Blogi

Parin tunnin levottomat unet ja tunti sitten herätys, joka ei ollut lähelläkään miellyttävää. Ajattelin sitten nousta ja siirtyä ainakin sohvalle jatkamaan pääsiäisenjälkeistä kärsimysnäytelmää. Kolusin ohi mennen jääkaappia ja löysin aamiaistarpeet. Kokkaamiseen meni ehkä kolme minuuttia, josta kaksi korkin avaamiseen (ensin kokeillaan ihan normaalisti, sitten lämmintä vettä ja lopuksi hampaita)..

- Cocillanae extractum fluidum
- Codeini phosphas hemihydricus
- Diphenhydramini hydrochloridum
- Ephedrini hydrochloridum
- Ketoprofenum

Juomaksi Theobroma cacao.

Alle viisi minuuttua

.. ja noin tunnin repivävänä jatkunut yskä loppui kuin seinään. Miten yskänlääke voikin vaikuttaa noin nopeasti? Vatsa oli tosin tyhjä ja pyörittelin sitä 10 ml annosta suussa aika pitkään ja huuhtelin sen alas lämpimällä kaakaolla.. Kai nuo toimenpiteet jouduttivat imeytymistä?

Lääkkeen sivuvaikutuksena tulevista sydämentykytyksistä huolimatta olen onnellinen etten heittänyt pulloa roskiin silloin joskus. En edes katsonut päiväystä, mutta pian selaan reseptikansion läpi ja vien tuon ihmeaineen reseptin uusittavaksi. For sure.

Kiroilus @#$%& maximus

Jälleen on maa valkoinen. Yöllä on tullut lunta noin kolme senttiä. Tänään ei ainakaan rullaluistella :)

Olen yleensä aika hyvin puhelimella tavoitettavissa, eli jos/kun joku soittaa, vastaan.

Tänään puhelin jäi päivällä työpöydälle kun kävin kahvilla ja vastaajaan oli jätetty viesti. Kyseessä oli naishekilö, joka on soitellut minulle useaan otteeseen eräästä työhön liittyvästä kirjatarjouksesta, jota en ole ehtinyt ajattelemaan loppuun. No, täti oli sitten jättänyt vastaajaan viestin, jossa aika hymyilevällä ääneellä pyysi palaamaan asiaan jos olen kirjoista edelleen kiinnostunut.

Kun lähdin töistä, jäi puhelin n. neljäksi tunniksi työpaikalle ja tietysti siihen oli soitettu. Viisi puhelua ja vastaajassa kaksi viestiä. Viestit oli jättänyt bisnestuttu mieshenkilö.

Tuo mies oli ensimmäisessä viestissään vähän hämillään olevan kuuloinen, mutta sai sanottua, että soittelee myöhemmin uudelleen. Toisessa viestissään mies mainitsi yhdennäköisyydestään Bruce Springsteeniin ja kysyi saako ko. ominaisuuksilla samat etuudet kuin Willis.

... Tässä välissä on varmaan hyvä muistuttaa omasta viestistäni, jonka nauhoitin sunnuntaina:

CMe tässä moi. En juuri nyt pääse vastaamaan puheluusi, mutta jätä viesti, niin otan yhteyttä. Ai niin! Jos satut olemaan Willisin Bruce, niin soittele uudelleen vaikka keskellä yötä. Moi, moi.

Päivällä kirjakauppiasnaisen viestiä kuunnellessa en oikeasti muistanut koko juttua. Ei ihme, että hymyilytti.. mitä lie ajatteli :D

Rullailin päivällä töihin upeassa auringonkilossa. Lämpöasteita oli varmaankin lähelle 10 ja matka joutui. Vaikka takana on jo 13 luistelukesää, on kevään ensimmäiset lenkit aina vähän sellaista tekniikkaharjoittelua; varsinkin pitkän potkun löytäminen ylämäkeen vie oman aikansa.

Liikettä pebaan

Täytyy sanoa, että en tiedä parempaa aerobista liikuntaa pakaroille kuin luistelu ja rullaluistelu. Sisäliikunnassa TechnoGymin Cardio Wave on toki ykkönen, mutta ulkona kiidetään terillä talvet ja rullilla kesät.

Luistelun liikerata kohdistuu juuri oikein kaikille pakaran kolmelle päälihakselle ja haastaa samalla reidet ja keskivartalon, tekee hyvää koordinaatiolle ja tasapainolle - ja mikä parasta - maisema vaihtuu!

.. ja kuinkas sitten kävikään

Luistelin töistä kotiin, keräsin kamat ja lähdin salille. Ulko-ovella tarkistin puhelimen, joka ei ollutkaan repussa. Eikä missään muuallakaan lähietäisyydellä. Työpuhelin oli, eli sillä sain tehtyä tarkistussoiton, mutta hiljaisuus jatkui. Totesin, että puhelin on jäänyt töihin.

Olin salilla klo 17:50. Tein tunnin kestovoimaa ja päälle venyttely. Luistimet jalkaan klo 20:20 ja työpaikalle (hampaita kiristellen vastatuulessa väärin valittua, harjaamatonta reittiä). Sisällä en viitsinyt ottaa luistimia jalasta, vaan kolistelin portaat ylos kolmoseen, hain puhelimen (viisi puhelua, viisi viestiä, kaksi viestiä vastaajaan - joku sentään oli kaivannut!) ja rymysin takaisin alakertaan.

Kello oli 20:50 ja ulkona alkoi hämärtää. Ei pahasti, mutta sen verran, että alikäytävät olivat jo pimeät. Eikä pimeässäkään mitään - olenhan jo kokenut kuutamorullaluistelija - mutta pakkanen.. Päivällä aurinko oli sulattanut vielä viipyviä kinoksia varjopaikoissa ja vesi oli valunut tielle ja nyt illan tullen ilman viiletessä jäätynyt ohuenohueksi kuorrutukseksi asvaltin pintaan. Aika jännittävä kotimatka.. etenkin kun tapana ei ole luovuttaa, eikä mukana ollut minkäänlaisia jalkineita.

Selvisin jälleen horjumatta ja ehjin nahoin. Kuinkahan monta kertaa täytyy vielä kokeilla ennen kuin uskon, että huhtikuussa luistellaan vain:
a) varmasti harjattuja pyöräteitä
b) päivällä
c) kun lämpömittarissa on plussaa
d) ja kun mukana repullinen kenkiä.

Nukuin noin 11 h 10 min. Menin vuoteeseen juuri ennen puoltayötä ja mennessäni nappasin Ketomexit. Heräsin aamulla ennen seitsemää; uusin lääkityksen ja jatkoin unia. Heräsin pikkuisen jälkeen 11.

Niska jumittaa edelleen

Uni ei tuonut parannusta - ehkä nukuin liian pitkään. Asentovamma? Nukun tavallisesti selälläni. Muutamana yönä olen nukkunut vatsallani ja se tuntuu niskassa.. Kun kaula on seitsemän tuntia vasemmalle kiertyneenä ja leuka vielä eteenpäin, ei lopputulos voi olla kovin hyvä.

Tulisiko joku sitomaan minut selinmakuulle lepositeisiin ensi yöksi?

Kolme aurinkoa

Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu, oon turhaan odottanut tuulta lempeää..

Oikeasti en vielä odota toukokuuta. Huhtikuulle on suunnitteilla muutama kiva juttu, enkä halua että ne hurahtavat huomaamatta ohi. Keltainen soi radiossa ja samaan aikaan tein havaintoja kotonani.

Sisällä loistaa kolme aurinkoa. Ruokapöydällä iso kimppu kullankeltaisia tulppaaneja ja olohuoneessa keltainen krysanteemi aukoo nuppujaan. Oli ihan pakko jatkaa ja asettaa keittiön kahvipöydälle limen värinen, veneen muotoinen pikkukulho ja siihen keltainen sitruuna. Jos ohikulkija sattuu katsomaan ikkunasta, hän näkee jatkumon: sitruuna, tulppaanit, krysanteemi ja aurinko.

Myös ulkona paistaa täydeltä terältä. Taidan terveydentilasta huolimatta vetää luistimennauhat kireälle ja rullailla muutaman kilometrin.

Toinen vuorokausi (oma-aloitteista) hoitoa tulehduskipulääkkeillä menossa ja homma etenee oikein hyvin. Enää ei hartia ehdi nappien välillä kipuilemaan ja kuumekin on laskenut.

Testituloksia

Hämmästyttävää miten eri tavoin eri lääkkeet vaikuttaa ja/tai on vaikuttamatta eri henkilöihin. Itsellä esim. ibuprofeiini ei vaikuta edes megasena (1000 mg) annoksena tulehduskipuun, mutta ketoprofeiiniä ei tarvitse kuin käsikauppatavarana myytävän 25 mg. Päänsärkyyn nielty asetyylisalisyylihappo saa koko kropan sekaisin, mutta parasetamoli toimii oikein hyvin.

Ring-ring

Päätin nauhoittaa vastaajaani uuden viestin.

CMe tässä moi. En juuri nyt pääse vastaamaan puheluusi, mutta jätä viesti, niin otan yhteyttä. Ai niin! Jos satut olemaan Willisin Bruce, niin soittele uudelleen vaikka keskellä yötä. Moi, moi.

Menin viemään varastoon talvikamaa ja kas, hyllyllä tönötti vaaleanpunainen pahvirasia. Sellainen nätti, reilun A5:n kokoinen, jossa on pois nostettava kansi.

Muistoja..

Joskus vajaa neljä vuotta sitten kaveri oli kyläilemässä viikon vaihteen yli ja osti supermarketista laatikollisen paplareita. Saunan jälkeen rullasin papiljotit vaaleisiin kutreihin ja kuivattelun (jonka aikana sotamaalattiin ja taittiin kumota sidukka jos toinenkin) jälkeen lähdettiin kylän pintaan - vaan se on jo toinen tarina..

Koska loota oli hankalan kokoinen, jäi se minulle säilytysrasiaksi ystävän lähtiessä kotimatkalle.

..ja unohduksia

Laatikko on kulkenut mukana parin muuton verran, mutta ilmeisen huomaamattomana, sillä kun nyt sen avasin, hihkuin riemusta. Sisällä oli kauan sitten kadonneeksi julistamani Sony Walkman MZ N707 kaikkine releineen (paitsi manuaali ja asennus CD) sekä AKG:n K240 Monitor hifi-kuulokkeet!

Ihmeellinen Internet

Pistin Pop -osastolle kyselyn käyttöohjeista ja -kokemuksista ja samalla kun odottelin vinkkejä, surffasin netistä käyttöohjeen (johon sain myös ko. ketjussa ja pikaviestillä linkinkin). Pikaviestinä sain myös ftp-osoitteen, josta imuroin asennus-CD:n sisällön.

Kiitos kaikille avustajille!

Toimii!

Hifikuulokkeet korvilla Scooteria huudattaen sain asennuksen valmiiksi ja ohjelman testattua. Toimii! Huomenna koluan varastosta laatikon, jossa tiedän olevan 10 kpl 80 min. minidiskiä, jotka ostin kerran jostain alennuksesta.

Heräsin klo 10:30 noin 10,5 h yöunien jälkeen. Yläselkä ja niska-hartiaseutu jumissa ja kuumeisen oloisena. Mittaustulos korvasta 37,9´C.

Aamutakkia päälle virittäessä kurkkasin tornikammarin ikkunasta ulos. Valkoista. Yöllä oli satanut lunta.

Meni siis pääsiäissuunnitelmat uusiksi. Ei perheen kesäpaikan pihanrappausta lumipeitteen vuoksi ja kuume taitaa pitää kotosalla, joten jää huvilan sisätilojen siivouksetkin tältä viikonvaihteelta.

Taidan jatkaa opintoihin liittyviä kirjallisia töitä. Postitus (siis oikeasti kirjeenä!) tiistaina, joten aikaa johtopäätösten kirjaamiseen ja loppupohdintaan on runsaasti. Taidan samalla voin virittää työn ulkoasun huippuunsa.

Asuntooni saapui eilen outo lintu. Ei kai tuo mikään ihme lie, sillä tähän aikaan vuodesta etelästä lentää monenlaista siivekästä pohjoista kohti. Tämä jäi kuitenkin iäksi. Ai mistäkö sen tiedän? Kantoi mokoma munansakin mukanaan. Kultaan kiedotun ja komean kokoisen. Kyllä se kovasti tosissaan tuntuu olevan.

Herra Huun katse on kovin hämmentynyt. Tuossa se tuijottaa (liekö hieman kierosilmäinenkin?) minua keltaiset tulppaanit taustallaan, viinupullon päällä nököttäen.. Pikkuisen orvon oloisena. Täytyy varmaan seuraavalla sopivasti koordinoidulla etelänmatkalla hankkia sille vaimoke?

Herra Huu on perusväritykseltään yönsininen. Pään töyhtö on musta, samoin huomiota (ja kunnioitusta) herättävän kokoinen nokka. Kovin äänekäs kaveri ei ole. Olen yrittänyt opettaa sitä talon tavoille hokemalla puoliääneen sanoja "oho" ja "auts", mutta ei taida olla matkijalinnun aineksia tässä siipiveikossa?

Merkintä lisätty jälkikäteen lankalauantain kuumehoureessa, joten kaikkinaiset virheellisyydet tekstin oikeellisuudessa ja asiasisällössä jääköön omaan arvoonsa.

Kiirastorstai-iltana kokkailtu, lankalauantaina blogiin lisätty.

Kasvishöystö (ohje kahdelle)

Kun aloitin tämän ruokalajin väsäämisen, en oikeastaan tiennyt mitä olin tekemässä. Kalalle kaveriksi jotain, jossa hiilihydraattien osuus on vähäinen.. Pakkasesta ja jääkaapista kahmin työpöydälle aineksia - ja noin se homma eteni (pari kertaa 'oho', mutta ei mitään isompaa =D):

3 rkl sipulilla ja basilikalla maustettua auringonkukkaöljyä
300 g kukkakaali-parsakaali-porkkanapakastetta (tuoreetkin käy)
n. 10 kpl etikkaliemeen säilöttyjä valkosipulinkynsiä
1 dl kuohukermaa
2 tl rakuunaa
0,5 tl (maun mukaan) mustapippuria ja suolaa
50 g mustaleimaa
50 g fetaa

Pannu kuumaksi ja reilusti maustettua öljyä (esim. aurinkokuivatuiden tomaattien säilöntäöly) pannulle ja sitten..

1. Freesaa kukka-/parsakaali-porkkanasekoitus pannulla.
2. Lisää säilötty valkosipuli ja paistele hetki.
3. Lisää kerma ja hauduta kokoon.
4. Mausta rakuunalla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa.
5. Jaa höystö valmiiksi annoksi tarjoiluvuokiin.
6. Pilko mustaleima tikuiksi ja työnnä tikut kasvisten lomaan.
7. Lusikoi fetakuutiot höystön päälle.

Uuniin (n. 200´) n. 10 minuutiksi.

Tarjosin höystön pestopuna-ahvenen kyytipoikana kynttilän valossa, mutta sopii mielestäni oikein hyvin myös esim. paksun medium-miinus naudanfileunelman seuralaiseksi tai vaikka ihan silleen syötynä.

Olihan päivä.

Myöhästyn..

Aamu alkoi oikein kivasti kuumalla suihkulla.. Kunnes itseäni kuivaillessa tajusin, että pitäisi olla jo! Olin jotenkin katsonut kelloa väärällä jalalla tjt - ja tuli siis kiire sovittuun tapaamiseen. No, soitin tuolle ihmiselle ja ilmoitin myöhästyväni vartin - ja ihmeekseni hän ilostui asiasta.

Vastustaa, prkl!

Koska oli kiire, valitsin menopeliksi rullaluistimet, joilla työmatka taittuu 66% nopeammin kuin kävellen.. Luulin siis. Ulkona oli ihan järkyttävän katastrofaalinen vastapuhuri, joka oikaisi ergonomisen etukenon luisteluasentoni uudestaan ja uudestaan kuin Teletapeissa ikään. Ponnistelin työpaikalle raivokkaasti ylikovalla sykkeellä potkien ja kirosin laiskuuttani pyörän korjaamisessa.

Ketjureaktio

Kiireessä jätin eväät tekemättä ja luotin Amicaan. Tyhmä minä. Tarjolla oli pelkkää hiilihydraattiruokaa, joten pitkähkön harkinnan ja tiskin takana olleen tytön taivuttelun jälkeen latasin lautaselle vihreän pohjan ja ostin kalliilla rahalla lounassalaattiini lisäksi 17 % edamia ja leikkelekinkkua. Salaatinkastikkeeksi valitsin 38 % rasvaa sisältävän soosin ja kauhoin päälle vielä desin tortilloille tarkoitettua kermaviiliä.

Eihän sillä nälkä lähtenyt kun aamiainenkin oli pelkkä berokka+öljyt+kahvi. Onneksi olin joskus työntänyt repun taskuun (miten sen juuri nyt löysinkin?) low-carbo proteiinipatukan, jolla selvisin iltapäivän yli.

Melkein maksuhäiriö?

Kun olin hyvissä ajoin lähdössä salille, mainitsi työkaveri matkalaskuista.. jotka olin unohtanut tehdä. Viimeinen jättöpäivä tulevaa palkanmaksupäivää varten on huomenna ja silloin en aio nenääni talossa näyttää, joten pikapikaa kone uudelleen käyntiin ja jotain diibadaabaa lomakkeisiin. Toivottavasti matkojen päivämäärät meni edes oikealle vuosisadalle.. Esseniä varten on joka tapauksessa kiva saada muutama satku ekstraa :D.

Koillistuulta 47 m/s

Luistelin jalat hapoille ehtiäkseni salille ajoissa. Kello oli viittä vaille kun pääsin pukuhuoneeseen ja minuuttia vaille olin salissa. Alkulämmittelyn aikana tulin jostain syystä ajatelleeksi että jatkossa on hyvä muistaa olla tekemättä maksimisykeharjoitusta ennen Pump -tuntia.

Hymyä huuleen - tiistain TOP10

#0 Harjatut tiet.
#1 Sain päivällä lahjaksi tuoreita sämpylöitä ja muffineja.
#2 Yllätin työkaverit em. lahjuksella, kun en itse niitä syö.
#3 Venyttelytunnilla oli uusi poika.
#4 Vastaajassa viesti, vaikka viestin jättänyt väitti ettei ollut..
#5 Kotimatkalla ei tuullut, joten fiilistelin, harjoittelin kuvioita.
#6 Luistelin "vahingossa" kiertotietä.
#7 Ramppi näyttä säilyneen talvesta hyvässä kunnossa :D.
#8 Sain pari kivaa pikaviestiä.
#9 Äiti kävi halaamassa.

edit: parikiireisenkirotusvihrettäkorijattu