Blogi

Stand up oli lupausten mukaisesti törkyä. Hauskaa törkyä. Nauroin vedet silmistä valuen. Kunnes tuli stoppi. Jutut alkoivat toistaa itseään uudestaan ja uudestaan. Samaa seksististä ja sovinistista paskaa, joka loputtomiin toistettuna menetti kaiken hauskuutensa. Suomalainen stand up on vielä lapsen kengissä. Mutta minä vertaankin itse kuninkaaseen, Bill Hicksiin.

***

Join aamuteetä Xena-mukista Xenaa katsellen. Lohesta puolet suolasin ja puolet laitoin uuniin paistumaan, lisukkeeksi kukkakaalimuhennosta. Sitä reseptiä täytyy vielä tuotekehittää. Töissä kävin iltavuorossa muutaman tehtävän verran.

Huh, olinpas minä ahkera tänään. Sain aikaiseksi vaikka mitä. Edistystä ja ideoiden hektistä tykitystä. Olen ansainnut vapaailtani stand upin parissa. Tosin huomenna pitää vielä jatkaa duuneja, sillä ensi viikko tulee olemaan kiireinen.

Siivousta, pyykkäystä. Kaupassa käyntiä.

Ostoslista:
- punajuuria 2 kg
- porkkanaa 2 kg
- sipulia 1 kg
- kukkakaali
- ruisleipää
- n. 1 kg lohta
- n. o,5 kg silakkaa
- kissoille pari porsaan sydäntä
+ 1 litra mansikoita!
- 1 litra mustaherukoita

***

Automaattijonossa

Nuori mies: "Harvoin on näin miellyttävä kokemus käydä automaatilla."
Minä [saappaissa ja liituraitakynähameessa]: "Kiitos."

***

Työmaalla mutka ja illalla kuuntelemaan stand upia.

Tänään h:n keittiössä karpalokiisseliä. Yritin suurustaa sitä ensin vehnäjauhoilla ja ihmettelin, kun ei sitten niin millään sakene, kunnes välähti - perunajauhoja, perkele. Nauratti, mutta syötävää siitä tuli.

***

Jokohan tämän tukan lyhentämisen nyt lopettaisi. Tähän asti onkin ollut mitä lyhentää, mutta haluaisin vastaisuudessakin pitää hiukset pitkänä. Ehkä ensi kerralla sitten vähemmän otsista ja pelkkä trimmaus vain.

Tämä viikko on ollut syystunnelmointia, kirjaimellisesti. Fiilis on vaihdellut laidasta laitaan niin kuin ilma aurinkoisesta rankkasateeseen. Välillä innostusta, iloa ja hyvää fiilistä syksyn suunnitelmista, työstä ja ystävistä, vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa ystävästä. Välillä taas aprikointia tehdyistä valinnoista ja niiden vaihtamisesta. Touhua on riittänyt ja itsestäni olen pitänyt huolta. Olen huollattanut itseäni ulkoisesti ja sisäisesti erilaisilla huoltotoimenpiteillä päästä lähes varpaisiin asti. Pedikyyri vain puuttuu. Hierojalle voisi vielä tilata ajan. - Tuli muuten hieno tukka, taas kerran, kiitos luottokampaajan.

Hoon testikeittiö testaa. Experimental cooking: Kaalilaatikko by hoo.

Otetaan närästystä aiheuttanutta kaali-kasviskeittoa pakkasesta sulamaan n. 1 litra (sis. kaali, sipuli, porkkana, selleri, tomaattimurska, kasviliemikuutio ja mausteet). Ruskistetaan porsaan 7% jauhelihaa n. 400 g (osa meni kissoille). Keitetään desi puuroriisiä. Sekoitetaan 5% ruokakerma ja kaksi luomukananmunaa. Maustetaan pippurilla ja suolalla sekä lorauksella punaviinisiirappia. Sotketaan kaikki hyvin yhteen ja laitetaan uuniin n. tunniksi tai kunnes laatikko on hyytynyt.

Odotellessa katsellaan tyytyväisenä, kun House saa nenilleen. Dexterin Emmyn arvoisen jakson aikana maistetaan ja todetaan vähintäänkin yhtä hyväksi kuin tavallinen kaalilaatikko. Sitten kiirehditään orsille tsekkaamaan onko toveri ehtinyt tilata häppärioluen - ja olihan se. Tunnelma orsilla on hektisen hilpeä ja keskustelut toverin kanssa antoisia kuten aina. Huomenna tukankeritsemispäivä.

Viime syksynä pyyhin silmälaseja sateen jälkeen. Nyt ei tarvitse.

Syksyn ensimmäiset kynttilät luovat tunnelmaa parvekkeella.

Tänä syksynä minulla on myös elämäni ensimmäinen mentori.

Kynnet kuosissa ja Charlien enkelit -tukka, kosteudesta kiharallaan.
En minä sitä kiharra, vastasin kysyttäessä, se on luonnontaipuisa. Ja paksu.

***

Näytät tyylikkäältä, se sanoi, kun seisoin siinä aamuvarhaisella lähtöä tehden duunikamppeissa, liituraitaan pukeutuneena.

***

Tunnen olevani eri tavoin vapaa molemmissa kaupungeissa.

***

Tuijotan taas humisevia puita. Yrittäen saada ajatuksen päästä kiinni ja kutoa langasta valmista.

Tarvitsen lisää järjestelmällisyyttä ja stoalaista mielentyyneyttä. Ensimmäinen askel on myöntäminen, mutta missä ovat kerhotapaamiset. Joskus tapanani on myös jumittaa liikaa. Jospa ottaisin tämän syksyn tavoitteiksi nämä kolme asiaa; mielenrauhan etsimisen järjestelmällisyyden ja irtipäästämisen kautta. Kultainen keskitie siis.

Hampaitten tarkastus pitkästä aikaa. Ei reikiä taaskaan, se kun ei ole ollut tapana. Sen sijaan hieman hammaskiveä ja diagnoosi leukanivelen välilevyn paikoiltaan luiskahtamisesta. Se selittänee hampaiden narskutustakin. Jos tässä nyt ylipäätään ottaa selvää mikä aiheuttaa mitäkin, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kyseessä on kai jonkinlainen purentatoimintahäiriö, joka aiheuttaa narskutusta ja kroonista niska-hartiajumitusta. Niskajumitus taas aiheuttaa narskutusta, joten kierre on valmis. Kieltolistalle joutuivat liiallinen ja turha suunaukominen (sic!), mm. purkka. Hieman hankalaa, kun olen purkalla korvannut tupakoinnin. Täytyy ostaa ksylitoli- ja nikotiinitabletteja. Lisäksi purentakisko takaisin säännölliseen käyttöön. Niska-hartiaosastoa hoidan venyttelyllä ja salitreenillä kuten ennenkin.