Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on Formula 1.

Mikä ihmeen “Bwoah”, Kimi?

KYSYMYS: Bwoah+Kimi Räikkönen?

VASTAUS: Kimi Räikkösen persoonallinen olemus jaksaa ihastuttaa maailmalla. Suomalaiskuski rupesi viime vuonna murahtelemaan haastatteluissa aloittamalla lauseensa sanalla bwoah. Räikkösen haastatteluissa toistama bwoah-sanonta on naurattanut erityisesti sosiaalisessa mediassa jo pidemmän aikaa.

Netin ihmeellinen maailma on täynnä koosteita, joihin on koottu pelkästään Räikkösen hauskoja murahduksia.

Ferrarikuskia haastateltiin viime vuoden viimeisen osakilpailun aikana useaan otteeseen ja jokaisessa haastattelussa Kimi uskollisesti aloittaa tutulla kaavalla. Ferrarin juhlagaalakin alkoi tutulla huokaisulla. Se sai yleisön keskeyttämään haastattelun.

Räikkösen haastattelukäyttäytyminen muistuttaa legendaarisen elokuvan Super Troopersin miau-kohtausta, jonka tyyppisiä haastatteluja olemme nähneet ennenkin urheilukentillä.

Ray Kaunisto hoitaa miau-haastattelun tyylillä.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.


Kaikkien aikojen huonoimmat formulakuskit  1

KYSYMYS: Ketkä ovat olleet kaikkien aikojen huonoimmat ajajat Formula 1:ssä?

VASTAUS: Formula 1:ssä on ollut vuosien saatossa nähty jos jonkinmoisia kuskeja. Surullisen kuuluisimpia ovat olleet sponsorikuskit, jotka ovat päässeet kuninkuusluokkaan vain ison rahatukun kanssa. Onneksi heidän pestit ovat usein jääneet muutamaan kisaan. Ohitetaan siis nämä ja keskitytään kokonaan ”oikeisiin” ajajiin, jotka saivat sopimuksen talliin lähtökohtaisesti ajotaitojensa perusteella.

Paul Belmondo

Ranskalainen Paul Belmondo pääsi Formula 1:n rattiin kahdella eri kaudella ja vielä kahdessa eri tallissa vuosina 1992 ja 1994. Monet ovat sanoneet, että Belmondo sai kuljettajanpaikkansa vain isänsä, näyttelijä Jean-Paul Belmondon nimen sekä rahojen turvin.

Totta tai ei, suoritukset kisaradalla jäivät lievästi sanottuna heikoiksi. Belmondo osallistui 27 kilpailuun, mutta varsinaiseen kilpailuun hän selvisi vain seitsemän kertaa. Kaksikymmentä kertaa kisaviikonloppu päättyi jo aika-ajoihin. Itse kisa päättyi kahdesti keskeytykseen. Suorastaan legendaariseksi nousi Belmondon kisa Monacossa 1994 Pacific-tallissa. Monacossa paikka lähtöruutuun varmistui, kun Sauberit eivät osallistuneet edes aika-ajoihin. (Siihen aikaan kaksi autoa jäi aina ulos kisasta.) Belmondo jäi aika-ajojen nopeimmalla kierroksellaan yli 11 sekuntia paalupaikasta. Itse kilpailun Belmondo jätti kesken, sillä hän ei jaksanut ajaa loppuun saakka.

Kaikkiaan Belmondon MM-pistesaalis F1:ssä jäi pyöreäksi nollaksi.

Luca Badoer

Italialainen Luca Badoer oli Ferrarin pitkäaikainen testikuljettaja. 1990-luvun alkupuolella hän ajeli italialaisissa pikkutalleissa vailla suurempia mainesanoja. Hänen uransa ja pitkä työ Ferrarin taustalla ”huipentui” kaudella 2009, kun hän pääsi näyttämään kyntensä punaisen paholaisen ratissa. Felipe Massa loukkaantui ja Badoer nostettiin kisakuskiksi. Tulos oli lähinnä katastrofi. Badoer oli aika-ajojen viimeinen, vaikka ajoi Ferrarilla. Hän starttasi kahteen kilpailuun ja ajoi molemmissa viimeisenä maaliin. Samaisista kisoista tallikaveri Kimi Räikkönen kuittasi sijat 1 ja 3.

Kolmanteen kisaan Monzaan Badoer korvattiin toisella italialaisella Giancarlo Fisichellalla, sillä Ferrarin kotiradalla häntäpään sijoituksia ei olisi katsottu hyvällä.
Badoer on startannut kaikkiaan 50 Formula 1 -kilpailuun, joista 26 on päättynyt keskeytykseen. Badoer pitää hallussaan kyseenalaista ennätystä: hänellä on tilillään eniten GP-kilpailuja ilman ainuttakaan pistettä.

Taki Inoue

Japamilainen Taki Inoue ajoi kaudella 1994–1995 yhteensä 18 kilpailua Simtek (1994) ja Footwork (1995)tallissa. 13 kisoista päättyi keskeytykseen ja eikä MM-pisteitä kertynyt yhtään. Inoueta on pidetty yleisesti sarjan huonoimpana kuskina. Inoue muun muassa jäi uransa aikana kaksi kertaa turva-auton alle. Siis turva-auton.

Inoue ei koskaan oppinut ajamaan F1-autoa. Hän on sanonut, ettei osannut käyttää renkaita, eikä edes tiennyt mitä varikkokäynti tarkoittaa. Ehkä ajokoulun lisäksi japanilainen olisi tarvinnut englanninkielen kurssin.

Adrian Campos

Espanjalainen Adrian Campos osallistui vuosina 1987-1988 21 kisaan, selviytyi 16 kilpailuun ja selviytyi maaliin vain kaksi kertaa. Ehkäpä Minardi ei ollut kovin luotettava vuonna 1987, sillä useimmat kisat päättyivät tekniikkavirheisiin.

Mutta oli vika miehessä itsessäänkin. Campoksen ura sai katastrofaalisen startin, kun hänet hylättiin heti ensimmäisessä kilpailussa Brasiliassa. Hän oli unohtanut laittaa korvatulpat korviinsa.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.


Vanhat radiosäädökset takaisin, FIA!

Kuva: braverabbit / Fotolia
Kuva: braverabbit / Fotolia

KYSYMYS: Viekö radioliikenteen tiukentaminen mielenkiintoa Formula 1:stä?

VASTAUS: Kyllä! Kansainvälinen autoliitto FIA uudisti täksi kaudeksi radiosäännöt niin, että se sallii kuljettajien ohjeistamisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä erilaisten väliaikatietojen kanssa, mutta muuten radiokeskustelujen sisältöä on rajoitettu. Säännön uskottiin auttavan etenkin kokeneempia kuskeja, mutta samalla sitä kritisoitiin, koska valvominen on vaikeaa.

Eikä tässä tiukennuksessa vielä kaikki. FIA:n mahtavat pomot norsunluutornissaan päättivät ruuvata ruuvia vielä hieman kireämmälle ennen Unkarin osakilpailua. Jatkossa talleja kielletään antamasta kuljettajalle minkäänlaisia ohjeita auton ajamiseen radiossa. Jos talli kertoo kuljettajalle teknisestä ongelmasta autossa, tämän on välittömästi ajettava varikolle keskeyttämään tai korjaamaan ongelmaa. Enää ei siis voi neuvoa radiossa kuljettajalle toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi – edes aikasakon uhalla, mikä olisi todennäköisesti varikkopysähdystä parempi vaihtoehto kuljettajan tuloksen kannalta.

On hienoa, että FIA yrittää keksiä itseään uudelleen, mutta radioliikenteen rajoittaminen on floppi. 1) Tallit viivyttelevät viimeiseen saakka ennen kuin ilmoittavat ongelmasta – kuskien turvallisuus on vaarassa, 2) Miksi kuskeille annetaan äärimmäisen monimutkaista teknologiaa sisältävä auto, jos he eivät voi tehdä mitään ilmaa omaa ”muistia”. Kuskien pitäisi keskittyä ajamiseen eikä muistipelin pelaamiseen siitä, mikä nappula korjaa minkäkin vian, 3) Vapaammat radiokeskustelut olivat yleisölle kisalähetysten helmiä, samoin jännitys siitä pystyykö kuski korjaamaan softapuolen vian radiosta tulevien ohjeiden avulla.

– Mielestäni kaikki radiosäädökset ovat vitsi, rykäisi Sebastian Vettel Unkarin GP:n jälkeen.

Tuomari on ”puolisuomalaisen” Vettelin kanssa täysin samaa mieltä. Vaadimme takaisin vapaan radioliikenteen, sillä haluamme jatkossakin kuulla Kimin radiokeskustelua.

Tässä TOP 10 Kimin osalta.

Eikä ole ihme, että kauden 2015 parhaista radiokeskusteluista vastasi myös Räikkönen.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille


Ruotsalaiset formulasankarit, osa 1: Bertil Roos

KYSYMYS: Mikseivät ruotsalaiset osaa ajaa autoa?

VASTAUS: Ruotsalaiset juuri ja juuri pysyvät tiellä, mutta sen enempää heiltä on turha odottaa.

No, myönnettäköön sen verran, että formuloiden aika-ajoihin tai kisoihin asti on suoriutunut yhteensä peräti yhdeksän ruotsalaista. Heistä kovin oli Ronnie Peterson, joka kaudella 1978 taisteli jopa mestaruudesta Mario Andrettin kanssa. Petersonin ura sai kuitenkin traagisen päätöksen, kun hän menehtyi joukkokolarissa kauden kolmanneksi viimeisessä kilpailussa. Peterson ehti napata kunnioitettavat kymmenen voittoa ja 26 palkintopallisijaa. Hän on edelleen viimeinen formulakisan voittanut ruotsalainen.

Petersonia lukuunottamatta naapurimaan formulamenestys on ollut sen verran vaatimatonta, että alkavan formulakauden kunniaksi Tuomari ottaa käsittelyyn kourallisen ruotsalaisia formula“sankareita”. Heistä ensimmäisenä esittelyvuorossa Bertil Roos.

Ruotsalainen formulasankari Bertil Roos
Ruotsalainen formulasankari Bertil Roos

Kuten kuva kertoo, Roosin formula 1 -tilasto on vakuuttavaa luettavaa: yksi startti Shadow’n riveissä vuonna 1974. Kisa jäi kesken.

Näillä meriiteillä ruotsalaiskuski perusti heti seuraavana vuonna Yhdysvaltain Pennsylvaniaan oman formulakoulunsa. Koulun kotisivuilla mainitaan Roosilla olleen “valtava maine läpi Euroopan”. Muualta ei löydy mainintaa vastaavasta. Jenkeissä, missä oltiin totuttu jyystämään ovaalin muotoista rataa, kelpasi opettajaksi kuka tahansa, joka oli tottunut ajamaan oikeissa mutkissa.

Itse asiassa Roosin unelma Amerikasta taisi olla hänen formulaunelmiaan suurempi, sillä tarina kertoo kuinka hän oli siirtynyt jenkkeihin jo vuotta ennen mahdollisuuttaan F1-ringeissä. Formulauransa ainoan esiintymisen hän kuitenkin teki Ruotsissa kotiyleisön edessä. Ehkä paikka heltisi kotiyleisön miellyttämiseksi.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar