Me back.

Wau. Totesin juuri, ettei ole tullut blogia kirjoitettua yli kuukauteen. Ihmeellista, ottaen huomioon ettei mulla mielestani ole ollut parempaakaan tekemista.

Niin. Kavinhan Suomessa. Oli kerrankin tarpeeksi pitka loma, ehti olla kavereiden kanssa seka vaan rentoutua kotona tekematta muuta kuin elintoimintoja yllapitavaa toimintaa syomisen ja nukkumisen muodossa. Asiaan vaikuttaa osittain sekin, etta kavereideni lukumaara kotikaupungissa on laskenut huomattavasti siita, kun sielta pois muutin. Joko ovat muuttaneet itsekin pois tai yhteydenpito on vain jaanyt. Nyt oli siis aikaa olla rauhassa niiden parin todella hyvan ystavan kanssa. Jotenkin jai sellainen tunne, etta jokin muukin on muuttunut. En osaa oikein selittaa, mika. Lieko aikuistuminen nostanut rumaa paataan, vaikka ollaan sita viimeiseen asti yritetty valttaa. Me ollaan aina oltu niita baarihiiria, jotka aina lahtee, oli rahaa tai ei, oli toihin tai kouluun meno tai ei, oltiin sinkkuja tai varattuja... ja nyt biletettiinkin kylla, mutta oli useampi ilta kun oltiin vaan jonkun kotona ja juteltiin rauhassa. Kukaan ei edes ehdottanut drinkkeja eika mihinkaan menoa. Kaipa sen pitaisi tuntua hyvalta kehitykselta. Jotenkin omituisesti minusta vaan tuntui, etta kun tama mun elama on muuten melko rauhallista ja aikuismaista taalla ollessani, niin kotona vanhojen kavereiden kanssa haluaisi aina revitella. Ikaankuin siella aika olisi pysahtynyt ja voisin aina takaisin mennessani palata takaisin siihen villiin nuoruuteen. Ikaankuin odottaisin kavereideni pysyvan samoina kuin he olivat 5-7 vuotta sitten. Mulle oli oikeasti jarkytys, kun kaverini puhui vakavasti siita, etta hanen olisi aika loytaa vakaa suhde, jossa voisi harkita lasten saantia. Siis lapsia. Eika enaa silla asenteella, etta sitten 10 - 15 vuoden paasta, vaan ihan lahivuosina. On tosiaan aani muuttunut kellossa. Pakko kai sita on itsekin hyvaksya se, ettei ole enaa ihan teini eika elaman prioriteetteihin tulisi enaa lukeutua se, mihin baariin menis perjantaina ja mihin lauantaina ja voiko niihin laittaa samat vaatteet paalle. Pikemminkin pitaisi alkaa miettia elaketta ja hautapaikkaa. (yhtaan en ole DQ. vaikka niin vaitetaankin.)