Puuta heinaa

No niin. Taas yksi huolenaihe vahempana. Sain sitten viimein kerrottua pomolle ottavani loparit. Hah. Nyt on oikeastaan kaikki selvaa. Kielikurssi ja majoitus buukattu seka takuumaksu maksettu. Lentolippu ostettu. Vanhemmille kerrottu. (mikahan siina onkin, etta viela "tassa iassakin" sita aina jotenkin murehtii, mita mielta vanhemmat on mistakin paatoksestani. isakin totesi, etta mitas heilla on asiaan sanomista, kun olen taysi-ikainen ja omilla rahoillani menossa. mutta silti. aina haluaisin heidan hyvaksyvan mita olen tekemassa. ja niinhan ne nakyvat hyvaksyvankin.) Ja tavallaan irtisanouduttu, kaipa tassa pitaa viela joku virallinen irtisanoutumiskirjekin viela kirjoittaa. Mutta siis. Tavallaan en voi kuvitella, etta tassa enaa mitaan estetta ilmaantuisi tielle. Malaga, here I come! (niin. ei siis mennakaan madridiin vaan malagaan. monista syista. mutta ensin mennaan kuitenkin pariksi paivaksi madridiin gay prideihin ja tapaamaan kavereita. kivaisaa tulee olemaan).

Se, mika tassa nyt on ihmeellista on se, etta luultavasti mulla tulee olemaan oikeasti ikava Irlantia siella ollessani. Itse haluisin tulla Espanjan jalkeen takaisin tanne ja eikohan se vaimokin paady siihen tulokseen, etta se olisi jarkevinta. Omalta osaltani se ei olisi vain jarkevaa, vaan jonkinlaiset tunnesiteet tanne on jo ehtinyt muodostua, ei voi mitaan. Vaikka Irlannissa on paljon huonoja puolia, huomasin Suomesta tullessani, etta tuntui hyvalta tulla takaisin. Vaikka satoikin tuttuun tapaan. Vaikka jouduinkin odottamaan lentokentalla bussia tuttuun tapaan yli 20minuuttia. Vaikka havaitsinkin seuraavana paivana, etta kuntosalini oli tuntemattomasta syysta kiinni juuri sina paivana (irlantilaisilla ei ole tapana tiedottaa asioista. mita et tieda, sita sun ei tarvitse tietaa. jos sali on kiinni, se on kiinni eika se sulle kuulu, miksi se tana nimenomaisena paivana on kiinni.) Kaikesta tasta huolimatta oli kivaa tulla takaisin. Ja nyt kun Espanjaan lahto lahestyy uhkaavaa vauhtia, rupean jo kaipaamaan Dublinia.

Noh. Enkohan loyda itseni taalta taas sitten joskus lokakuun kieppeilla. Toisaalta. Eihan sita koskaan tieda, miten elama kuljettaa :D