Haluan ritsan

Viime aikoina mut on yllättäny hirmu hinku ammuskella ritsalla kaikkea. Naapurin lintulaudalla ruokavarkaissa olevaa oravaa olis kiva pommittaa jollain vaahtomuovipallerolla. Kun kissat repii viherkasveista lehdet masuihinsa, haluaisin nakata niitä jollain karvalelulla. Ja kun en itse aamuisin pääse sängystä ylös, tekisi tiukka panosammunta omille persauksille melkolailla hyvää.

Kuvittelen ritsan olevan melko osumatarkka kapine, ja sitäpaitsi kaikilla pojanvintiöillä on hauskoissa sarjakuvissa tai telkkuohjelmissa ritsa takataskussa. Erityisen tarpeeseen moinen linko tulisi siinä vaiheessa, kun on lukinnut itsensä ulos lähtiessään kusettamaan koiraa öiseen aikaan, ja takaisin kerrostaloasuntoon pitäisi päästä. Lumipaakku ritsaan ja tähtäilemään ikkunoita, josko kämppis olisi herätettävissä.

Mulla oli aiemmin tosi hieno ritsa maalla, sillä piti ammuskella jotain lintuja, koska ne olivat isäni mielestä väärää merkkiä ruokittavaksi talipalleroisilla. Se huvi loppui siihen, kun autotallin sivuikkunat sai osumaa aiotun räkätin sijaan. Sitten ritsa jäi hylättynä kyhjöttämään eteisen ikkunalaudalle, mistä aurinko sen löysi ja teki tehtävänsä kumiosien joustavuudelle. Hapertui käsiin, mokoma. Tarvitsen uuden, ehkä vähemmän tehokkaan mallin, kun ei sillä kuitenkaan olisi tarkoitus lahdata ketään kantaman sisään osunutta naapuria.

Ei muuta kun puukko käteen ja vuolemaan, ja jostain Kodin Ykkösen matto-osastolta pöllimään sopivan vahvoja kumilenksuja. Niitä ei tietenkään voi vaan ostaa, sillä mikä itse tehty se sitten olisi, jos siihen laillisesti rahanvaihtokaupalla hankkisi osia? Puuosienkin materiaali olisi mukavinta käydä metsästämässä joltain raksatyömaan jätelavalta, palanen kakkosnelosta kainaloon ja juoksuksi. Tosin jos äkkäisivät hankintametodini, saattaisi ritsa olla tarpeellinen väline turvallisen poistumisen takaamiseksi.

Töissäkin voisi kapistukselle olla käyttöä. Kun koko illan olutta kiduksiinsa ryystäneeltä Kekeltä hukkuu jalat alta ja pilkkiminen tuntuu kivalta puuhalta näin kevättalvesta, voisi keskelle otsaa napauttaa baarin nurkasta pienen ystävällisen herätyksen. Olisi melko näky, kun mies voimiensa tunnossa rupeaisi uhoamaan tyhjälle tiskille että "alaksa mulle uhoomaan prkl!!" Jos sille vaikka välähtäisi pelin tuoksinnassa, että jos käy haastamaan riitaa olemattomille vihulaisille, voisi olla hyvä aika poistua oman kodin lämpöön, missä kukaan ei tasan vittuile tai käy tönimään.