Highway

Kristittyjen hiljentyessä Maapallolla joulun viettoon tulee mieleeni myös muut planetaariset uskonnot ja niiden syntymiseen vaikuttaneet henkilöt. Varsin paljon nämä ovat vaikuttaneet todellisuuteen ja siihen miten osa ihmisistä todellisuuden ymmärtää. Kun todellisuuteemme on tulvinut jo 976 vahvistettua uutta maailmaa, herää helposti kysymys, olisikohan joillain näistä planeetoista elämää ja jopa tietoisia olentoja. Nämä maailmat sijoittuvat keskimäärin noin 300 valovuoden säteen sisään aurinkokunnastamme. Olisiko näillä planeetoilla mahdollisesti elävillä olennoilla joitain vastaavia suuria uskontoja kuin meillä täällä Maapallolla. Vaikka todennäköisesti siellä ei asukaan ihmisiä... niin hiileen perustuva biologispohjainen elämä saattaa kuitenkin saada muotoja, jotka muistuttaisivat olemukseltaan meitä ja tällöin olisi loogista ajatella, että samanlaiseen kemiaan perustava elämä tuottaisi olentoja, jotka uskovat muillakin planeetoilla - heillä olisi varmaan ainakin joitain käsityksiä todellisuudesta ja omasta alkuperästään perustuen uskomuksiin. Luonnollisesti käsitykset voivat perustua myös yksinomaan tieteeseen. Jo yksi muu esimerkki hiilipohjaiseen elämään perustuvasta vieraasta sivilisaatiosta voisi olla varsin valaisevaa. Onko Maapallo galaksimme ainoa planeetta, jossa on uskontoja?

Oletettavasti Maapallolla vain yhdellä lajilla on uskontoja. 3,6 miljardia vuotta elämän historiaa on takana ja miljoonia eläinlajeja on elänyt ja elää Maapallolla mutta vain yksi rakentaa pyhiä rakennuksia ja on luonut uskontoja. Maailmankaikkeus saattaa näyttäytyä pelottavana paikkana ihmiselle eikä mikään muu laji kuin homo sapiens voi sitä arvoituksellisesta universumista kumpuavaa potentiaalista pelkoa ja hämmennystä tuntea. Jos kerran maailmankaikkeus on tuottanut monimutkaisten, rajujen, suurenergisten, sofistikoitujen ja miljardeja vuosia kestäneiden prosessien seurauksena tietoisen lajin, joka pelkää maailmankaikkeutta ja eräitä sen biokemiallisia prosesseja (kuten homo sapiens -yksilö oman elämänsä rajallisuutta) niin voisimmeko saada maailmankaikkeudelta eksakteja vastauksia ja mieluummin helposti ymmärrettäviä, please. Lienemme jo lajina kypsiä siihen. Mutta mitä tarkoittaa jos lajina emme saa niitä vastauksia. Ehkäpä yksittäiset ihmiset voivat saada niitä vastauksia kuten vaikkapa jouluna. Mutta jos olemme sattuman satoa niin näin ei varmaan tapahdu. On oikeastaan aika hämmentävää ajatella, että olemme täällä sattumalta mutta niinhän tiede sanoo. Uskonnoista voi löytyä toisenlaisia vastauksia. Sattuma vai välttämättömyys. Vaikka tiede on vahva, niin senkin avulla tiedämme vain osan totuudesta ja mikä yllättävää tiedemiehetkin uskovat kaikenlaista. Mitä esimerkiksi merkitsee Higgsin bosonin ja Higgsin kentän tieteellinen todistaminen oikeaksi. Joitain vuosikymmeniä sitten se oli huuhaata ja nyt siitä sai Nobelin. Onkohan tällä oikeasti jotain merkitystä jokapäiväisen olemassaolomme kannalta sillä juuri jokapäiväinen olemassaolo liikuttaa ihmisiä. Joku tiedemies näkee Higgsin bosonissa jumalhiukkasen mutta joku toinen ei näe sitä. Kolmas kysyy mitä näkeminen itse asiassa on.

Millaisia voisivatkaan olla n.12 valovuoden päässä sijaitsevan Tau Cetin potentiaalisen sivilisaation käsitykset todellisuudesta, olevaisesta ja elämästä. Rakentaako jokin toinen laji galaksissamme pyhiä paikkoja luojalleen. Ainakin täällä meidän planeetalla niitä rakennetaan ja huomenna osa planeettamme sivilisaatiosta viettää rauhallista uskonnollista juhlaa. Rauhallista joulunaikaa cityläisille :)

Mitä tapahtuisi, jos Maapallolta löytyisi uusi manner. Sellaista ei tietenkään tule tapahtumaan mutta kerran se tapahtui. Tiedämme aika paljon historiallisesti siitä mitä tapahtui kun Amerikan manner löydettiin virallisesti ja se tapahtuma vaikuttaa aika moneen asiaan nykymaailmassa.

Kun Kepler-avaruusteleskooppi katsoi syvälle avaruuteen, se löysi aurinkokuntamme - melkein - kaksosen. Astronomit ovat analysoineet dataa ja nyt on varmistunut, että se löysi hyvin paljon omaa aurinkokuntaamme rakenteeltaan muistuttavan vieraan aurinkokunnan. Sen tähti on n. 2500 valovuoden päässä meistä ja ainakin 7 planeettaa kiertää sitä. Lähempänä tähteä on pieniä kiviplaneettoja ja ulkokehällä pari kaasujättiläistä. Analyysi ei kerro mahdollisesta elämästä mitään mutta planeetat lienevät liian lähellä tähteä, jotta omamme kaltainen elämä olisi siellä mahdollista.

Kirjoitin 18.10. cityssä 919 uudesta maailmasta. Nyt niitä on vahvistettu olevan 942 (siis ne jotka olemme varmuudella havainneet galaksimme n. 100 miljardista eksoplaneetasta). Vajaan kahden kuukauden aikana on varmistunut 23 uuden eksoplaneetan olemassaolo. Siis 23 uutta maailmaa. En ole huomannut, että jokin tiedotusväline olisi noteerannut 23 uuden maailman löytymisen. Kokonaiset maailmat ovat sentään aika iso juttu mantereeseen verrattuna. Selvästikään sanomalehdet tai uutiset eivät seuraa mitä maailmassa tapahtuu... :) Tämä on itse asiassa aika kummallista. Vaikka meillä ei olekaan lähikuvia uusista maailmoista niin maailmankuvamme muuttuu viikottain mutta media ei näytä sitä ymmärtävän. Ehkä tuijotamme liikaa omaan napaamme emmekä oikeasti näe todellisuuden koko kuvaa. Olemme kuitenkin planeettamme ainoat olennot, jotka voivat tietää miltä todellisuus näyttää planeettamme ulkopuolella ja ymmärtää sitä. Tiedot uusista maailmoista ja niistä saatava ymmärrys omaa planeettaamme, elämää ja ihmislajia kohtaan antavat eväitä selviytyä oman planeettamme ongelmista. Ja ehkäpä ihmiset saavat elämälleen vielä lisäsyvyyttä ja -merkitystä jota ei osata kuvitellakaan...jokainen ihminenhän on jo lähtökohtaisesti tähtiainetta - tähtien tuhkasta syntyneitä tietoisia olentoja. Kuten kuuluisa astronomi Carl Sagan sanoi: "We are starstuff pondering the stars"....Vielä niinkin myöhään historiallisesti kuin 1980-luvulla emme tunteneet yhtäkään eksoplaneettaa - nyt todellisuutemme osaksi on tullut jo 942 uutta maailmaa...

Kävin katsomassa Gravityn. Sandra Bullock ja George Clooney eivät olleet ollenkaan hullumpi - about viiskymppinen - astronauttipari. Mutta kyllä tämä planeettamme, jota kuvattiin monesta kulmasta ja eri vuorokauden aikoihin, oli fantastinen. Siellä alhaalla oli kaikki. Luonto, elämä, ihmiset, aine, energia - ja kaikki kiertää vuosimiljoonasta toiseen tuottaen uusia eliöitä ja uusia ihmisiä, tietoisuuksia. Siellä geenit kiertävät ihmisestä ja vuosisadasta toiseen. Siellä ryypätään, rokataan ja rakastellaan. Siellä käydään sotia. Siellä palvotaan jumalia. Siellä kuollaan ja synnytään...Kun katselin Maapalloa mustaa avaruutta vasten ja samalla näin astronauttien kelluvan ja taistelevan painottomuutta vastaan siellä tyhjyydessä, niin se maailma vaikutti jotenkin arvoitukselliselta ja suorastaan mysteeriltä. Tuli sellainen tunne, että mysteeri tai ei niin aurinkokuntasysteemi on suorastaan nerokas - mutta missä ihmeessä me oikein seilataan. Mikä tämä Maapallo oikeastaan on. Miten on mahdollista, että tällainen keidas on "keskellä" ei mitään...

Sandra ja George leijailivat elementissä, jossa oikeastaan mikään arkipäiväinen ei päde. Ja maailmankaikkeus on täynnä tätä elementtiä eli avaruuden tyhjyyttä ja kuitenkin siellä täällä avaruudessa on saarekkeita kuten Maapallo, joissa kasvaa pieniä tietoisia olentoja, jotka voivat elää vain näillä pienillä saarekkeilla. Tämä rakas jokapäiväinen elämämme ja maailmamme on ainoa maailma, jonka tunnemme. Me iloitsemme siitä - tästä hauraasta maailmasta, se on meidän elämämme, ihmisten maailma. Meidän ei tarvitse tietää mistään muusta ollaksemme onnellisia Maan päällä. Nauttikaamme tästä elämästä ja tästä maailmasta ja hellikäämme sitä. Mutta tuli siinä sitten myös mieleeni, että mitäköhän tuo ns. tyhjä painoton avaruus itse asiassa on. Se on TOSI laaja ja valtava. Siihen mahtuu vaikkapa Phoenixin superklusteri - jättimäinen miljardien galaksien rakenne universumissa, osa kosmista verkkoa, jossa pimeä aine sitoo galaksit ja galaksiklusterit yhteen muodostaen maailmankaikkeuden superrakenteen. Hmm...........?

Sandralla ja Georgella on molemmilla ruskeat silmät - myös se tuli katsojalle hyvin selväksi :) Ja sekin, että ihminen voi rakastaa maata jalkojensa alla...ja painovoimaa...