Vinkki: kirjoita mapsiin ensin talon numero ja sitten vasta osoite, niin pääset vähemmällä kirjoittamisella perille
Suomalainen media-alan nero hoksasi jotain, mitä me kaikki olemme tuskailleet. Usein kun navigaattoriin (Google Maps, Apple Kartat, Nokia Here Maps) kirjoittaa osoitteen, niin suomalaiseen tyyliin kirjoitettuna joutuu kirjoittamaan koko osoitteen ennen talon numeroa, esim "Mannerheimintie 1". Monessa maassa kuitenkin kirjoitetaan talon numero ennen osoitetta ja tällä periaatteella navigaattoritkin on suunniteltu. Kokeileppa kirjoittaa talon numero ensin, niin hämmästyt!
Elämänlaatu parani kertaheitolla! Kiitos Jaakko Kuivalainen tämän löytämisestä ja vinkin jakamisesta!
Laura Schwartz - Eat, Drink & Succeed on nyt suomeksi. Syö, juo & menesty on käytännönläheinen kirja ja opas verkostoitumiseen.
Laura Schwartz on amerikkalainen puhuja, tv-kommentaattori ja kirjalija. Hän aloitti Valkoisen talon vapaaehtoisena tammikuussa 1993 ollessaan vain 19-vuotias ja eteni muutamassa vuodessa presidentti Clintonin tapahtumajärjestäjäksi. Laura keksi keinoja, miten verkottumalla voi edetä uralla. Kirjassa Laura kertoo vinkkejä, miten hän on rakentanut omaa uraansa ja miten sinäkin voit löytää omia verkostoja yllättävistä paikoista.
Lauran vinkit verkostojen tehokäyttöön:
1. Tunnista nykyiset verkostosi
Löydät näitä: perhepiiristä, naapurit, seurakunta, hyväntekeväisyysjärjestöt, opiskelu, duuni ja harrastukset.
2. Laajenna verkostojasi
Lähipiirin lisäksi voit laajentaa verkostojasi osallistumalla tapahtumiin kaupungilla, illallistilaisuuksiin, yhdistyksiin kuten Rotary, Nuorkauppakamari, Lions Club, Martat yms.
"Kiinnostavia ja hyödyllisiä tapahtumia voit löytää vaikkapa City-lehdestä", sanoo Laura Schwartz.
Mieti uusia kohtaamisia mahdollisuuksina: Jokainen tapaamasi ihminen ja keskustelu voi olla elämässäsi uuden uran avaava.
3. Ryhdy sillanrakentajaksi ja auta muita saavuttamaan tavoitteensa.
Kysy tapaamiltasi ihmisiltä miten voit auttaa heitä.
4. Tunnista ne henkilöt ja yhteydet, jotka voivat auttaa sinua pääsemään kohti tavoitteitasi
Kun menet tilaisuuteen, mieti etukäteen kenet haluat tavata ja selvitä taustat. Opettele ulkoa miltä hän näyttää jotta tunnistat hänet tilaisuudessa.
Ole läsnä tilaisuudessa! Jätä kännykkä vaikka narikkaan ja ole läsnä. Juttele ja tutustu ihmisiin! Älä mene istumaan sen tyypin viereen, jonka tunnet vaan mene uuteen pöytään, jotta tutustut uusiin ihmisiin.
Ymmärrä asiakasta, niin saat myytyä hänelle enemmän. Kuva: Roderick Eime cc by 2.0
Mitä asiakasymmärrys on?
Asiakasymmärrys ei ole projekti vaan prosessi. Meidän pitää ymmärtää, että asiakkaan elämäntilanteet ja tarpeet muuttuvat meidän täytyy muistaa päivittää ymmärrystämme asiakkaasta jatkuvasti.
Asiakasymmärryksen ensimmäinen vaihe yrityksillä on ensinnäkin muistaa kuka on jo meidän asiakas. Perinteinen myyntimies piti muistikirjaa jonne kirjasi asiakkaasta ymmärtämiään ja kuulemiaan asioita. Myyntimies
oli huomannut, että asiakkaan fläppitaulun paperi loppui aina 3 kk välein ja pian myyntimies oppikin ymmärtämään asiakasta niin, että 2,5 kk kohdalla soitti ja myi
lisää paperia ja saikin tästä asiakkaasta ikuisen asiakkaan, koska osasi niin hyvin palvella ettei asiakkaalta loppunut paperi ikinä kesken.
Tottakai myyntimies oppi ajan kanssa myymään fläppitaulupaperin ostajalle myös satoja muita tuotteita ymmärryksen lisääntyessä.
Asiakasymmärrys on yrityksen arvokkainta omaisuutta, koska sillä saa tehtyä lisää kauppaa.
Kun ymmärrät asiakasta, voit palvella häntä paremmin
Kun tapaat vanhan asiakkaan, on hyvä että muistat hänet ja ymmärrät mitä asiakkaasi haluaa ja tarvitsee. Kun tapaat uuden asiakkaan, on hyvä tehdä vähän taustatyötä: mitä asiakkaasi arvostaa, mitkä hänen taustansa ovat ja mitä asiakas mahdollisesti voisi juuri sinulta haluta.
Digitaalisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että kun asiakas kohtaa sinut, tunnistat heti onko hän vanha vai uusi asiakas. Vanhalle asiakkaalle pitää puhutella tuttavallisesti, mielellään jopa etunimellä jos se asiaan sopii. Muistat mitä hän osti viimeksi ja tiedät onko hän käynyt nettisivuillasi, avannut
lähettämiäsi sähköposteja tai muita muistutusviestejä.
Sähköposti on edelleen tutkimusten mukaan tehokkain digitaalinen kohtaamismuoto enkä tarkoita mitään spämmiä vaan relevantteja sähköposteja, jotka muistuttavat
tai tarjoavat jotain konkreettista lisäarvoa asiakkaan
ostokiinnostuksen lisäämiseksi ja varmuutta ostopäätökseen.
Jos et tunne potentiaalista asiakasta, ota hänen yhteystiedot: meili, selaimen (tekninen) cookie tai puhelinnumero
talteen jollain konstilla ja selvitä kuka hän on, jotta voit lisätä
hänet potentiaalisten ensiostajien muistutusmarkkinointiohjelmaan. Mieti mitä polkua pitkin
voit johdatella ensimmäisen kokeiluoston kautta pysyvään asiakassuhteeseen.
Pidä silmät ja korvat auki, kehitä jatkuvasti
Digitaalisissa palvelukanavissa on tärkeää olla silmät ja korvat auki. Parasta mitä olemme ikinä tehneet on tehdä kyselyitä ja A/B testausta. Olemme tehneet kyselyitä esimerkiksi poistuville asiakkaille ja muuttaneet niiden
perusteella konseptia niin, että poistuvista asiakkaista tulikin
konseptimuutoksen jälkeen tärkeimpiä asiakkaita.
A/B testauksella olemme testanneet miten pienet parannukset esim meidän asiakkaan Deitti.net palvelussa ovat muuttaneet asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Isoin muutos oli Tinderin tulon jälkeen se kun Deitti.netissä otimme käyttöön ilmaisen puolen ja tämän muutoksen jälkeen ilmaisen käyttö lisääntyi, mutta myös maksullisen Deitti.net deluxe puolen tilaukset kasvoivat.
Pienillä asioilla on merkitystä: pohdi tuleeko sinulle enemmän tilauksia jos tilausnappula on virheä, punainen vai harmaa. Onko otsikossa kehoitus tilaukseen vai onko se toteava. On yllättävää miten pienillä asioilla voit saada enemmän bisnestä aikaan.
Julkaisin eilen pari aprillipilaa ja mietin onko aprillipila mennyt liian pitkälle kun toimittaja soittaa, onnittelee haastattelee minua Ilta-Sanomien ostosta. Pyysin kohteliaasi mainitsemaan haastattelussa, että City osti Ilta-Sanomat 1.4. Toimittaja repesi nauramaan ja kirjoitti jutun, koska pystyi julkaisemaan sen vielä aprillipäivän puolella. Aprillipila on hyvä silloin kun se voisi olla totta, mutta entä sitten kun aprillipila menee vielä pidemmälle. Tämä seuraava tarina on tosi.
Taistelija lepää.
Jani Halme kertoo Ruotuväki -lehden ajoiltaan
Aprillipäivä. Se muistuttaa minua toimittaja-ajastani Puolustusvoimain Ruotuväki -lehdessä. Kävellessäni pois Pääesikunnan ruokalasta näin pitkän käytävän oikealla puolella "Lomakevarasto" -kyltin. Siitä se idea ei sitten lähtenyt, vaan siitä kun samaisesta huoneesta löytyi se "Kertausharjoituskutsut" -hylly. Toivon rikoksen jo vanhentuneen kertoessani, että silloisen päätoimittaja Jussi Viljasen huoneessa olleen kirjoituskoneen ja Puolustusvoimien leiman saattelemana lähetin kaksi viikkoa aiemmin armeijasta päässelle ystävälleni Teemu Asikaiselle (nimeä ei vaihdettu) kutsun palata muutamaksi kuukaudeksi takaisin palvelemaan isänmaataan Immolan sissiyksikköön. Siinä ei ollut sattumaa, että uudelleenpalvelukseenastumismääräyksen päivämäärä oli kellonaikaa myöden sama, kuin nuoren ja lahjakkaan Imatran Ketterän kapteenin elämänsä tärkeimmän jääkiekko-ottelun alkamisaika oli. Kutsun allekirjoittajina olivat Parikkalan maineikkaimmat siltojen miehet "Prinssi Eversti" Walleniuksen Pubia pitäneen "Majurin" kanssa. Lomakkeen diaarinumerona oli Teemun vanhempien Toyota Carina 2:n rekisterikilpi, mutta emme toki uskoneetkaan nuoren tuohtuneen mielen moisia huomaavan.
Kepposen viimeistelmiseksi laitoin kertausharjoituskutsuun puhelinnumeron, johon soittamalla oli mahdollisuus anoa lykkäystä "jos kutsuttu katsoo olevansa oikeutettu olemaan osallistumatta maanpuolustukselliseen harjoitukseen". Numero oli ystäväni Heikki Laukkasen lankapuhelinnumero Vanhakallion Perhekotiin. Heillä oli siihen aikaan mullistava numeronäyttö, joka edesauttoi kyseisen kelmeilyn tekemistä. Näkisihän Heikki sitten puhelimesta soittajan olevan Teemun ja sitten Heikki paljastaisi pilan ja kaikki naurettaisiin.
Kutsu postin ja hyvää vanhan liiton hihittelyä, joka tihentyi Teemun avovaimon Marjon kertoessa kutsun saapuneen kotiin Vuoksenniskalle. Hymy hyytyi hetkessä kun ilmeni ettei Teemulla ole pienintäkään aikomusta soittaa kyseiseen numeroon. Siihen jossa Heikki jo odotteli kuuluisan röhönaurunsa kanssa. Teemu kun ilmoitti Marjolle ykskantaan, että Imatran Ketterän valmennusjohto saa hoitaa tämän asian. Seura saa soittaa Puolustusvoimiin moisen törkeästä ajatuksesta kutsua kapteeninsa kertaamaan kaksi viikkoa varusmiesajan päättymisen jälkeen. Ja vieläpä kahdeksi kuukaudeksi. Ei nyt jumalauta kertausharjoitukset saa kestää kahta kuukautta, tyrmistyttiin Imatralla. Valmentaja soittaa ja hoitaa tämän, päätti Teemu.
Me tai oikeastaan siinä vaiheessa minä oltiin paniikissa ja vankilaan menossa. Nyt se pistää valmentajan soittamaan Puolustusvoimiin ja minä paljastun maanpuolustusrikoksen tehneeksi asiakirjaväärentäjäksi ja Konnunsuollehan siitä joudutaan. Soitto Marjolle, että älä nyt saatana päästä sitä soittamaan. Marjo hoitaa homman ja pyytää soittamaan kertauskutsun johdosta sille "Jani Halmeelle. Se on siellä Pääesikunnassa ja tietää miten nää hoidetaan". Eikä mene kuin 10 min ja Teemu soittaa. Vastaan Kokkolasta, Lohtajan ampumaleiriltä. Teemu kertoo tilanteen. Nyökyttelen ääneen moisen epäoikeudenmukaisuuden johdosta: Vasta on armeijasta päästy ja heti haluavat takaisin. Peräti kahdeksi kuukaudeksi. Ja vielä sen kaikkein tärkeimmän kiekkomatsin kanssa samaan aikaan. Melko törkeää kyllä moinen, totean ja kysyn kutsussa mahdollisesti olevan puhelinumeron perään. Teemu kertoo, että kutsussa on jonkun everstin numero. Kannustan soittamaan siihen ja toivotan tsemppiä. "Ei se valmentaja tässä auta. Soita itse. Kyllä ne ymmärtää armeijassa että on kiekkomatsi". Teemu lupaa soittaa ja kiittelee avusta. Otan kiitokset vastaan kuten vaan Pääesikunnassa palveleva voi: "Ei mitä Teemu anytime. Me eteläkarjalalaiset pidetään yhtä youknow. Mitä eastimpaa sen siistimpää". Oltaisiin varmaan fistpumpattu puhelimessa jos brofist ois keksitty.
Huojennuksen aalto oli minulle iso. Valmentaja ei ole enää käräyttämässä, joten soittoa Heikille: "Soittaa! Soitaa! Soitaa ihan kohta".
Heikin piti paljastaa kepponen suoraan, mutta minkäs teet kun paikka avautuu. Teemu soittaa ja kertoo ettei oikein haluaisi osallistua kertausharjoitukseen. Heikki siinä sitten esittämään hyvän tovin "Eversti Prinssiä" ja kuulustelemaan kertausharjoituksen väistöanomusta tekevää Teemua aiheista kuten, että "mikä on kun ei maanpuolustus maita" ja "mitenniin kaksi kuukautta on pitkä aika" ja "kaksi viikkoa kun kyllä ihan hyvä loma, ei minun nuoruudessani Krimin sodasta kotirintamalla vietetty viikkoakaan", kunnes pokka ei enää riitä ja tunnistettava Laukkasen nuotti paistaa läpi äänestä. Siihen sitten Teemu reagoimaan hämmeentyneesti huudahtaen: "Hetkinen... Onko se HEIKKI... miten sie oot... hommissa Puolustusvoimissa?!", kun samalla murtosekunnilla kepposen kohteen päässä lukuisat yksityiskohdat kertauskutsun järjestysnumerosta alkaen kutsujaupseerien niimin asti loksahtelevat hetkessä paikalleen. "Tunjätkät", oli ainoa tunnistettava sana sen hillittömän naurunremakan keskeltä, jonka Heikki ja Teemu seuraavat minuutit keskenään jakoivat.
Tarinan opetus: Pitkiä piloja ei tehdä kuin ystäville, joiden huumorintajuun voi 100% luottaa. Näin ainakin luonnehdin kyseisen kepposen taustoja Radio Mafian haastattelussa kertoessani tämän saman tarinan heidän aprillipäivän erikoislähetyksessään vuonna 1998. Sen myötä tarina tuli tutuksi myös koko Imatralle. Ja sen johdosta Imatran Ketterän kapteeni Teemu Asikainen sai vuosia Rajapatsaan Grillillä aina ilmaisen nakin annokseensa, "Kun ne jekuttivat sinua niin silloin siinä armeijahommassa". Tiedän ettei Teemu ole unohtanut tätä. Siksi nukun tänäkin yönä vähän huonosti odottaen, että maksun aika koittaa. Ja tarkemmin kun asiaa miettii, niin se on hänelle ihan oikein.
Saappaanheiton ja saunomisen maailmanmestaruuskisat ovat jo ihan normaalia toimintaa. Suomi niittää mainetta jatkuvasti itse kehitetyillä uusilla urheilulajeilla. Tässä kolme oudointa.
1. Eukonkannon maailmanmestaruuskisat
Hääpari osallistui eukonkannon MM-kisoihin. Kuva Visit Lakeland (cc).
2. BBC: Kännykänheiton maailmanmestaruuskisat
BBC uutisoi suomen kännykänheiton maailmanmestaruuskisoista.
Kännykänheiton MM, kuvassa Eija Laakso - Kuva Sani Husin (cc)
Vuonna 2000 kehitetyssä kännykänheitossa on tärkeää heittopituuden lisäksi myös tekniikka, jolla kännykkää heitetään.
Perinteinen maailmankuulu suomalaislaji Kännykänheitto ja Känny MM kisat tähtäävät olemaan v. 2017 kovin uusi talviurheilulaji.
Kisat järjestetään kansallismaisemissa Saimaalla 11.maaliskuuta 2017. Kisapaikkana on maaginen huurteisten vesien ympäröimä Olavinlinna.
Kännykänheitto on kevyt ja moderni suomalainen laji, joka sopii kaikenikäisille. Siinä yhdistyvät kierrätysfilosofia ja leikkimielisyys reippaassa urheiluhengessä.
Miksi kännykkää lennätetään?
Kuten tunnettua, Suomi on matkapuhelimien kotimaa ja suomalaiset ovat aina olleet tunnettuja kännyköistään. Matkapuhelin on oleellinen osa meitä. Sen kautta saa yhteyden mihin tahansa maailman kolkkaan, mutta kiperissä tilanteissa akusta loppuu virta tai mielitietty ei vastaa.
Voi olla, että henkilö, jonka puhelua odottaa, ei soita lupauksistaan huolimatta. Toiveet, odotukset, intohimot ja turhaumat kohdistuvat kännykkään.
Kisavälineet
Kisoissa heitetään oikeilla ja alkuperäisillä matkapuhelimilla, ja vain niillä. Ilmoittautumisen yhteydessä moni on kertonut halukkuudesta heittää oma kännykkä menemään ja mieluiten niin, ettei sitä enää löydä. Käynnyköiden paino on vuosien mittaan keventynyt. Kännyköiden sätelyjen haittavaikutuksia on tutkittu entistä enemmän. Heittäjät valitsevat niistä sen mikä tuntuu kädessä mukavalta tai mikä miellyttää silmää. Koulukuntia tuntuu selkeästi olevan kaksi: joidenkin mielestä painavampi lentää pidemmälle kuin kevyempi ja päinvastoin.
Kännykänheitto puhuttelee ja kiinnostaa ihmisiä kaikkialla maailmassa. Yhtälailla me ihmiset olemme samankaltaisia kulttuuri- tai kielitaustasta riippumatta. Matkapuhelin on mahtava keksintö, jolla tavoitamme toisiamme mistä vain ja joka lyhentää etäisyyksiä välillämme. Huumori on toinen ihmisiä maailmanlaajuisesti yhdistävä tekijä ja se on osa
tätäkin lajia. Myös lapset tuntuvat olevan riemuissaan, kun saavat luvan puolesta heittää kisoissa arvokasta kännykkää.
Maailmanennätyksen on kiskaissut Rantasalmelainen Ere Karjalainen vuonna 2012 hienolla 101,46 metrisellä heitolla.
3. Patjalaskun maailmanmestaruuskisat
Kuva patjalaskun maailmanmestaruuskilpailuista 2016. Kuva: Cumulus.
Patjalasku eli Mattress Slide -laji syntyi 2010-luvun alkupuoliskolla Turun Cumulus-hotellissa, jossa lajin kehitti työmatkalla ollut hollantilainen kansanterveystieteen professori Jan Kees van der Rutten. Laji syntyi puolivahingossa, kun pahoista vatsavaivoista kärsinyt professori päätti turvautua äärimmäisiin keinoihin tukalan olonsa helpottamiseksi.
”Kyllä me respassa vähän ihmeteltiin, kun professori liukui patjalla alas rappuja keskelle kiinalaista turistiryhmää”, muistelee Turun Cumulus-hotellin vuoropäällikkö Kiti Latvanen. ”Siinä oltiin ensin kaikki vähän huuli pyöreänä, kunnes nauru alkoi raikaa ja kiinalaisten kamerat räpsyä. Pian oltiin koko porukka jonossa kokeilemassa patjalaskua”, hän jatkaa.
Sekä yksilö- että joukkuelaji
Patjalasku on vielä varsin tuntematon laji, joka kuitenkin kasvattaa suosiotaan koko ajan. Mattress Slidea voi harrastaa sekä yksin että joukkueena. Joukkuekilpailu lasketaan suorissa portaissa ja siinä laskijaa tai laskijoita avustaa F1-tyylinen tasannetiimi, joka sujuvoittaa patjan kääntämistä kerrosten välillä. Yksilökilpailu lasketaan kierreportaissa, joissa voidaan päästä jopa 8 km tuntivauhtiin portaiden jyrkkyydestä riippuen.
Kunnon varusteet ovat kaiken A ja O
Mattress Slide on mitä suurimmissa määrin välineurheilua. Patjojen liukuominaisuudet ovat keskenään hyvin erilaisia. ”Uimapatja luistaa hyvin, mutta sillä on suuri riski puhjeta kesken kisan. Yleisin laskuväline lienee ihan tavallinen vaahtomuovipatja, joita laskijat toisinaan tuunaavat kiinnittämällä pohjaan paremmin liukuvaa materiaalia, kuten jätesäkkejä”, kertoo van der Rutten. ”Jotkut laskevat myös runkopatjalla josta on irrotettu jalat, mutta sen kuljettaminen radan yläpäähän on haastavaa ja hidasta”, hän jatkaa. Vuonna 2015 laskettiin ensimmäiset koko perheen Mattress Slide -kisat 160–200 cm leveillä parisängynpatjoilla Helsingin tuomiokirkon portailla. Laskuvälineen lisäksi on hyvä muistaa myös asialliset turvavarusteet, kuten kypärä.
Laji on tunnettu terveysvaikutuksistaan
Mattress Slide on paitsi hauskaa myös terveellistä. Lajin on tutkimusten perusteella todettu edistävän ruuansulatusta ja ehkäisevän osteoporoosia. ”Patjalasku nopeuttaa ruoansulatusta, parantaa verenkiertoa kaikkiin elimiin ja stimuloi ruoansulatuskanavan lihaksia, mikä auttaa elimiä toimimaan tehokkaammin. Laskun aikainen tärinä puolestaan vahvistaa luustoa ja ehkäisee näin osteoporoosia”, kertoo van der Rutten. Lisäksi patjalaskulla on todettu olevan huomattavia positiivia vaikutuksia sekä laskijoiden että katsojien henkiseen hyvinvointiin.
Media-alalla tapahtuu! Mediaparoni Ilkka O. Lavaksen luotsaama City Digital sai massiivisen pääomasijoituksen ja Lavas marssi Sanomataloon.
Cityn käytävillä huhutaan, että pitkien neuvottelujen tuloksena hän yritti jo viime vuonna ostaa koko Ilta-Sanomia, mutta kauppa olisi silloin jäänyt siihen, että sai ostettua ainoastaan NYT -liitteen sekä koko Hesarin.
Media-ala konsolidoituu. Demokratia lisääntyy. Media-ala kehittyy. Journalismi löytää uusia muotoja kun ammattilaiset julkaisevat kirjoituksia, videoita ja kuvia blogeissa ja itsenäisissä medioissa. Samalla media-ala löytää uusia bisnesmalleja sisältömarkkinoinnista sekä digitaalisista palveluista. Tänä vuonna nähty konsolidaatio, lehtikauppa ja palvelukehitys on vain pieni otos edessä olevasta media alan täydellisestä uusjaosta!
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
mediaparoni, City-lehden julkaisija
City täyttää 30 vuotta juuri ennen vappua vuonna 2016
City täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Miten media muuttuu? Mikä on median rooli?
Tulevaisuuteen katsominen on hyvä aloittaa katsomalla historiaan. Maailman muutosvauhti kiihtyy jatkuvasti ja kun mietimme, missä olimme 30 vuotta sitten, voimme arvata, että 10 vuoden päästä yhtä paljon on muuttunut. 30 vuotta sitten ei ollut älypuhelimia, ei mobiilidataa. Vastaavasti 10 vuotta tulevaisuudessa on laitteita, älykelloja, älylaseja tai älypiilolinssejä, joilla voimme kuluttaa sisältöä. Median kuluttaja käyttää sitä välinettä, millä hän haluaa median sisältöä kuluttaa.
Sisältö on aina ollut kuningas ja tulee olemaan
Hyvä sisältö on aina ollut keskiössä. Hienoja kuvia, upeita videoita, virtuaalitodellisuutta, 360 videoita, hyvää musiikkia, kiinnostavat kaupunkiuutiset ja paras tieto ravintoloista. Tekstimuotoisen sisällön lisäksi mediaan on tullut kuvat, videot, infograafit ja virtuaalitodellisuus.
Väline jolla kulutamme hyvää sisältöä saattaa hyvinkin muuttua, 30 vuotta sitten uudet albumit kirjoitettiin paperille listana, nyt voit seurata uusia suomalaisia musiikkivideoita videoblogista. Mediaa ei pidä kahlita välineeseen. Sisältö on aina ollut tärkeimmässä asemassa ja väline, millä kulutamme sivuseikka.
Hyvä sisältö on ollut aina kuningas ja tulee aina olemaan.
Median tehtävä on palvella kuluttajaa, mutta myös auttaa kuluttajaa löytämään kiinnostavia brändejä
Kuluttajaa kiinnostaa hyvä sisältö. Parhaimmillaan brändin sisältöä ei koeta mainoksena ollenkaan. Brändi voi ihan mainiosti tuottaa relevanttia sisältöä, kiinnostavaa informaatiota, historian tutkimusta ja mielenkiintoisia tarinoita.
Medialle syntyy digitaalisia palveluita
Ravintolaportaali eat.fi on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää laadukas informaatiosisältö mediassa on. TableOnline on mainio esimerkki siitä, miten mainonta muuttuu työkaluksi, missä pöydän voikin varata jopa suoraan median digitaalisesta palvelusta. Media on kaksisuuntainen väline, jolla kuluttaja kommunikoi brändin kanssa.
Massamainonnasta menemme kohti relevantimpaa viestintää
Median digitalisoituminen onneksi mahdollistaa brändimainonnan tarkemman kohdennuksen ja saamme joka vuosi entistä enemmän meitä kiinnostavia mainoksia. Tulevaisuudessa voimme varmasti vielä tarkemmin valita minkälaisia mainoksia tai mitä informaatiota haluamme vastaanottaa. Voimme valita, ettemme halua mitään omasta mielestämme epäeettistä. Ehkä tulevaisuudessa voimme kuluttajina päättää, että brändi saa puhutella meitä vaikkapa vain luomu-mainonnalla. Brändi voi puhutella myös sponsoroimalla hyvää kiinnostavaa sisältöä ja siksi natiivimainonta ja sisältömarkkinointi onkin jälleen kovassa nosteessa.
Median tehtävä on luoda mediastaan rakastettava, luotettava ja uskottava niin lukijoille kuin brändeille. Tämä ei ole helppoa näinä aikoina, mutta yritämme parhaamme, koska olemme teitä lukijoita varten olemassa. Kiitos brändeille, jotka mahdollistatte tämän tekemisen.
Laatumedia tuottaa laadukasta journalismia
Laadukas journalismi on median tärkeä tehtävä. Laatumediassa on aina nähty asiantuntijoiden puheenvuoroja. Mielipiteet ovat myös tärkeä osa nykyaikaista mediaa. Meemien täyttämässä maailmassa laadukkaalle sisällölle on yhä enemmän tilausta ja siksi journalismia ja laadukasta sisältöä tarvitaan tulevaisuudessakin.
Verkostojen merkitys kasvaa
Kun media pirstaloituu, se tarkoittaa ennen kaikkea enemmän valinnanvapauksia kuluttajille. Siksi mediankin on oltava valppaana ja verkotuttava. City-lehti on verkottunut ja tekee nykyään yhteistyötä yli 300 muun median kanssa sekä satojen blogaajien kanssa. Tulevaisuudessa verkottumisen ja verkostojen merkitys tulee kasvamaan entisestään. Verkostotalous on täällä. Median on verkostoiduttava.
Media muuttuu. Välineet sen lukemiseksi/ katsomiseksi/ kuuntelemiseksi muuttuvat. Sisältö pysyy silti aina kuninkaana. Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
Julkaisija, City-lehti
City-lehti on osa City Digital konsernia. City Digitaliin kuuluu mm. TableOnline, jonka kautta tänäänkin tehdään 1000 pöytäpaikkavarausta.
www.tableonline.fi - Suomen johtava pöytävarausjärjestelmä
www.city.fi - kaupunkielämän ääni
www.eat.fi - kattavin tieto ravintoloista
www.vivas.fi - koska elämässä pitää olla myös viihdettä
www.improvemedia.fi - Suomen laajin mainosverkosto
www.blogit.fi - blogiportaali
www.telsu.fi - TV opas
www.deitti.net - Suomen vanhin treffipalvelu
www.auto1.fi - vaihtoautot
www.duunitori.fi - kaikki työpaikat
Miten mainos konvertoi? Mikä on mittari? Hyvä sisältömarkkinointi saa aikaan myyntiä ja digipolusta fyysiseen ostoon mittaaminen katkeaa. Mitä pitäisi mitata?
Markkinointi on tunteiden herättämistä, mutta samaan aikaan vannotaan mitattavuuden nimiin. Voiko markkinointia mitata ja kannattaako se? Moni miettii mitä mittaria pitäisi seurata vai pitäisikö mittareita olla useita?
Mittaaminen ei ole itse tarkoitus
Moni bisnesmies hehkuttaa mittaamisen nimeen. Johtajuusguru Peter Druckerin yksi suosituimmista lausahduksista on: "If you can’t measure it, you can’t manage it.". Paitsi, että Drucker ei ikinä todellisuudessa sanonut näin.
Pelkkä tulosten mittaaminen ei nimittäin edistä mitään. Drucker korostaa sitä, että kaikki kehitys lähtee olemisesta, tekemisestä, ihmisestä, työntekijöistä ja suhteista asiakkaisiin. Onnistuvan innostuneen yhteisön luomista ja kehittämistä on älyttömän vaikea, jopa mahdotonta mitata. Moni mittareista on laadullisia, "onnistuimme tässä" ja "tässä meillä on vielä parannettavaa" akselilla. Brändi kumpuaa yrityksen kulttuurista ja kulttuuri ihmisistä. Brändin tiedostamista (brand awareness), kehittymistä ja brändistä pitämistä(esim brändin nettosuositteluindeksi (NSI) tai Net Promoter Score NPS) voidaan mitata, ja kaikki mitä ennen ostopäätöstä tapahtuu on tärkeää eikä kaikkea tekemistä välttämättä ole niinkään helppo mitata ja siksi joskus joutuu turvautumaan "fiilikseen".
Joitain asioita on hyvä ja helppo mitata ja siksi niitä kannattaa tehdä
Jos ajatellaan mainoskamppiksen mittaamista, niiden onnistumisen mittareita voivat olla klikkaukset, kamppiksen parissa vietetty aika, mainoksen näkyvyys kuluttajan silmien edessä (in-screen aika) ja joskus jopa kaupan aikaansaaminen kamppiksen kautta. Moni kansainvälinen brändi ajaa ensin mainoskamppiksia digissä: testaa mainosfilmit ja bannerit ensin netissä a/b testeillä ja sitten vasta ajaa niitä muissa kanavissa, jos vielä on tarpeen. Digissä mainontaa on helppo mitata ja toimivaksi todettuja kampanjoita on sitten helppo toistaa vaikka uusissa kaupungeissa.
Brändin parissa vietetty aika on suosittu mittari
Meillä Cityssä pyöritettiin kerran mainoskampanjaa, jota ei voinut klikata ollenkaan, siinä tarkoituksena oli saada kuluttaja viettämään aikaa suoraan bannerissa olevan pelillisen elementin kanssa ja toiminnallisena tavoitteena oli saada sitten kuluttaja valitsemaan tämä tuttu tuote kaupan hyllyltä helpommin ostoskoriin. Kamppiksessa mitattiin mainonnan parissa vietettyä in-screen aikaa ja interaktioita dynaamisen bannerin parissa. Lopputulos oli lisää kauppaa vaikka klikkejä kamppiksesta tuli nolla kappaletta. Brändin parissa positiivisessa ympäristössä positiivisella tavalla vietetty aika aiheuttaa positiivista mielikuvaa ja saa aikaan kaupankäyntiä kivijalassa.
Mittarina suora ostos netistä
Eräässä City Digitalin asiakkaan kamppiksessa haluttiin saada kauppaa aikaiseksi eikä silloin ollut väliä pelkillä klikeillä. Joillain Improve Median edustamilla sivustoilla klikkauksia tapahtui paljonkin, mutta kauppaa vähän, banneri otettiin sieltä pois ja laittettiin sellaisen median sivulle, missä klikkiprosentti oli pieni, mutta lähes jokainen klikkaus johti kauppaan. Mielenkiintoista miten toisella sivustolla liikkuva jengi klikkailee ja toisella shoppailee. Toisaalta emme ikinä tiedä ostavatko ne klikkailevat tyypit loppujen lopuksi tuotteet asiakkaan kivijalkaliikkeestä. Mittaus ei mene koko ostosketjun läpi vaan katkeaa monesti digitaaliselta polulta fyysiselle hypättäessä. Mittaaminen ei ole täydellistä, mutta silti jokainen mittari antaa osviittaa siitä, olemmeko oikealla tiellä ja teemmekö oikeita asioita.
Sisältömarkkinointiakin voi mitata
Sisältömarkkinoinnissa tehoja saadaan kun kuluttaja viettää brändin kanssa aikaa kiinnostavassa aiheyhteydessä. Muita hyötyjä sisältömarkkinoinnissa on, jos jutun yhteyteen saa linkin tuotteeseen tai brändiin ja kuluttaja voi suoraan lähteä kohti ostotapahtumaa. Linkki ei ole välttämätöntä, koska myös nimi jää mieleen ja ostotapahtuman lähellä valinta on helpompaa. Eräs Cityn asiakas korosti myös SEO hyötyä kun Cityn sivuilla linkki saa aiheyhteydessä paljon painoarvoa ja he nousivat tietyillä hakusanoilla ihan ykköseksi Googlessa ja näin heidän ei tarvitse ostaa maksettua Google mainontaa vaan orgaaninen näkyvyys ja sisältömarkkinoinnilla saatu linkkiverkosto maksoi itsensä takaisin moninkertaisesti jo parin vuoden aikana. Referral=city ostoja tulee jatkuvasti vaikka sisältömarkkinointikamppiksesta on pari vuotta.
Teot ovat tärkeimpiä
Jokainen näistä kampanjamittareista on aina vain välimittari ja jokaista välimittaria edeltää teko. Teot kampanjan suunnittelussa, mediavalinnoissa ja itse tuotekehityksen parissa vat tärkeitä. Välimittarit (klikki, in-screen aika, nettosuosittelu, seo ranking) auttavat navigoinnissa, mutta todellinen mittaustulos tulee pitkällä jänteellä.
Kuluttaja luo itselleen mielikuvaa jokaisella kohtaamisella brändiin. Jokainen ostotapahtuma brändin kanssa luo mielipiteen brändistä. Ensimmäisen kokeilun jälkeen ratkeaa, jääkö asiakas brändin pariin brändin asiakkaaksi. Menestys on onnistuneen tekemisen lopputulos ja onnistunutta tekemistä pitää tehdä, siihen pitää kannustaa ja onnistumisista pitää palkita. Brändin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja mittaamisella on paikkansa, mutta mittaaminen ei ole itse tarkoitus.
Menestystä brändisi kehittämiseen! Kehitä brändiä, niin tulosmittarit kehittyvät tekojesi kautta!
Ilkkka O. Lavas
sarjayrittäjä
City Digital, Improve Media, TableOnline ja Eat.fi
Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä on Hoitokoti Päiväkumpu -konsernia luotsaavat sisarukset Anne Kangas ja Ville Väätäinen. Palkinto jaettiin Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien yhteisön HYNY:n 10-vuotisjuhlagaalassa.
Hoitokoti Päiväkumpu –konserni on helsinkiläinen perheyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen elämäniloa ja mukavuutta lisääviä hoito- ja siivouspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yritystoiminta käynnistyi vuonna 2001 kolmen sisaren toimesta ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007. Konsernin toimitusjohtaja Anne Kangas on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta 2001 alkaen ja talousjohtaja Ville Väätäinen tuli mukaan toimintaan pari vuotta myöhemmin. Konsernin liikevaihto on vuonna 2016 noin 10 milj. euroa. Yritys työllistää noin 160 työntekijää.
Hoitokoti Päiväkumpu -konsernin tavoitteellinen kehittäminen, jossa on panostettu ihmisläheisyyteen ja toiminnan laadukkuuteen sekä yrityksen vahva kasvu vakuuttivat kilpailun tuomariston. Yritys on laajentanut palvelutarjontaansa hoitokotitoiminnoista kotihoito- ja kotisiivouspalveluihin ja kasvattanut työntekijämääräänsä. Yritys on myös loistava esimerkki onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.
”Meillä on ollut kunnia jatkaa, kehittää ja kasvattaa Päiväkumpua. Päiväkummussa on ilo työskennellä upeiden ammattilaisten kanssa asiakkaidemme parhaaksi. Tällaiset palkinnot saavutetaan aina tiiminä”, iloitsee Anne Kangas.
Helsingin Yrittäjät palkitsee Vuoden nuoren yrittäjän vuosittain. Valinnan tekee raati, johon tänä vuonna kuuluivat Terhi Salosaari, Helsingin Uutiset, Sanni Kaikkonen, HYNY, Matti Petteri Pöntiö, Helsinki Think Company, Valentin Babitzin, NewCo YritysHelsinki sekä Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät.
Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita ja voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun, jonka voittaja ratkotaan 20.5.2016 Get Together –tapahtumassa Jyväskylässä.
Olen nyt ollut tipattomalla 5 vuotta. Kannattiko? Onko mitään järkeä?
Plussat:
- työn teko ei enää häiriinny bileistä kun ei juo ollenkaan. Ei tarvitse varata torstain poikain saunaillan jälkeiselle perjantai-aamulle "etätyövarausta".
- työskentely tehostuu huomattavasti
- arki tehostuu huomattavasti, perjantaisin ja viikonloppu-aamuisin on paljon virkeämpi ja voi vaikka lueskella ja kirjoitella blogia
- olen keksinyt uusia tapoja nollaamiselle: olen itse löytänyt säännöllisen sporttailun. Käyn uimassa, venyttelen, otan päiväunet (max 7-8 min). Hyvä hyvä.
- parempi puolisko ei valita juomisesta, (keksii kyllä muita valittamisen aiheita)
- nukun paremmin, yöunet ovat parempilaatuisia
- pärjään paljon lyhemmillä yöunilla (tutkimustenkin mukaan unen laatu on pituutta merkittävämpää)
- jaksan paremmin töissä, vapaa-ajalla yms.
- on aina ajokunnossa (etenkin prätkäilykunnossa)
- musta on tullut aamuvirkku
- bileissä on edelleenkin yhtä hauskaa tai jopa hauskempaa
- pärjään noin 1,5h lyhyemmillä yöunilla
- pulloja ja tölkkejä ei tartte viedä kauppaan niin usein, siitä säästyy paljon aikaa
- säästyy ihan törkeänä rahaa esim Burman reissuihin, Alpeille, Kaliningradiin, Dubaihin yms
- ruokien yms tuoksut ja maut ovat voimakkaampia
- lasten kanssa tulee touhuttua enemmän
- tulee kirjoitettua enemmän blogia
- säästyy taksikuluissa
- muistaa paremmin mitä on tehnyt :D
- ei oo ollut krapulaa viiteen vuoteen
Miinukset:
- Ei voi vetää päätä täyteen nollatakseen. Alkoholi on yksi tapa nollata, tipattomalla ei voi vetää päätä täyteen vaan pitää sportata tai ottaa päiväunet nollatakseen aivot
- Kun vituttaa, ei voi mennä jääkaapille nappaa bissee ja painua autotalliin, asiat pitää ratkaista puhumalla
- Ei voi ottaa yömyssyä (tyypillinen tekosyy: en saa muuten unta)
- Ravintoloissa tulee tilattua laadukkaampia ruokia jotka maksavat enemmän, toki saman rahan säästää sitten kun ei ota viinipulloa.
- Jotkut tyrkyttävät sinulle väkisin juotavaa väittäen: "Mun kanssa kukaan ei ole ennenkään lasiin sylkenyt. Nyt kyllä juot!"
- Yksille lähteminen tarkoittaa sitä, että toivot baarimikon osaavan tehdä hyviä alkoholittomia drinkkejä
- Joskus baarissa baarimikko ei suostu ymmärtämään, että oikeasti haluat alkoholitonta vaan yrittää ehdottaa "alkoholitonta olutta", jossa on kuitenkin 0,5% eli se ei todellakaan ole alkoholitonta. Usein joudut juomaan limpparia, koska joissain baareissa baarimikot ovat niin taidottomia, etteivät osaa tehdä hyviä alkoholittomia drinkkejä. (Pastorissa ja ravintola Brossa on esim tosi hyviä alkoholittomia drinkkejä.
- Joissain koktailkutsuissa ei ole ollenkaan alkoholitonta vaihtoehtoa, siinähän sitten koitat elää terveellistä elämää ja heilut täyden lasin kanssa samalla, kun muitten lasit tyhjenevät
- ei voi keskustella eri viinilajikkeiden toimivuudesta muuten kuin tuoksun (ja vanhentuneiden muistojen) perusteella
- ei voi keskustella eri oluiden toimivuudesta muuten kuin tuoksun perusteella
- olet ärsyttävä ruokakriitikko. Sama ruoka maistuu sulle surkealta mauttomalta, kun taas vieressä pullon viiniä juovalle se ateria oli hemmetin hyvä. Totuus on, että se ruoka oli surkeaa, mutta viininousuhumala sai aikaan mielihyvätunteen, joka sekoitti arvostelukyvyn.
- Kaikki odottavat, että olet baarissa myös ilmainen taksikuski
- Klo 02.30 jälkeen jengi tulee tyrkyttää juotavaa eivätkä usko edelleenkään, että olet tipattomalla
- Klo 02.30 jälkeen tekee mieli lähteä himaan, koska useimmilla on sama levy päällä, sama levy päällä, sama levy päällä. Sä oot vitun hyvä jätkä. Sä oot vitun hyvä jätkä. Sä oot vitun hyvä jätkä.
- pojille ei kerry niin paljon rahaa pullojen viennistä
- juhannus, uusivuosi ja muut perinteiset kosteat bileet oli aluks haasteellisia, mutta myöhemmin muuttuvat paljon hauskemmiksi, kun on muutakin tekemistä kuin juominen
- ei muista minkälainen krapula oli
Plussia on enemmän kuin miinuksia. Jatkan tipattomalla.
Menestystä elämääsi! Kokeile tipatonta jos siltä tuntuu :D
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, tipattomalla toistaiseksi
