Blogi

- Kaksikymmentäseitsemän euroa viisikymmentäkolme senttiä.
- Pistä Visalle, kiitos.
- AI VISALLE?
- Niin, visalle. Se on tietysti hankalaa, kun sanat "pankki" ja visa ovat niin lähellä toisiaan... eiku, eihän ne olekaan.

- Kuusikymmentäkaksi euroa. Pankki vai visa?
- Visa, kiitos.
- VISA?
- Kyllä, ei tarvitse huutaa, kiitos.

- Kolmekymmentäneljä euroa kuusikymmentäkahdeksan senttiä.
- Tässä pankkikorttini, ole hyvä. Maksan visalla, eli sillä luottopuolella, eli EN sillä pankkipuolella. Äläkä jumalauta toista sanojani tai tungen nämä kaikki ruokaostokseni sinun sellaiseen paikkaan, mihin ei aurinko paista.
- Siis vis...AAAARGHHH!?! APUAAAAAAaaaaa---

- Easy Living
- Anni Sinkkonen *ÖHM!*:stä täällä hyvää päevää
- No päevää päevää.
- Mulla on kuule Easy sulle yllätys!
- Jaahas. Kuule mullakin on sulle Anni yllätys. Mä en nimittäin aio tilata sulta mitään lehteä.
- Ööö.. tuota niin, siis kun sä olet osallistunut tällaiseen A-lehden kilpailuun, ja-
- Mä EN ole osallistunut mihinkään kilpailuun.
- Niin mutta kun.. eikös sun osoite ole Eteläesplanadi 4 A 34?
- Kyllä.
- ...ööö.. tuotatuota.. niin, ja kun siinä kilpailussa voittaa ensin kaksi tuhatta euroa puhtaana käteen ja sitten on vielä mahdollisuus voittaa SATA TUHATTA euroa!
- Niin?
- Niin, ja nyt mä tarjoaisin sulle erittäin edullista Apu-lehden tilausta...
- Mitäs mä ihan aluksi sulle sanoin?
- Ööö...tuota sä sanoit, että sä et tilaa mitään lehteä.
- Nimenomaan.
- jaa... nomut sä olet kuitenkin osallistunut tällaiseen kilpailuun, ja onneksi olkoon siitä ja hyvää päivänjatkoa.
- Kiitos samoin.

- hieno terassikeli
- no niin on! pitäiskö mennä ottamaan yhdet?
- Mitä turhia! Otetaan saman tien kolmet.
- Otetaan vaan. Pitäis kyl mennä huomenna aamuvuoroon.
- Nomut kato voit tulla mun luo nukkuun, ei tartte ajella yöllä taksilla.
- Niin, no, okei. Tehdään sit niin. Mut ei olla ihan tappiin asti, oikeesti pakko päästä ylös aamulla.
- Joo joo, ei olla tappiin. Maistuisko rööki?
- Emmä tiedä. Ei oikeestaan.
- Ota nyt, mieles tekee kumminkin.
- Eiku ei oikeesti tee.
- Maista nyt edes, kyl se sieltä vielä tulee! Tupakanpoltto on kuin pyörällä ajo, kun sä oot kerran oppinut niin sen osaa aina.
- Enkä maista. Haista ite. Kun ei tee mieli, niin ei tee mieli. Taidan seuraavaksi lopettaa juomisenkin.
- Just joo, puhu pukille.
- Sitähän mä just teenkin. Tosin äijän pukkihommat alkaa olemaan kohta finaalissa tolla sauhuttelulla.
- Paskan vitut. Meikäläisen kanki on rautaa!
- Sulaa vahaa se kohta on. Nimimerkillä eka aamuteltta pitkästä aikaa pystyssä. Revi siitä.
- Voi vittu. Pitäisköhän munkin vähentää.
- Suosittelen lämpimästi. Ja tulevat entiset tyttöystäväsikin varmasti kiittelee.
- Älä saatana. Mutku se on niin HYVÄÄ!
- Mä tiedän, ei sitä tartte mulle selittää. Tee mitä tykkäät. Ei sitä kukaan muu voi tehdä kuin ihminen itse.
- Minä ite! Niinhän mä sanoin jo kolmevuotiaaana, hehheh.
- Aatteleppa ite! Otetaan sille.
- Jees, kippis!

Vietin eilisillan rattoisasti junassa. Jopa pidempään, mitä olin alun perin suunnitellut.

Italian lahja suomen raideliikenteelle oli tällä kertaa kolmen tunnin aikatauluajastaaan vain reilun tunnin myöhässä. Eihän se ole kuin 25 % myöhästyminen, joten sikäli homma hallussa. Kyllä kannatti taas maksaa lipusta hieman ekstraa, kun sai nauttia matkastakin näin paljon pidempään!

Lisäksi ravintolavaunun tarjoilijaeukko oli niin pahalla päällä, että siltä ei melkein uskaltanut käydä tilaamassa mitään.
Hyvä VR, näin sitä pitää.

Toisaalta, ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin: Ravintolavaunussa oli mukavan leppoisa tunnelma. Siis asiakkaiden kesken, tarjoilijan tiukoista tunnelmanmyrkytysyrityksistä huolimatta.

Ehkä tuollainen myöhästymiseen ja mahdollisten tapaamisten vesittymiseen totuttaminen onkin joku valtion, tai jopa EU:n salajuoni jäyhien ja autististen suomalaisten pään menoksi? Vähän samaan malliin kuin maataloustuet, "joo kyllä tämä alun perin PITI kuulua teille hamaan tulevaisuuteen asti, mutta nyt on kyllä niin, että teidän tuet loppuvat vuonna 2009. Sori. Mutta ikään kuin lohdutukseksi, ettette jää ihan kaikesta paitsi, jäsenmaksunne tuplataan". Mutta voitte tilata meiltä lisää junia eni dei, terveisin italialaiset eu-kolleganne.

Oho. Taisin eksyä suunnittelemastani aiheesta. Salajuoni siis toimii tälläkin saralla. Beware!

Suurin osa ihmisistä kyselee motivaation perään, joten luulisin tämän kaupan syntyvän nopeasti.

Olin nimittäin aamulla lähdössä töihin, kun ajatus motivaationi myymisestä syntyi. Hyvin valvotun ja ryypätyn yön jälkeen minulla ei ollut minkään näköistä hinkua nousta ylös sängystä, ei pestä hampaita, eikä pukea, eikä varsinkaan lähteä töihin voimaan pahoin. Mutta kuitenkin tein tämän kaiken. Arvuutellessani peilin edessä, että onkohan nämä nyt tupla- vaiko peräti triplasilmäpussit tajusin, että ei näihin juttuihin mitään motivaatiota tarvitse. Sitä pystyy tekemään kaikkea, kunhan tekee vaan.

Ei siis mitään "juu tämä saattaa tuntua just nyt tosi paskalta, mutta sitku olet tehnyt sen niin tuntuu tosi hyvältä, voit olla ylpeä itsestäsi, hyvä moraali sulla, suoraselkäinen kaveri" -shaissea (juu tiedän, pitäis kai olla Scheisse), vaan pikemminkin "kunhan teet".

Suorastaa hävettävän yksinkertaista, mutta toimii. Pitäisköhän alkaa kilpailemaan Jarin kanssa valmennusmarkkinoista?

-Easy-

- Moi. Mitä sä katselet?
- Omaa elämäänihän minä.
- Miltäs näyttää?
- Emmä oikein tiedä. Tää juoni on vähän sekava.
- Onks toi päähenkilö hyvis vai pahis?
- Vähän kumpaakin vissiin, ei siitä ota selkoa.
- Miks sä et oo itse mukana tossa? Se on kuitenkin sun elämä.
- Sanopas se. Mun kello jätättää. Myöhästyin vissiin kolme minuuttia. Mut meneehän se näinkin. Vois kyl pikkuhiljaa alkaa tapahtua jotain, mä oon kytännyt tätä jo viis jaksoa putkeen ja toi jamppa vaan haahuilee siellä sun täällä, ei tee mitään hyödyllistä, mut toisaalta ei oo kunnon ajelehtijakaan. Ihme välimallin jätkä.
- Mitä jos pistäisit telkkarin kiinni ja pistäisit kässärin uusiksi?
- Tjaa, ei paskempi idea. Mut ehkä mä kuitenkin katson vielä tän jakson himasta, jos vaikka tapahtuis jotain.
- Okei, omapa on elämäsi.

Kaamosmasennus on lasten leikkiä verrattuna kunnon kevätvitutukseen. Joku sanoi joskus (tutkittua tietoa siis), että suuri osa itsemurhista tehdään juuri keväällä valoisan ajan saavuttua ja päivien pidennyttyä. Ei ihme.

Ellen olisi niin kiintynyt ihmisiin, roskaruokaan, seksiin ja muihin elämässä oleviin tärkeisiin asioihin, saattaisin itsekin ajatella hyppääväni joku kaunis päivä parvekkeelta alas.

Toisaalta vitutuksesta saa myös jollain kierolla tavalla voimaa.
Kämppä on sotkuinen, vitut siitä. Opinnot kesken, maapallo pyörii joka tapauksessa. Ihmissuhteet sekaisin omien ongelmieni takia, mitäs uutta siinä nyt on. Töissä vituttaa niin ettei veri kierrä, tuskin ne silti mua ulos potkii. Raha-asiat voisivat olla paremminkin, no, tiedät tyyppejä joilla on pätäkkää taskut täynnä mutta ne silti elää kitsaammin kuin romanialaiset katukerjäläiset.

Tavallaan laissez faire -tyylinen ajattelu auttaa nostamaan itsensä suorittajien yläpuolelle. Mä en ole supertehokas, koska mä en nyt jaksa. Mä en vittu käy joka päivä salilla, koska hyvässäkin kunnossa olevat ihmiset voivat kärsiä masennuksesta. Mä en tee tutkintoa valmiiksi vain sen takia, että kaikki itseni mukaan lukien ovat sitä mieltä että kyllä se tutkinto on hyvä olla. Vitut on, moni tutkinnonkin tehnyt on tappanut itsensä tai muuten mokannut elämässään.

Tämä siis toimii. Toivottavasti kevätvitutukseni jatkuu vielä pitkään. Ja vaikkei jatkuisikaan, vitut siitäkin.

-Easy-

Kevät toi edellä mainittujen lisäksi yhden omituisen joukkion, nimittäin soittotaidottomat katusoittajat. Mikä helvetti niitä oikein vaivaa?

Nämä tyypit hengailevat Stokkan kulmalla tai Esplanadin varrella, ja "soittavat" haitaria. Tosin, jos kuuntelee tai katsoo heidän soittoaan, huomaa, että he eivät itse asiassa soita, vaan ennemminkin pitävät haitarillaan meteliä, kakofonittavat katua.

Tähän ei voi olla kuin pari selitystä:

a) "Soittajat" ovat omaksuneet tyylinsä sellaisista maista, joissa pelkkä kerjääminen on kiellettyä. Suomessahan kerjääminen on sallittua.

b) "Soittajat" huomataan näin jo kauempaa. Etäältä lähestyvä, soittoa tarkemmin kuuntelematon ihminen saattaa alkaa kaivamaan pikkurahojaan jo hyvissä ajoin, ja vaikka sitten kohdalla huomaakin, että eihän tuo oikeasti soitakaan mitään vaan pelkästään pumppaa palkeita, niin antaa kädessään olevat kolikot joka tapauksessa.

Niin tai näin, meikäläiseltä nämä jehut eivät tule koskaan saamaan pennin jeniä. Annan pikkurahani mielummin joko oikeille katusoittajille tai oikeille kerjäläisille, jälkimmäisille tosin äärimmäisen harvoin jos koskaan.

-Easy-

Kevät toi, kevät toi pultsarin,
kevät toi, kevät toi hullutkin,
kevät toi Espan puistoon lokkipatterin,
ja Amnestyn feissarin...

Lokit tulevat Afrikasta. Ehkä feissari-ihmislokitkin tulevat samoilta mestoilta, hehän voivat viettää talvensa jossain hyväntekeväisyyskohteessa. Mutta mistä vitusta ne hullut ja pultsarit oikein tulevat? Ja kuka ne on kutsunut? Minä vaan kysyn.

-Easy-

Sotku

Esilaulumeriksakkis
sappissaliisatankojuo
ppoliisirosvoroopelis
eisänkyösijainenkeliu
kumäkihyppyryijyrkk
äsivarsinkokonainena
apuripustinaapuristikk
aapelinkolakuriskikkakku

--------------------------

Viestintää ketjussa

Koirana on kivempaa
haukutaan puistoissa
ymmärtämättömille
narun päässä roikkuville
ihmisille

---------------------

Leimahdus

Minä löin
leikiksi
läskiksi
paskaksi

Ei enää naurattanutkaan

-----------------------------