En ole "ehtiny" taas kirjottelemaan aikoihin. Nyt on ollut ruhtinaalliset kaksi paivaa vapaata ja mika parasta, keskella viikkoa. Tama tarkoittaa, etta olen vaiheeksi yksin ja kaikki muut ovat toissa. Tata kaipaan vuorotyossa - musta on kivaa olla vapaalla muiden ollessa toissa. En kasita, miksi viikonloput on muka niin tarkeita. Kaikki samat asiat voi tehda viikollakin ja on paljon vahemman ihmisia ymparilla tekemassa samaa.
Ennen kaikkea nyt, kun vaimokkeella ja mulla on samat tyoajat, en ole juuri koskaan yksin. Ja silloin talloin on niin kivaa olla yksin. Hengata vaan netissa. Katsoa korkealaatuista day time tv:ta. ("My lesbian daughter's girl friend attacked me with a hammer. Next on Jerry Springer: My son stole my girl friend." ja niin edelleen.) Kirjoittaa. Tykkaan.
Suunnitelmat ovat kehittymassa. Hautumassa etten sanoisi.