Blogi

Vielä jatkuu tämä pyörätaistelu. Hain sen huollosta. Ei kettinginsuojaa paikoillaan. Edelleen lukko ja kettinki tarakassa kiinni. Se aamuinen mies ei ole "just nyt" töissä. Siinä taas nähtiin miehet ja niiden lupaukset!! Onneksi en mennyt sen kanssa naimisiin!

Oikeasti kiukutti niin kovasti kun talutin taas sitä pyörää kotiin, että kyyneleet jo kirvelsi silmäkulmissa (sillä ajalla kuukaudesta ei TIETENKÄÄN ole mitään vaikutusta asiaan). Ja ihan turha mainita, että ei siellä töissä ollut kuin yhtä sorttia naistenlenkkareita myynnissä ja eihän ne sopivat olleet.

Aikani potkin kiviä ja sitten taas sisuunnuin, ne lenkkarit edes hankitaan tänään! Liikkeessä oli supermahtava myyjä, myi mulle iiiiihanat vaaleansiniset Niken Airperseukset (ihan oikeasti, niiden nimi on ilmaperse!!) ja niissä on puhelin kengänpohjassa. Ja TIETYSTI kalleimmat juoksusukat mitä kaupasta löytyy, niissä on Sense Systeemit ja Maximum Ventilaatio. Ja kaiken lisäksi sain vielä urheilukellon kaupan päälle! (hämmentyneenä tutkii asetuksia). Ja kun tulin kotiin, olin niin uupunut, että tuskin jaksoin nousta rapppusia ylös. Niin, sinne lenkille.. ehkä sitten huomenna.

Pyörä on huollossa. Miten onnelliseksi ihminen voi tuollaisesta asiasta tullakkaan! Myyjä avas oven vaikka olin vartin liian aikaisessa. Piipitin kaikkia mitä pitäisi korjata ja tämä jumalainen mies sanoi että "joo. mä laitan kuntoon". MÄ LAITAN KUNTOON!! Uskomatonta! Meinasin ihan oikeasti kosia sitä siltä istumalta. UUUUH:)

Huomenna töissä on terveyspäivä ja siellä on reebokin juoksuklinikka, kenkiä ja vaatteita alessa. Ajattelin ostaa elämäni ensimmäiset lenkkarit jos löytyy sopivat. Sitten ruvetaan Pössykän kanssa juoksentelemaan pitkin kujia ja katuja:) Liikunnasta tulee kyllä niin hyvä fiilis, ettei mitään rajaa! Tepsii vaikka millaiseen mökötykseen eikä huoletkaan pysy harteilla kun niitä liikuttelee tarpeeksi rivakasti.

Piiitkästä aikaa maanantai tuntui maanantailta. Töissä hirmuinen hulabaloo ja minua jo_niin_kyllästyttää koko duuni... Ehkä se on ohimenevää. hmmm. Kasvattaa kärsivällisyyttä jos ei muuta! (niin ja lompakkoa)

Joogaa ei tänään sitten ollutkaan kun Hot Madras Curry Powder eli supersuloinen joogimme oli unohtanut avaimen, eikä päästy sisälle... Huomisen tunnille siis:) Kiltisti tulin kotiin ja olen nakutellut ainakin sivun taas gradua kasaan. Ei siitä nyt ihan mahottomasti enää puutu, tais olla 79 sivua jo kasassa. Eikä se laatu mitään, vaan se määrä! Tympäisee vaan kun siitä ei saa mitään palautetta, sitten kuulemma vasta kun on johtopäätökset ja kaikki kasassa, niin voidaan kommentoida. Että se siitä mainiosta graduohjauksesta by Oulun yliopisto. Että laittaa nyt vaan sen teorian ja empirian sitten keskustelemaan keskenään!

- Päivää Rouva Empiria, mitä Teille kuuluu?
- Hyvää päivää herra Teoria, kiitos oikein hyvää. Paitsi lonkka hieman vihoittelee näin sateisella säällä. Mutta tepäs näytätte oikein aurinkoiselta tänään!
- (kihertää) no höpsistä sentään, ehkä se on minun uusi kampaukseni! Olipas mukava tavata Teidät, hyvää syksynjatkoa!
- Kiitos samoin, toivottavasti näemme taas pian!

Skumppa-aamiainen skruuvaa kyllä ihan täysillä! Siinalla oli tänään synttärit, juhlistettiin sitä, onneksi olkoon vielä Siinulainen! Sitten olikin kyllä aika hönelö olo pitkälle iltapäivään eikä oikein saanut raajoja liikkumaan...ihme:)

Taas pyöränrassauspäivä. Menossa sisäkumi nro. 3 ja taitaa olla väärän kokoinen kun pumpattuna koko rengas on ihan möykkyinen. Ensi viikolla lähtee korjaamolle tuo vehe tai muuten palaa pinnat, prkle!

Tulin just työpaikan kuntosalilta, aivan ihanaa käydä siellä näin kummallisiin aikoihin niin saa ähistä yksin. Tulee kyllä supermahti olo! Ja sitten aina kun laitan saunanlauteille pitkäkseni, niin joka kerta on ihan pakko sanoa painokkaasti et "voi pojat, tämä se vasta on elämää!" Onneksi siellä ei ole ketään kuuntelemassa...

Mutta nyt iltapalaa ja nukkumaan. Nämä viikonloppuillat on välillä niiiiiiin pitkiä ja yksinäisiä. Pitäisi keksiä jotain järkevää tekemistä tai menemistä, mutta vaihtoehdot on kyllä aika vähissä jos ei baariin huvita mennä. Kertokaa ihmeessä jos teillä on hyviä ideoita mitä Hgissä voi pe-la- iltaisin harrastella!

Töiden jälkeen olen imuroinut, luutunnut, tampannut matot. Pyyhkinyt pölyt. Käynyt kaupassa, leiponut omenapiirakan ja paistanut pari pellillistä karjalanpiirakoita. Keittänyt kattilallisen munia, munavoita muussannut. Huomiseksi töihin porkkana-perunasosekeittoa surrrrrrrrrrrrr. Tiskannut ainakin tunnin. Tehnyt salaatin. Laittanut pedin valmiiksi.

Äiti tulee tänään kyläilemään!

Strategia:
- päätä liike etukäteen
- mieti malli
- laske rahat
lopputulos:
kaupat uusista silmälaseista alle 15 minuutissa.

Kyllä minä olin ylypiä itestäni! Ja oli vielä niin mukava myyjä että hymyilytti pitkään. Se on kyllä kerrassaan hurmaavaa asioida sellaisten ihmisten kanssa joilla on asiakaspalvelu hallussa.

Kotiin tullessa näin kun auto ajoi ratikkaan pahki. aijaijai ja sitten jo rytisi. No ei kellekkään käynyt onneksi mitenkään, mutta kyllä poikia tais harmittaa, auto ihan lytyssä.

Tänään olis Vanhalla reggaefestarit, mutta taidan jättää väliin. Kovasti haluttais mennä, mutta vinkukinuamisenkaan jälkeen ei kukaan kavereista lähde mukaan, ei tuo rekka-e taida olla mun ystäväpiirissä kovin suosittua:) Hetken jo harkitsin että lähtisinkö yksin, mutta sitten heitin verkkarit jalkaan ja päätin lähteä laittamaan sen pyörän vihdoinkin kuntoon... En oo kyllä ikinä yksin käynyt baarissa, jotenkin se tuntuu aika kummalliselta ajatukselta. Nolottais. Eikä huvita edes juoda, eilen meni puoli pulloa punkkua ja torstaina puoli kuoharia, riittää kyllä vähäksi aikaa.

No hö. Ehkä mää vielä lähdenkin, meen rassaamaan pyörää ja miettimään näitä elämän suuria päätöksiä:D Hurjanhauskaa viikonloppua kaikille!

Pari päivää sitten iltakävelyllä kuulin yhtäkkiä ääniä kadulla olevasta viemäristä. Ajattelin ensin, että onpas hassua, metron kuulutukset kaikuvat putkia pitkin tänne! Jäin kuuntelemaan ja ääni sanoi: "Finnairin lento AY (jotain) Amsterdamiin lähtee portilta..." Mitä hel... Mun ilme olis varmaan ollut näkemisen arvoinen. Että jaahas, nyt se mielisairaus ja harhat sitten iskivät! No hetken aikaa pällisteltyäni silmiin osui maassa kyltti:

Mutta minä lähden
äänitaideteos M. Puustinen (muistaakseni)

Käykää ihmeessä kuuntelemassa, löytyy Torkkelinmäeltä.

Oli muuten fyysisesti aika rankka toi joogatunti, tai siis kaks tuntia. Mutta sen jälkeen keho ja mieli ihan selvästi rauhoittuneet ja levollinen olo. Ja pirummoinen näläkä!:) Päädyttiin sitten Anandamargan alkeiskurssille, edullinen ja sopivat ajat. Aki sai heti lempinimen Mr. Kramppi kun sillä kramppas kumpikin kinttu ja se vetäjä joutui niitä vetelemään. Niin. Kai se muuten on sen tehtävä?

Takaisintullessa ujutin lempihousut pyörän kettingin väliin, hirveät riekaleet toisesta lahkeesta jäljellä Että sinne siis se mielenrauha, vitutti kuin pientä oravaa! Mutta rauhoituttuani oivalsin, että tässäpäs hyvä tekosyy päästä housuostoksille, hah! Tuo pyörä kyllä koettelee mun hermoja ihan tosissaan, sillä 9 euron pumpulla jonka ostin ei yksinkertaisesti saa noihin kumeihin ilmaa (muutkin ovat koittaneet, ei ole pumppaajassa vika) ja se peevelin kettinginsuojus pitäisi saada paikalleen. Ja penkkiä nostaa. Ja vaihtaa takavanne. ja rikkoa tarakassa kiinni olevan kettingin lukko josta hukkasin avaimet (ylläripylläri) Huokaus. Jos jollakin on
a)välineet
b)mielenkiintoa
tulla korjaamaan, niin lupaan leipoa maailman ellei universumin herkullisinta mustikkapiirakkaa.

Tänä aamuna päällimmäisenä on syvä kiitollisuuden tunne ystävistäni. Miten paljon minua onkaan siunattu kun olen saanut ympärilleni niin ihania ihmisiä! Jo tieto siitä, että on olemassa olkapää pään painamista varten, lohduttaa suuresti. Kiitos.

Eilen skoolattiin ilotulituksen keskellä tälle syksylle, uudelle alulle ja kaikille hienoille asioille mitä on tulossa. Pössykkä pääsi oppisopimuskoulutukseen ja maanantaina aloitetaan joogakurssi. Tämä kaupunkikin tuntuu jo hieman kodilta, olen löytänyt kävelyreittini varrelta oman hiljaisen paikan, kallioita ja merta.

Ovi avoinna elämään!

Heikkouden hetkenä
houkuttelija kuiskaa:
Se joka ei tunne
ei myöskään kärsi!
Heikkouden hetkenä
toista itsellesi,
silmät ummessa
jotta näkisit selvästi:
Se joka ei uskalla kärsiä
ei myöskään uskalla rakastaa.

- Tommy Tabermann