leipuri hiiva

Tämähän on mennyt vallan kummalliseks, yks toisensa perään tulee ylläreitä vastaan omasta persoonasta. Olin menneen viikon leipurivuorossa, ja pelkän aamuseittämäks keskustaan raahautumisen pitäs pitää mut pysyvästi pahantuulisena, mutta sen sijaan mulla on ollu aivan hillittömän hauskaa. Oon aiemmin aatellu, ettei paakkelssin vääntäminen oo laisinkaan meikkiksen juttu, mutta tänäänkin rullailin lounassämpylät ja väsäsin pullat hymy naamalla ja hyvinkin tyytyväisenä asiantilaan. Viikon aikana kerkesin vääntää jos jonkinlaista piirakkaa, munkkia ja leipästä, eikä ollunna laisinkaan paha.

Oon hoilotellu Leevin biisejä ja pitäny silleen tunnelmaa katossa, ja sit on ollu kiva päästä aikasin kotio, niin on ehtiny tehä vielä jotain järkevää loppupäivän nimiinkin. Laulava leipuri, mä lanseeraan sellasen bisneksen. Joka pullan kanssa tulee oma biisinlataus ämpeelle ja sit kaikki on tietysti Göstan käsialaa. Vaihtoehtoisesti voin myös ite laulaa luikauttaa, mutta jotenkin luulen, että mokoma palvelu ei saavuta suurta suosiota. Jeah, olen löytänyt kutsumukseni. Ainiin mut se löyty jo sieltä baaritiskin takaa, että tämä loistoidea on vapaasti jonkun hyödynnettävissä, ei tarvii ees maksaa rojalteja. Mut perustan ainaski sellasen baarin, minkä jukeboksista löytyy vain ja ainoostaan Leeviä, koska se jos mikä pitää meiningin makosana.

Kirjoitettaessa soi Leevi and the Leavings