Naurettava tuuripelle.

Itsetunto-ongelmia, nii in, niitä on vaikka muille jakaa. Plastiikkakirurgia ei kuulemma paranna mun minäkuvaa, ja leikkely on muutenkin typerää. Mikä sitten mun minäkuvan korjais, laihdutus? Ei oo toiminu. Terapia? Phah, ei toimi. Kaikkea on tullu yritettyä, mutta mihis tässä enää kääntyis. Siksi oon noita leikkauksia ajatellu. Jos mä sitte pitäisin ittestäni edes joskus, jos edes yks päivä viikossa olis hyvä päivä, jos edes yhtenä päivänä mä voisin olla tyytyväinen ja haluaisin mennä ulos, jos edes yhtenä päivänä mun ei tarttis vältellä peilejä, eikä ahdistua ku tarvii peilin eessä meikata.

Naurettavaahan tällänen on, sen tiedostan, todellakin. Kyllä mun tarttis pikkuhiljaa alkaa olemaan edes jotenki tyytyväinen itseeni, mutta ei se vaan tunnu onnistuvan.
Jotenki en edes usko että tuun koskaan pitämään itsestäni, siis muutenku niiden niin typerien leikkausten avulla. Ja mä todellakin näen itteni pikkusen epämuodostuneena, ja rumana, en vaan tavallisena, tai normaalina. Mun mielestä normaali ihminen on nätti, sellanen pirteännäkönen tyyppi. Sellanen jota voi tuijotella ilman että alkaa pahaa tekemään.

Se asunto mitä oltiin kattomassa, on nyt jo helvetin kallis. Me tarjottiin siitä 700 000 ja joku inva-seppo oli menny tarjoamaan siitä 830 000, kovin ylös ei mekään uskalleta mennä, tarvii ajatella että rahaa jää elämiseen. Kyllä mä tän silti arvasin. Kaks viimestä kämppää joita ollaan käyty kattomassa, on olleet taivaallisia, ja menneet helvetin kovaan hintaan. Mä oon tällänen tuurioitsija. Jos jotain haluan, sitä en varmasti saa. Mutta jos jotain pelkään tapahtuvan, niin se tapahtuu aina. Sangen ihanaa.

Nyt sain vihdoin ja viimein selville mikä vika siinä mun ohjaajassa on. Se hullu on ollu samassa työpaikassa 17 vuotta, sehän on itsekin ku dementikko. Se puhuu kummia, nauraa itsekseen ja haisee, se haisee niin perkeleen pahalle. Ei kai sitä silti voi siitä syyttää, se sano ettei se ikinä voinu kouluja paljoa käydä, ja otti ensimmäisen työpaikan minkä sai. Tosta se on sitte kiinni pitäny kynsin ja hampain. Mikään vaihtelu tai uudistus ei sinne oo tervetullu, ja sen naamasta paisto ahdistus kun mä kysyin voinko tehdäkin yhden iltatuurin aamutuurin sijaan. Se on sellanen "seuraa-kaikkia-ohjeita-äläkä-koskaan-ajattele-itse-ihminen", hauska sellasen kanssa on töitä tehä neljä viikkoa :/

Kirjoitettaessa soi Tenacious D ~ Classico