Sinne ja takaisin

Matka-ajanhallintaa

Eilisestä saakka on ollut flunssainen olo; kuumeinen, mutta silti kuuma - siis kun kuumeessahan pitää palella. Nenä vuotaa, ääni on vähän painuksissa (nyt ois seksiä ilmassa) ja nielu tuntuu "paksulta".

Ostin äsken junalipun Lahteen ja huomasin, että VR kyselee nettisivuillaan liikematkustajien matka-ajankäytöstä. Haluavat tietysti kannustaa kansalaisia valitsemaan auton asemesta junan ja arvonnan voimin esittelevät business-luokan palveluitaan. Olen junaillut (ihan siinä tavisluokassa) Vihanti-Tikkurila/Helsinki/Lahti -väliä jo muutaman kerran ja hommaan alkaa muodostua jo jonkinmoinen rutiini, joka menee näin:

Etelän suuntaan, eli töihin

Illalla hyppään sunnuntain bussivuoron liikennöivään kutsutaksiin. Puolen tunnin ajomatkan aikana kirjoitan muutaman tekstarin (lähinnä muistettavia/unohtuneita asioita) ja tarkistan vielä seuraavan päivän ja tulevan viikon ohjelman kalenterista. Kutsutaksi ajaa kotiasemalla ihan laiturin tuntumaan, joten isojakaan kantamuksia ei tarvitse kuljetella lihasvoimin pariakymmentä metriä pitempää matkaa.

Jos juna on aikataulussa (hahhah!), on odotusaika Vihannissa n. 10 min. ja se menee tavallisesti puhelimessa äidin tai jonkun ystävän kanssa. Pikajunassa 266 etsin makuuhyttini ja menen nukkumaan ennen yhtätoista. Nukun itseni aika takuuvarmasti heräämättä lähes Riihimäelle saakka, eli kukko kiekuu ehkä 05:45. Vartissa ehtii pukea, pestä hampaat ja tarvittaessa taputella kasvoille meikkivoiteen.

Riksussa on vartti vaihtoaikaa Lahden taajamajunaan, eli jos olen reipas ja haen junan ravintolasta sämplän seuraksi aamukahvin, voin virkistäytyä nauttien aamiaisen raikkaassa ulkoilmassa VR:n aamuliikennettä seuraillen. Loppumatka Lahteen kestää 35 min., eli aikaa on just sopivasti pärstävärkin työkuntoon valmistelua (ripsiväri ja aavistus punaa poskiin ja huuliin) varten.

Koska olen Lahdessa jo ennen seitsemää, otan taksin (jos roinaa ei ole paljoa mukana, menen bussilla) alivuokrakämpälle ja vien kamat asunnolle ennen töihin menoa. Tarvittaessa voin vielä tässä välissä fiksata hiukset.

Kotikonnuille Pohjoiseen

Matkustan pohjoiseen tavallisesti päiväjunalla, jolloin voin tarvittaessa tehdä töitä koko matkan. Taajamajunassa Lahdesta Riihimäelle ei aina kannata edes läppäriä kaivaa esille, joten käyn läpi muistikirjamerkintöjä ja suunnittelen seuraavia liikkuja ja selaan otsikot päivälehdestä.

Riihimäellä vaihtoaikaa on vain pari minuuttia, mutta Oulun IC-juna lähtee viereiseltä laiturilta, joten vaihto on helppo. Viimeksi juna oli n. 20 min. myöhässä, joten odotellessa hoidin muutaman puhelun.
Varaan IC-junaan paikan työskentelyhyttiin (jos pääsen valitsemaan, niin paikka on 2-4 hengen akvaariossa), jolloin en terrorisoi kovin montaa kanssamatkustajaa naputuksella ja puheluilla. Jossain välissä haen kahvin ja (ellen ole ottanut mitään evästä mukaan) sikakalliin juustoreissarin tai tonnikalapatongin.

Kotiasemalla vaihto bussiin. Viimeinen puolituntinen menee sitten ilmoitusluontoisissa puheluissa ja tekstiviesteissä "molen bäk, nähdäänkö?" tai kuten viimeksi, jolloin harjoitin englanninkielentaitojani keskustellen vieressä istuvan ugandalaisen vaihto-oppilaan kanssa.

Kyllä mä tän hallitsen :)