mutta ulkoisesti enimmäkseen varmaan huomiotaherättämättömän keskitasoisen huoliteltu (poliitikon vikaa?). Jos huomioon otetaan myös puhe ja käyttäytyminen, niin silloin voin ehkä sanoa, että nousen hitusen keskitason yläpuolelle. Mitä mieheen tulee, niin jotakuinkin huoliteltu täytyy olla. Mielellään harkitusti myös ulkoisesti.

Hallitseva? Töissä, kyllä. Kotona mieluummin kevyesti tasa-arvon puolella. Pidän parisuhteessa ehdottomasti parempana joustavaa asioista keskustelua, kompromisseja ja vuorottelua kuin vallantavoittelua tai toisen tahtoon taipumista. Samaa odotan myös vastapuolelta.

Vetovoimainen? En tunne (enkä tunnusta) olevani olemukseltani mitenkään erityisen vetovoimainen. Jos todella olisin vetovoimainen, jakaisin jonotusnumeroita?
Entäs se toinen osapuoli sitten? Jonkinlaista vetovoimaa tarvitaan ainakin alkuvaiheessa - tuntuu hassulta ajatellakaan, että kiinnittäisi huomiota ihmiseen, jolla ei ole minkäänlaista vetovoimaa. Vetovoima taitaakin olla kahden kauppa? Olisiko jotain sukua sille kuuluisalle ihmisten väliselle kemialle?

Villi? I'm nor weird. I'm gifted. Jos julkinen hassuttelu vielä 40-vuotiaana on villiä, niin kai sitten. Ja jos sen hassuttelun aikoo kestää (siihen yhtymisestä puhumattakaan), on sen toisenkin parasta olla jollain tasolla villikko. Rasavilli pikkupoika aikuisen miehen saappaissa.

Itsevarma? Pohjimmiltani taidan olla, mutta välillä peili heijastaa kuvaa, johon en oli ihan tyytyväinen ja silloin myös itsevarmuus kärsii. Työelämässä tunnen olevani varma päätöksissäni enkä pelkää ottaa vastaan haasteita. Yksityiselämän puolella otan pari taka-askelta. Katselen hiljaa sivummalta ja harkitsen. Joissakin tilanteissa ehkä jopa pelkään ja ujostelen hieman. En tiedä.
Mies voi olla hyvinkin itsevarma ilman että se häiritsee minua, mutta rajansa kaikella. Kun itsevarmuus on ensimmäinen asia, jonka toisessa huomaa, alkaa se minun tapauksessani käätyä itseään vastaan. Ei sekoiteta itsevarmuutta itsekkyyteen.

Seksikäs? Riippuu kuun asennosta, heijastuksista, tilanteesta; ajasta ja paikasta. Olen tuntenut olevani seksikäs kevättalvisessa tukkimetsässä, tyhjentäessäni hevostallintaustaa traktorin peräkärryyn, kylpiessäni puoliunessa paahteisessa auringossa ilman rihman kiertämää, kotona, töissä.. Mutta fiilis (jota olemus huokuu) voi olla pois silmänräpäyksessä.
Mies on seksikkäimmillään tehdessään jotain. Kirjoittaessaan, patojen ääressä, puhuessaan puhelimessa nojaten parvekkeen kaiteeseen. Kyllä miehen tulee olla seksikäs, mutta valitettavasti (tai onnekseni?) miehen seksikkyys on minun katseessani, mielikuvituksessani.

Hermostunut? En todellakaan ole. Jokin aika sitten töissä tapahtui jotain, joka sai lähes monet ihmiset hermoromahduksen partaalle. Istuin pomoani vastapäätä ja sanoin, että "nyt vituttaa ihan tosissaan". Hän katsoi minuun hetken ja vastasi "Miten voit olla noin tyyni? Olet niin rauhallinen, että ihan pelottaa." Jälkeenpäin mietin asiaa hetken ja tajusin, että en ole ehkä koskaan, ikinä raivostunut oikein toden teolla (olen kyllä purkanut raivoa ja kiukkua, mutta en "itse tilanteessa"). Olen kohdannut pettymyksiä ja minua on kusetettu, mutta vanha neuvo - laske kymmeneen, hengitä syvään, rauhoitu.. ja toimi vasta sitten - on auttanut minua.
En siedä hermoilijoita ympärilläni, he säteilevät negatiivista energiaa. No worries, no hurry.

Asiallinen? Jos pitäisi valita näistä ominaisuuksista kolme kuvaamaan omaa olemustani, niin asiallinen olisi mukana. Olen kai syntynyt asiallisena, mutta osaan myös jättää sen puolen itsestäni narikkaan jos tarve vaatii (ks. kohta villi).
Pidän siitä, että vastapuoli osaa olla asiallinen. Nyky-yhteiskunnassa kun ei oikein tule toimeen pelkällä paskanpuhumisella ja typerällä läpänheitolla. Niille on aikansa ja paikkansa.

Aistillinen? Ky'yllä. Voisin tässä jakaa suuren salaisuuden, mutta jätän sen tekemättä, sillä se voisi olla jo liikaa. Sanotaan ny vain, että miehen tulee ymmärtää mitä aistillisuus on ja miten sitä voi hyödyntää.

Rento? Jep. Jäykistelijät älköön vaivautuko :D

Valpas? Ilmeisesti en ole ollut kyllin valpas, sillä jos olisin ollut valppaampi, olisin nähnyt merkit aiemmin ja osannut tulkita niitä paremmin. Ehkä opin. Vielä on aikaa.
Tiettyä valppautta odotan myös ihmiseltä, johon haluan tutustua paremmin, mutta se ei sunkaan ole mikään määräävä tekijä.

Voi elämä.

Ja nyt illan leffan pariin.

Kirjoitettaessa soi Alphaville - Big In Japan

2 kommenttia

CatchMe

26.3.2008 00:54

Kiitos mini. Sait minut katsomaan asiaa vielä uudelleen hieman eri näkökulmasta.

Ensisijaisesti - tai paremminkin ensinäkemältä (ensivaikutelman luominen) ehkä kyllä. Ihmiset, kuten minäkin, kuvittelevat herkästi, että kun löytävät nimenomaan ulkoiselta olemukseltaan mielikuvaansa vastaavan ihmisen, on sielunkumppanuus lähellä. Eikähän se suinkaan niin ole.

Toki itsekin katson miehiä "sillä silmällä", mutta se, mikä miellyttää silmää, ei välttämättä miellytä sisintä. Ja se on ainakin minulle tärkeää.
Tässä tullaankin ongelman eteen. Koska itsellänikin on olemassa aika vahva mielikuva siitä, miltä haluaisin sen miehen näyttävän (tai paremminkin miltä EN halua hänen näyttävän) ohitan varmasti viikoittain hyvä, sopivia, ehkä jopa erinomaisia vaihtoehtoa. Ja vain siksi, että turhamaisuuttani (enkä minä edes ole kovin suuressa määrin turhamainen) tuojotan sen mahdottoman tapauksen kauniisin silmiin tai huokailen lihaksikkaita käsivarsia, jotka hän pian suojelevasti tai omistavasti kietoo valittunsa ympärille. Jonkun muun, ei minun.

Tässä asiassa minulla on kasvunvaraa.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

5.12.2021 11:03

Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus