Blogi

Junassa taas. Mukana kengät kaverille. Sovin tapaamisia ja kosmetologiajan (toinen aika eläessäni). Yksi kaveri pitäisi ehtiä nähdä ennen kuin hän muuttaa taas ulkomaille töihin. Ehkä siellä ehtisi tällä kertaa sitten käydä kylässäkin.

Huomenna sitten junaillaan höyryveturilla Porvooseen! Jännittävää, en ole koskaan ennen matkustanut höyryveturilla. Syömään mennään etanaravintolaan ja takaisin tullaan M/s J. L. Runebergillä. Illalla on vielä luvassa jatkoa: rapukekkerit ameriikan ihmevieraillemme.

Maisemat olivat kauniita, johtuneeko kesästä ken ties. Nyt jo pimeni. Vaikea taas tottua näihin pimeneviin iltoihin. Niin on Lappi syvässä minussa, että alle viikko siellä ja olen taas tottunut valkoisiin öihin.

Työhuoneelle läkähtyy, tukehtuu. Onneksi voin tehdä töitä ulkonakin, puistossa, rannalla tai terassilla vaikka, jos niikseen on.

- Yksi ja sama -

Aamupalaksi suklaapehmis ja välipalaksi mansikkasorbetti. Päivälliseksi mansikkaöverit. Iltapalaksi hieman olutta ja skumppaa.

Ostin viisi kiloa mansikoita, Sonataa. Ei ihan niin hyviä kuin ennen reissua ostetut. Ne olivat parhaita mansikoita ikinä! Vaan eipä nämäkään huonoja olleet, vain yksi piti heittää pois. Litra mustaherukoita maistiaisiksi. Niitä voisi ostaa vielä lisää pakkaseen.

Sain kaverilta luvan käyttää hänen mottoaan: Ken ei hyvästä ruuasta välitä, ei elämää ymmärrä.

tänään me ollaan vitsikkäällä tuulella. me ollaan oltu vitsikkäällä tuulella jo pitkään. tooosi pitkään. me ollaan kerrottu vitsejä ja naurettu niin että raikaa. ai että.

Sinne meni viisisataa euroa! Tuli tilattua hieman kumia: mekko, hame, toppi, hansikkaat, body, rintsikat sekä pahemmalle puoliskolle kiltti ja boxerit. Nyt jännätään, että ehtivätkö perille ennen TAFFia.

Aamu alkoi kyynelissä. Sain postia ystävältä. Se kosketti. Ne oli hyviä kyyneleitä. - Ystävä hyvä.

Se ukkosen jyly oli jotakin mitä en ole ennen kokenut. Aivan mielettömän mahtavaa kuunneltavaa - tässä tapauksessa ylisanoja, eikä hehkutusta voi olla liikaa. Aurinko paistoi ja kaukana taivaan rannassa näkyi salamoiden välke jyrinän saattelemana. Oli lämmin, muttei liian tukahduttava. Se tuntui lomalta.

Vanhemmat tarkkailivat jälkikasvunsa merileikkejä kiikareilla. Ympärillä juotiin termospulloista kahvia ja syötiin kylmälaukuista eväitä. Niin mekin. Rentouduttiin. Siellä mieli ja keho lepäsi, eikä ollut kiire mihinkään. Hiekka oli hienoakin hienompaa ja lämmitti varpaita.

***

Viikon kuvaussaldoksi kertyi yli tuhat kuvaa. Ja näin enemmän lintuja kuin koskaan ennen.

"Saa luovuttaa, mutta ei kannata." - pikkutyttö

"Tärkeintä ei ole voittaa. Tärkeintä on kehittyä."

***

Mitä lomalta jäi käteen - ei se mennyt käteen.

Hirvenkäristystä, uusia perunoita ja metsäsienisalaattia.

Poropateeta. Hilloja eli lakkoja eli suomuuraimia. Tilaviinejä. Mummin tekemää hilloa ja etikkasieniä.

Perhosia ja perhosten levitystä - uusia lahjakkuusaloja. Ihana, upea hiekkaranta, jonne aivan varmasti palaan. Mökkeilyä, tulilla istumista, makkaranpaistoa, aamusaunomista.

It was a good holiday - it sure sounds like it.