En ajatellut mitään järkevää

Kissa huutaa kuin syotävä, siitä on tulossa iso tyttö ja sillä on sen ensimmäiset mourut. Pateettisen kuulosta, enkä osaa tehdä mitään auttaakseeni. Jos sen yrittää jättää rauhaan, se ressukka luulee tehneensä jotain pahaa ja luikkii nurkissa häntä riipuksissä. Silittely ja minkäänmoinen huomio taas laukaisee hirmuisen perseentuputusreaktion ja sitten sillä on tuplasti vaikeampi olla. Marun sanoin, o-ouuurrr..

Olisiko vähän näppärää jos ihmisilläkin olisi pari kertaa vuoteen aivan armoton panetus päällä ja lopun aikaa oltaisiin rauhassa moisilta kotkotuksilta. Voisi pysäyttää oravanpyörän aika tehokkaasti, kun joka kulmalla huutaisi täti-ihminen pistoksissa. Sitten olisi taas rauha maassa ja ihmiskunta huokaisi helpotuksesta kun taas moisesta hulluudesta selvittiin. Vähän kuin sodasta toipuminen, ei olisi pullamössölle paikkaa kun kaikilla ois järjetön jälleenrakennus käynnissä. no jaa.. Se on toisinaan melko hämäävä tuo 'jaa ajatuksesi koko maailmalle' -kehoitus sivun yläreunassa, tällaisia aivopieruja siitä seuraa kun tollo tottelee.