Blogi

Tulin illalla kotiin pesemään pyykkiä. Ihan oikeaa pyykkiä, ja lisäksi lähiaikojen monenmoisten tapahtumien jälkipyykkiä.

Huomasin, että tietynlaisista vastoinkäymisistä saa voimaa. Johtuuko keväästä vai mistä, en osaa sanoa. Mutta voimaa tulee, niin hyvistä kuin huonoistakin asioista.

Vastoinkäymisistä syntyneen voiman voi käyttää kahdella eri tavalla: Omaksi hyväkseen tai omaksi pahakseen. Tämä ero ei ole niin suuri, miltä se noilla sanoilla ilmaistuna näyttää. Käytänkin tästedes termejä sisäinen sankari ja sisäinen marttyyri. Voisi kuvitella näiden "tyyppien" istuvan olkapäillämme kuten Aku Ankoista tutut enkeli- ja piru-hahmot.

Sisäinen marttyyri provosoituu kaikista vastoinkämisistä. Marttyyri oikein hakee tilanteita, joissa hän voi todeta "koko maailman" olevan häntä vastaan. Marttyyri syyttää epäonnistumisistaan aina muita, ja kokee, että juuri hän on vain sattunut syntymään epäonnisten tähtien alla. Martyyrilla ei ole peiliä, mistä voisi katsoa itseensä. Marttyyri ottaa epäonnistumiset raskaasti, ja vajoaa niiden vaikutuksesta voimallisella vihalla aina vain alemmaksi. Marttyyrin tie on pitkä ja kivinen. Marttyyri hakee tilanteita, joissa voi tehdä itselleen hallaa, ja syyttää sitten omista ratkaisuistaan syntyneistä lisäongelmista kaikkia läheisiään ja kaikkia muitakin ympärillä olevia ihmisiä.

Sisäinen sankari ei provosoidu vääristä asioista eikä väärillä tavoilla.
Sankari ottaa vastoinkäymiset tilapäisinä takaiskuina, joista hän oppii ja kerää voimaa noustakseen kanveesista ylös entistä ehompana. Sankari jättää päivän vastoinkäymisistä johtuvasta vitutuksesta huolimatta perus-maanantaikännit vetämättä, koska hän tajuaa oman parhaansa ja hyvän mielen tulevan mielummin vaika siitä, että menee kotiin pesemään pyykkiä, tai tiskaamaan ne kolme viikkoa paskaisena olleet astiat. Sisäinen sankarikin voi toki mennä maanantaina baariin, mutta vain hyvästä fiiliksestä, ei vitutuksesta.

Sekä sisäinen sankari että sisäinen marttyyri tekevät päätöksensä puhtaan itsekkäistä lähtökohdista.

Mutta siinä missä marttyyri tekee "kostoksi" sellaisia ratkaisuja, jotka vahingoittavat häntä itseänsä, sankari tekee päätökset omaksi parhaakseen.

Olkaa sankareita! Niin minäkin yritän olla.

-Easy-

Hyvät & pahat naiset, vanhat ja nuoret: Nyt tulee taas tärkeää asiaa.
(Mennään persus edellä puuhun. Puhutaan seuraavaksi deittailusta)

Älkää tehkö ravintolassa ohareita. Kenellekään.

Jos ja kun tapaatte erilaisia äijiä baariloissa, niin osa niistä on hyviä tyyppejä ja osa paskempia.

Kuitenkin, jos te puhutte ja vietätte aikaa joidenkin jätkien kanssa, pidempäänkin kuin kaksi minuuttia, te ette voi noin vain häipyä tilanteesta sanomatta sanaakaan.

Varsinkaan ette voi lähteä siten, että sanotte menevänne vessaan tai hakemaan narikasta takkia, tai voitte, mutta siitä jää tosi paska fiilis, ja teidän kuvanne näiden miesten silmissä jää ainaisesti tosi paskaksi. Menetätte kaikki mahdollisuutenne heidän lisäksi kaikkien heidän kaveriensakin kanssa.

En tajua, kuinka vaikeaa on sanoa esimerkiksi seuraavia melko helppoja suomenkielisiä lauseita:

1) Okei, me lähdetään nyt etsimään kavereitamme, mut hauskaa iltaa teille!
2) Meidän pitää nyt lähteä kotiin, törmäillään!
3) Mulla / kaverilla / meillä on huomenna aikainen herätys, joten kiitos seurasta ja drinkeistä.

Näistä repliikeistä jokainen vähänkää älliä päässään omaava kaksilahkeinen kyllä ymmärtää, että teitä ei kannata jäädä odottamaan enää sinä iltana. Ja jos te kerran olette jo jutelleet heebojen kanssa enemmän kuin sen kaksi minuuttia, niin todennäköisesti itsekin pidätte heitä vähintään ihan ok-tyyppeinä.

Mutta ei. Teidän pitää sanoa tällaisia juttuja:

1) Me käydään vessassa, mut älkää menkö mihinkään, me tullaan kohta takaisin!
2) Meillä on takit tossa ylänarikassa, mut nähdään ihan kohta tossa ulkopuolella!
3) Mä käyn moikkaamassa noita kavereita, olkaa tässä, mä tuun ihan heti takaisin!

Näitä reploja on kuultu, ihan sanasta sanaan. Niitä on sanottu minulle, minulle ja kavereilleni yhdessä, ja kavereille erikseen. Useimmiten satutäti-mimmit ovat olleet tosi mukavia, nättejä ja hauskoja. Mimmejä, joiden kanssa ollaan juteltu jo pitkään, esim tunnin verran kaikesta mahdollisesta. Välillä sellaisia mimmejä, joille ollaan ehkä tarjottu jotain, välillä sellaisia, jotka ovat tarjonneet meillekin jotain juomia.

Eli ilmaisten drinksujenkaan metsästyksestä ei ole voinut olla aina kyse.

Eikä siitäkään, että aina oltaisiin puhuttu jo etukäteen jostain mahdollisista jatkoista, tai mitenkään vihjattu tai oletettu, että jee sitku baari menee kiinni niin mennään kaikki välittömästi johonkin jatkoille panemaan.

Kertokaa ensi, oi pliis, hyvät naiset, miksi näin, why oh why? Ja sen jälkeen, lopettakaa tällainen kusettaminen. Tehkää se edes oman maineenne tähden.

In the meantime, screw you.

-Easy-

Hyvät naiset & pahat naiset, nuoret ja vanhat: Nyt tulee tärkeää asiaa.

JOS olette joskus antaneet jollekin miehelle kakkosta, ja olette menneet sen erehdyksessä myöntämään nykyiselle miehellenne, teidän tulee antaa hänenkin edes kerran kokeilla.

Okei, tää voi olla kova, ehkä vastenmielinen, kivuliaskin juttu, voin vain kuvitella. Mutta yritän selittää oikeutuksen mielipiteeni.

Perusteluni lähtee, jälleen kerran, luottamuksesta, sen ylläpitämisestä, syventämisestä, ja säilyttämisestä.

Jos nainen kertoo, että "joo, oon mä sitä kokeillut, mut en mä enää halua", mies kokee, että häntä aikaisemmat miehet ovat olleen naisen mielestä haluttavampia, että heidän kanssaan nainen on joustanut enemmän. Nainen on myös halunnut aikaisempia miehiä enemmän, koska on suostunut tällaiseen. Nainen siis myös luottanut enemmän näihin miehiin.

Kysymys ei ole siitä, että miehenne haluaa sinun kärsivän. Hän vain haluaa kokea, että on tämänhetkisen elämänne tärkein mies. Mies, jolle halutaan antaa sellaistakin, jonka antaminen ei välttämättä ole mielekästä.

Asiasta kieltäytyminen jää nimittäin kalvamaan miestä. Hän ei pääse ajatuksesta noin vain yli.

Sen sijaan, jos sanotte, että "ei se tuntunut kivalta, se sattui, mutta kokeillaan kunnon liukasteilla ja alkulämmittelyillä, ja sit jos ei mahdu ja / tai se sattuu, niin sit ei voi mitään", niin miehenne on tyytyväinen vaikkei koskaan pääsisikään sisään. Hän ymmärtää, on iloinenkin, koska "Hänellähän on isompi kuin niillä edellisillä miehillä". Te rakkaat naiset olette enemmän kuin vapaita myös hiukan valehtelemaan tässä tilanteessa.

Jos ette ole koskaan kokeilleet, miehellenne on helpompaa hyväksyä, ettette haluaisi kokeilla hänenkään kanssaan. Rohkaisen silti siinäkin tilanteessa tekemään suosittelemani kokeilun. Jos pidätte siitä, saatte seksielämästänne todennäköisesti enemmän irti. Jos taas ette pidä, olette kuitenkin osoittaneet miehellenne rakastavanne häntä niin paljon, että olette valmis kokeilemaan mahdollisesti epämiellyttävältä tuntuvaa asiaa.

Tätä mies ei unohda. Hän arvostaa ja rakastaa teitä entistäkin enemmän.

Tiedän jo nyt saavani paskaa niskaani, mutta in the mean time, lubricate your assholes!

Nyt kun ensimmäinen suihinotto-niksini on saavuttanut suurta "suosiota", on aika siirtyä seuraaviin nikseihin.

Hyvät naiset & pahat naiset, vanhat ja nuoret: Suudelkaa miehenne kanssa päivittäin!

Suuteleminen on molemminpuolista kivaa, parisuhdetoimintaa, joka vahvistaa rakastavaisten keskinäistä kiintymystä ja luottamusta. Suuteleminen oman rakkaansa kanssa on yksi parhaimmista asioista, mitä ihminen voi tehdä.

Suutelemista on montaa eri tyyppistä:

1) Aamupusu, lähden töihin -pusu, virkapusu
Tämä suutelun laji on melko laimea, muttei tarpeeton. Ykköstyypin pusuja jaellaan silloin, kun itse esimerkiksi tuntee tarvitsevansa suunraikastetta, mutta silti haluaa huomioida rakkaansa. Sopii julkiseen käyttöön.

2) Olet rakas - pusu
Kakkostyypin pusuja viljellään romanttisissa tilanteissa. Tällöin huulet kohtaavat ykköstyypin pusuja kiihkeämmin, ja suudelman aikana on aikaa maistella rakkaansa huulia, välillä pelkkää ylähuulta ja välillä taas alahuulta. Kieli ei ole välttämätön kakkostyypin pusuissa, mutta sitä voi jo vähän käyttää. Sopii julkiseen käyttöön tietyin rajoituksin.

3) Olet rakas ja voisin pussata sinua kohta vähän muuallekin - pusu
Tässä on kaikki tekniikat sallittu. Kieltä käytetään molemmin puolin, ja pusu saattaa helposti venähtää minuuttien pituiseksi. Koska suudelma on erittäin intiimi, on suositeltavaa ettet ole juuri ennen tätä syönyt itseksesi kokonaisia valkosipuleita tai polttanut askillista röökiä. Ei sovi julkiseen käyttöön.

Suutelemisen johtaminen seksiin ei ole ollenkaan välttämätöntä, vaikka se saattaakin usein johtaa siihen.

Suuteleminen joko sujuu, tai ei suju. Syitä on monia, mutta fakta on, että jos ei suuteleminen oman rakkaansa kanssa tunnu kivalta tai tarpeelliselta, teillä on ongelma.

Jos ei pidä partnerinsa kanssa suutelemisesta, joko sinussa, hänessä tai teissä molemmissa on jotain vikaa. Seuraavaksi hahmottelen tälle ongelmalle kolme eri lähtötilannetta, ja niiden loppuratkaisut:

a) jos sinä et pidä suutelemisesta, mutta hän pitäisi, kannattaa jättää hänet, sillä hän kuitenkin jättää sinut ennen pitkää.

b) jos hän ei pidä suutelemisesta, mutta sinä pitäisit, kannattaa jättää hänet.

c) jos kumpikaan ei pidä suutelemisesta, onneksi olkoon! Olette valinneet hienosti toisenne. Varautukaa kuitenkin siihen, että sitten kun jompi kumpi teistä löytää sellaisen, jonka kanssa suutelu luonnistuu, suhde loppuu siihen.

Saa ja pitää kommentoida! Odotan innolla. In the meantime, kiss me.

-Easy-

Hyvät & pahat naiset, nuoret ja vanhat sellaiset: Jos haluatte pitää miehenne tyytyväisenä, voin kertoa yhden hyvän neuvon.

Ottakaa mieheltänne suihin. Tehkää se säännöllisesti ja pyyteettömästi.

Toimenpide EI ole kovin vaikea. Se ei myöskään vie teiltä paljon aikaa, vaivaa eikä rahaa, mutta se maksaa panoksenne moninkertaisena takaisin.

En tiedä ketään miestä, joka ei kokisi suihinottoa yhtenä maailman nautittavimmista asioista. Teidän ei tarvitse olla siinä edes kovin kummoinen, pelkkä ajatus tämän nautinnon tarjoamisesta miehellenne on jo kova juttu hänelle.

Kyse ei todellakaan siis ole pelkästä fyysisestä mielihyvästä. Suihinotto on jotain alkukantaista, puhdasta välittämistä, sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suvunjatkamisen tai muun elämisen kannalta välttämättömän toiminnan (esimerkiksi syömisen) kanssa.

Suihinotto on siis puhdasta välittämistä, jossa toinen (tässä tapauksessa nainen) tavallaan antaa toiselle rajattoman vallan, tavallaan taas hallitsee toista täydellisesti. Kyse on myös luottamuksesta. Mies kokee olevansa kuningas, mutta ymmärtää myös, ainakin alitajuisesti, että nainen voisi yhdellä leuanloksautuksella vahingoittaa häntä vaikka kuinka pahasti.

Easy suosittelee luonnollisestikin myös miehille, että hekin antavat naisilleen säännöllisesti suuseksiä. Se voi olla teknisesti hieman suihinottoa vaikeampaa, ainakin aluksi, mutta keskustelemalla ja kuuntelemalla mies oppii kyllä tyydyttämään naisensa. Mielikuvallisesti suuseksin antaminen naiselle ei ehkä ole aivan yhtä voimakas, koska naisella ei ole penistä, jonka mies voisi ottaa suuhunsa. Mutta luottamuksen tasolla liikutaan varmasti samalla tärkeyskertoimella.

Väitän, että moni parisuhde pelastuisi pelkästään sillä, että naiset ottaisivat miehiltään useammin suihin. Ja vice versa. Muta olen avoin myös vastaväitteille. Joten jos epäileviä Tyttejä löytyy, bring it on!

In the meantime, blow me.

-Easy-

Nukuin viime yön kuin lapsi. Kuin hyvin pieni lapsi. Kuin sylivauva. Sylivauva, jolla on paha koliikki.

Kun vihdoin nukahdin vähän ennen viittä, sain nukuttua reilun tunnin, jeeeee! Sitten heräsin. Siihen, että puraisin itseäni kielestä niin kovaa, että meinasi päästä itku.

Koska yö ja aamu olivat joka tapauksessa aivan pilalla, lähdin toimistolle seitsemäksi. Olin harvinaisen tarmokkaana, täynnä energiaa. Ei ollut kyllä kovin positiivista energiaa. Tämä taas saattoi johtua osittain siitäkin, että minulla oli niin sanotusti, eikä ihan niin sanotustikaan, veren maku suussa.

Tulin toimistolle, ja katsoin googlesta, millaista informaatiota tulee koliikki -sanasta. Ensimmäinen hitti kertoi koliikin mahdollisista syistä. Näistä järjestyksessä toinen oli otsikolla "Liian runsas heruminen".

Okei, SIITÄ nämä univaikeudet eivät ainakaan ole tulleet.

Kauniita unia kaikille.

-Easy-

Keskustelimme ystäväni kanssa ihmissuhteista. Ystäväni kertoi olevansa huono aloittamaan seurustelua, mutta helvetin hyvä seurustelun lopettamisessa. Minulle molemmat päät ovat aina olleet vähän vaikeita.

Olimme yhtä mieltä siitä, että emme jaksa enää yrittää. Ei kahden ihmisen seurusteleminen voi, eikä saa olla niin vaikeaa, että molempien suhteessa olevien pitää päivittäin tsempata ja psyykata itseään ja toista pysymään mukana, taistelemaan, yrittämään kovemmin. Ei ainakaan meidän mielestämme.

Sovimme, että lakkaamme siis yrittämästä. Jos ei löydy sopivaa tyyppiä ilman, että pitää koko ajan olla luopumassa, venymässä, neuvottelemassa, aikatauluttamassa tai muuten-vaan-ahdistumassa, niin olkoon. Mulla on paljon hyviä ystäviä, ja terveet kädet. Niillä eväillä ahdistuu ja kuumottuu paljon vähemmän kuin käristymällä minkään tason ihmissuhdehelvetissä.