Muikkuja.
Uusia perunoita.
Yrttistä salaattia.
Minttumarinoitua possua.
Grillattuja kasviksia.
Savustettua kuhaa.
Kanttarellimuhennosta.
Lanttusupikkaita.
Hapatettuja valkosipulinkynsiä.
Mansikoita ja mustikkapiirakkaa.
Ei alkoa.
Muikkuja.
Uusia perunoita.
Yrttistä salaattia.
Minttumarinoitua possua.
Grillattuja kasviksia.
Savustettua kuhaa.
Kanttarellimuhennosta.
Lanttusupikkaita.
Hapatettuja valkosipulinkynsiä.
Mansikoita ja mustikkapiirakkaa.
Ei alkoa.
Lintuja aina haukoista kalatiiroihin ja nokikanoihin.
Perhosia, läjäpäin mittareita ja yökkösiä.
Yksi suuri ukkoetana.
***
Pyysin horsmaa, sain ruusuruohon.
Kevyempää ja tervehenkisempää lomailua mökillä.
Mielettömiä maisemia. Luontoa ja patsaspuistoja. Itäsuomalaisia herkkuja.
Puut kaatuvat päälle ja näen kuolleita eläimiä.
Mitä ne blogit ovat? Ne kertovat ihmisten elämästä. Siellä ihminen kertoo valitsemallaan tavalla itsestään ja elämästään. Sitten joku kommentoi ikään kuin kyse olisi jostakin fiktiivisestä tarinasta. Kommentoi kommentoimisen vuoksi. Kommentoi päteäkseen. "Sun nyt niinku kantsis hei elää vähän eri tavalla tai ainaki kertoo se toisin." Tai jotain vastaavaa.
Tuli vaan mieleen lukiessani erään toisen henkilön blogia, mutta en sitten kehdannut sinne alkaa avautumaan alkuperäisen aiheen ulkopuolelta.
Mansikkamässyähky.
Torilta löytyi myös kantarelleja. Jäätelönsyönti on toistaiseksi jäänyt vähemmälle tänä kesänä.
Puuh. Kauhean raskasta tämä lomailu. Kohta tarvitsee lomaa lomasta.
Mökille saunomaan ja grillaamaan. Takkatulen loisteeseen ja kynttilänvaloon.
Visuaalisesti kaunis elokuva äidinrakkaudesta - mitä siitä peiton kulman takaa uskalsin katsoa. Tarina on surullisenkaunis, mutta ehkä hieman yllätyksetön eikä aivan omaperäinen enää The Others ja Kuudes aisti elokuvien jälkeen.
Loppu on imelä. Äidinrakkaus saa naisen valitsemaan elämän ja aviomiehen sijaan lastenhoidon tuonelan mikämikämaassa. Tarina jää hiukan vaisuksi. Pojan extroissa mainittu damienmaisuus ja äidin ja isän horjuva avioliitto eivät tule esiin, vaikka sivujuoneiksi ilmeisesti olivatkin tarkoitettu. Mutta kaunista - ja pelottavaa katsottavaa - ja perusjuoni toimii. Belén Rueda vetää surun ja kaipauksen riivaaman äidin roolin hyvin muiden jäädessä taka-alalle.
****
Katso-lista:
Guillermo del Toron
Devil's Backbone
Pan's Labyrinth
Huh. Rankka viikonloppu takana.
Kissat kyytiin ja junaan. 6. linja. Väiski-Bullman-Väiski. Juttis. Mölkyn peluuta.
Ja sitten olikin jo maanantai.
Koska mennään taas?