Contour

Päivä oli pitkä. No se ei tietenkään yllättänyt millään lailla, koska ohjelmassa oli jotain sellaista mitä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt.

Olin siis purkanut purettavasta talosta oven karmeineen ja tänään sit sovitin sen uuteen paikkaan. Vähän liian ahneesti olin puukkosahalla silponnut karmin viereisiä puita, mutta kun kynnyksen alta hyöläsi ja hioi noin kolme millimetriä pois niin jo alkoi ovi toimia.

Ruuvaamis ja sahaamisoperaation jälkeen pääsin taas vaihteeksi oikeisiin töihin. Se tarkoitti umpisäiliön poistoa maasta. Se oli todella ahtaassa tilassa takaseinän osalta ja kahdesta kohtaa rikki.

Nostaessa säiliö napsashti poikki. Vaurio oli todella outo, koska keskeltä säiliötä irtosi rengas ja kaksi päätyä jäi aivan ehjiksi.

Tuli jokseenkin rankka päivä tehtyä. Ei toivoakaan ehtiä mihinkään kesätreeneihin.

Vaan minkäs sille tekee kun on homma kesken, eikä voi jättää puolta kattoa kolmen patikan ja yhden räystäslaudan varaan keikkumaan.

Heitin muutama päivä sitten ilmaan ajatuksen että asiakas möyhentäisin istutusalueensa itse. Hämmästyin hieman kun talon emäntä ilmoittautui siihen hommaan.

No sehän sitten toteutettiin tänään ja varmasti kolme kuutiometriä kantoja ja juuria nousi maasta siinä rytäkässä.

Varoittelin kyllä että koneen kääntö on sellainen minkä kanssa kannattaa vähän varoa ja niin ikään että kannattaa varoa sitä kompostoria, mutta kyllä se kompostori huolellisuudesta ja varmaotteisuudesta huolimatta yhden sivuosuman sai.

Välissä kävin heidän raparperipuskansa kimpussa. Tiesin että sitä on paljon, mutta sitä en arvannut että niin paljon että kun autossa muuten oli sisällä tavaraa oli apparin paikalle jäänyt tila sen verran pieni että lähes puolet lastattiin sisää apparin ikkunasta kun eivät enää varret tahtoneet pysyä oven sisäpuolella. Varmaan vartin verran niitä maasta nyhdin ja leikkasin siirtyen sinä aikana kokolailla puoli metriä. Lopputuloksena oli valtava keko ja kauppareissu, koska äkkiä laskettu mehustukseen vaadittava sokerimäärä oli reilut 10 kiloa.

Nyt on sit pihakivilavat tyhjät. Ei toivottavasti tarvi vähään aikaan ruveta pihalaatoille pohjia tekemään tai varsinkaan itse niitä latomaan. Pohjaaminen ja latominen vielä menee, mutta pahinta oli ottaa niitä huonosti laitettuja tieltä pois.

Tänään oli periaatteessa lyhyt työpäivä. Käytännössä kuitenkin se on vieläkin yhtä kuormaa vajaa- siis kesken kiitos rakeiden ja sateen.

Pääurakka eli sähkökaapelin siirto sentään saatiin kivuttomasti valmiiksi tältä erää ja syy umpisäiliön täyttymiseen löytyi täyttöyhteen vierestä.

Noin muuten yhtään pihalaattaa en laittanut lisää, mutta täry on jo asemissa seuraavaa riviä varten.

Siinä on melkoisen kunnioitettavat lukemat ja siis molemmat konetta avaamatta. Molemmissa on on ruiskutuspumpuille tehty jotain tyyliin sähköpysäyttimen solenoidia ja ennakon säätimen jousta.

Eli siis ohjelmassa oli öljyn vaihtoa ja heti perään koeajoa. Kubota kehräsi rannassa ja allot olivat liki metrisiä. Tai sanotaan vaikka 50 metriä rannasta.

Illan tullen sitten totesin että isäni laittamat pihalaatat on parempi repiä pois yksi kerrallaan ja laittaa silleen paikoilleen ettei niissä ole monen senttimetrin pykäliä.
Vanhoissa laatoissa pykälöitymisen vielä ymmärtää kun niissä oli paksuuseroja, mutta kun lavallinen uusia eli noin 1350 kg oli yhtä huonolla mallilla niin parempi korjata nyt eikä vasta sitten kun joku on mennyt terassilasista läpi kengän tökättyä saumaan. Vielä olis yksi lavallinen odottamassa, mutta niitä ei sit kahteen kertaan telata kuten täryn suutinta.

Päivähän meni taas yllättävän nopeasti. Oli eläkeläiskyydin ohella kaapelin etsintää ja purkutalkoita.

Huomenna toivottavasti pärjäävät ilman minua. Varmaan olisin ollut vielä vähän kauemminkin töissä, mutta hyvin palvellut mikroaaltouuni tuli ilmeisesti tiensä päähän. Se tarkoitti että olisi ollut syytä lähteä välissä muualle syömään. Sen verran kuitenkin ahkeroin ettei yhtään paneelia ole enää sisäkatossa ja seinissäkin vain ne mitkä on liimalla kiinni muovimatossa.

Päivän pääantimena oli liittymän jatkaminen. Sen lisäksi pääsin purkupuuhiin. Siihen asti oli mukavat talkoot kunnes oli tikku syvällä kynnen alla ja tietysti meni sekä halke että poikki.

Tänään hioin myös paria saattajaa. Piti siis purkaa paneelia ehjänä, mutta eihän niistä naulojen kannoista saanut kiinni. Tein kuitenkin pari erikoistyökalua ja nyt sit kahden seinän osalta paljastus on valmis.

Miten sanoa tuntemattomalle naiselle että luultavasti haameesi/mekkosi on jättänyt pakarat kokonaan paljaiksi?

Olihan päivällä toki lämmin, mutta nuori kaunis nainen ei varmaan vessakäyntinsä jälkeen tajunnut että hame oli kyllä edestä paikallaan, mutta takaa vesirajan yläpuolella. Ei sillä etteikö olisi olleet ihan kauniit pakarat, mutta vähän rajaa nyt sentään julkisilla paikoilla ettei miehillä mene ruoka väärään kurkkuun.

Löysin tänään itseni naisen syntymäpäiväjuhlista. Naisen jonka nimeä en tiedä vieläkään. Ehkä se vaan täytyy selvittää tai sitten ei. Pitkästä päivästä huolimatta näkyvin saavutus tältä päivältä lienee liittymä ja tien alku. Toki kesken päivää juhlissa käyminen vähän söi työaikaa ja syömässäkin täytyi käydä.

Ilmeisesti paikallisen Nesteen kassa on viehättävän näköinen jonkun muunkin kuin minun mielestäni. En tosin tiedä mikä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan, mutta edelläni menneelle asiakkaalle kertoi ettei ole naimisissa. Kertoi myös ettei myöskään koskaan mene naimisiin- niinhän se Irvinkin aikoinaan lauloi vaan surullinen oli tarinamme loppu arvaatko sen.

Kun yhden pelastaa häätämällä kauhan edestä niin sitten tietysti kaksi kuukahtaa, En tiedä mikä pisti jäniksen kuolemaan trukkilavan alle tai kurjen/haikaran/hanhen ilmeisesti lentämään päin sähkölinjaa.

Jossain vanhassa Top Gearissa miehillä oli USA:ssa haaste syödä autojen kanssa törmänneitä eläimiä. Olisihan siinäkin miettimistä jos voimalinjan kohdalla olisi pudonnut hieman grillaantunut hanhi tuulilasille.

Eihän se tietysti minunkaan tuulilasilleni pudonnut, mutta noin 20 metriä lähimmästä tiestä ja toisestakin vähemmän liikennöitävästä väylästä.

Eikä siinä vielä mitään jos noin sattuu, mutta oli vielä puolet paluumatkasta naispuolista seuraa.