Blogi

Muutaman nettitestin täyttäneenä ja niistä rohkaistuneena olen viimeinkin päättänyt mennä mensan testiin. 17.3. sellainen järjestetään tuossa lähistöllä, joten sinnepä sitten. Ja kun kirjaan asian tänne, en voi enää jänistää :p

Tänään täytin Tieteen Kuvalehden testin ja sain siitä 136 pistettä. Jostain testistä vuosia sitten sain yli 150, mutta kun noita testejä on niin monenlaisia eivätkä ne kaikki ole vertailukelpoisia, niin eipä noista hirveesti voi päätellä muuta kuin että... no, kai se on tunnustettava, että pidän itseäni vähän keskimääräistä älykkäämpänä. (Järkevyyden kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä!)

En kyllä usko, että älykkyyttä sinänsä voidaan edes mitata. Ennemminkin testit mittaavat loogista ajattelua. Loogista ajattelua olen joutunut harjaannuttamaan työelämässä, kun olen jo yli 15 vuotta tehnyt töitä joissa pitää aina selvittää tietynlaisia syy-seuraus suhteita. Eli siltä pohjalta luulen olevani melko vahvoilla. Saa nähdä sitten. "Lähden tekemään parhaani ja katsotaan sitten mihin se riittää", kuten urheilija sanoisi!

Mutta lupaan kertoa tuloksen sitten täällä, kävi miten kävi.

Myönnän huijaavani. Kirjoitan tätä 19. päivä, enkä 18., mutta kun en eilen ehtinyt nörtteilemään niin paikataanpa asia nyt.

Eli nythän se perhana talvi sitten tuli. Nyt kai voi jo puhua pysyvistä lumista, ei nää voi enää sulaa ennen kevättä. Tai jos sulaa niin sitten voidaan jo puhua aikaisesta keväästä. Tarkkaan ottaen pysyvä lumi tuli tänne meidän korkeudelle viime sunnuntaina, 14.1. Noin kaksi kuukautta myöhässä. Lumikolan kanssa on jo päässyt vähän touhuamaan, yhden kerran jo kolasin ja nyt kun voi leikkiä ennustajaa kerron, että huomenna joudun kolaamaan uudestaan. Hyötyliikuntaa, siis :)

Ihan kiva että viimein saatiin lunta. Pimeys edes vähän helpotti ja pääsee lapset pulkkamäkeen. Jos ei peruskoulun pakkohiihtäminen olis tuhonnut mun hyviä harrastuksia, saattaisin lähteä vaikka hiihtämään. Ainakin mahdollisuudet olis otolliset; ihan läheltä pääsee ladulle joka yhtyy lähes kai koko kaupungin kattavaan latuverkostoon. Ulkoliikunnasta pitävälle tää oliskin varmaan aika ihanteellinen asuinpaikka.

Toisaalta, onhan tuossa tuo järvi ihan rannassa, eiku siis ranta ihan lähellä ja sinnepä järven jäälle olis helppo lähteä vaikka moottorikelkalla huristelemaan. Pitäisköhän seuraavaks ostaa sellainen lelu? ("MILLÄ RAHALLA?!", huutaa järjen vaiennettavissa oleva ääni takaraivossani.)

Vuosi vaihtui melko rauhallisesti kun ehdin hankkimaan jo ennen varsinaista h-hetkeä sellaisen krapulan ettei juomista voinut kuvitellakaan. Muutaman raketin kuitenkin innostuin ampumaan. Yllättäviä vaikeuksia tämä lumettomuus vaan aiheuttaa; Miten niitä rakettejakaan ampuu kun ei voi tökätä sitä tikkua lumihankeen pystyyn? No, onneksi kiltti naapurin setä oli varustautunut paremmin ja sain lainata hänen ystävällisesti valmiiksi tyhjentämäänsä kossupulloa laukaisualustaksi.

Mitähän tämä vuosi tuo sitten tullessaan? Työrintamalla vaikuttaa siltä että uusia juttuja on tulossa enemmän kuin arvelinkaan. Hyvä niin. Mä vihaan rutiineja, joten uuden opettelu ja uudet haasteet ovat enemmän kuin tervetulleita!

Ihmissuhteissa ei mitään merkittävää liene tekeillä ja siihenkin olen varsin tyytyväinen. Kunhan nyt pääsee edes jotain perversioitaan toteuttamaan niin kaikki on hyvin :)

Työn ohessa opiskeleminen rupes vähän tökkimään, yks näyttökoe meni hiukan viduralleen ja on vähä siinä ja siinä että viitsinkö jatkaa enää koko koulua... Noh, katsellaan miten on aikaa ja inspiraatiota. Tällä hetkellä ei kumpaakaan. Onneks ei ole pakko opiskella jos en haluu.

Hyvää joulua kaikille tutuille ja tuntemattomille :)

Jotain pitäs kai tännekin taas kirjoittaa.

Elämä menee siedettävästi: stressiä on, kuten aina, mutta parin viikon päästä se helpottaa ainakin töiden osalta eikä tässä nyt oikein mitään muita asioita ole ehtinyt viime aikoina miettimäänkään. Väsyttää vähän, jos tätä tahtia tekis ympäri vuoden hommia niin burn-out tulis aika nopeesti. Ei niinkään konkreettisen työmäärän takia, vaan sen takia, että aikamoinen vastuu on päällä koko ajan.

Onneks on kohta viikonloppu. Ja vielä yhdet pikkujoulutkin on jäljellä, tosin vasta viikon päästä :)

Tulevana viikonloppuna vois vaikka fiksailla autoa. Hommasin tänään toiseen uuden akun, kun sen olis noissa diesel-vehkeissä hyvä olla kunnossa talvella. Tosin eipä tuosta talvesta ole vielä tietoakaan. Muistan sellaisenkin syksyn jostain 80-luvun puolivälistä, kun jo lokakuun puolella päästiin kavereiden kanssa luistelemaan kotitaloni vieressä olleelle kentälle. Kenttä jäädytettiin niin, että säiliöautosta laskivat vaan vettä siihen hiekkakentälle, joka sitten jäätyi meidän pipolätkän pelaajien iloksi. Joten ilmeisesti talvi tuli silloin kaksi kuukautta aiemmin!

Minä teen sellaista työtä, että nämä loppuvuodet on aina yhtä hullunmyllyä. Pari viikkoa sitten laskin olleeni duunissa 72 tuntia viikon aikana :-o Ja nytkin, vaikka olen kotona, olen soitellut työpuheluita ja hoidellut sähköpostilla muutamia asioita. Ilmeisesti minä kuitenkin tykkään työstäni, kun kerran jaksan tällaista. Sosiaalinen elämä toki kärsii tästä, eikä ole oikein aikaa harrastuksillekaan, mutta tieto siitä, että tämä on kuitenkin vain väliaikaista, antaa puhtia. Toivotaan vaan, ettei taivas tipahda niskaan joulukiireiden aikana. Mun vastuulla on, että asiakkaamme selviää joulusta kunnialla (tuotanto pelaa tekniikan puolesta) ja jos jokin menee pieleen osoittaa monta vihaista sormea minun suuntaani. Noh, pidetään peukkuja, toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Yhdeksäs loppuvuosi tässä duunissa ja tähän asti on aina selvitty, joskus vähän rimaa hipoen, mutta kuitenkin....

Olenkohan mä tosiaan tulossa jo vanhaks kun tuntuu että elämä on jo opettanut joitakin juttuja. Jaan kanssanne yhden ohjeen josta sain muistutuksen tänään:

Älä koskaan sotke bisneksiä (tai yleensäkään raha-asioita) ja kaveruus/sukulaisuus suhteita keskenään. Vähän aikaa voi olla kivaa, mutta jossain vaiheessa siskot ja veljet kusee kintuille. Näin ainakin meillä :-\

Taitas olla hyvä pitää taas viiden vuoden tauko yhteyksien pitämisessä, niinkuin pidin kerran aiemminkin.

No nii... Löytyihän se lääke edellä mainittuun autokuumeeseen. Nyt pitäs vaan saada noita ylimääräisiä romuja tuosta pihalta pois kun ei oikein ehdi kolmella autolla ajelemaan.

Joku saattoi huomata, että muutama merkintä on poistunut tai editoitu. Ne on kyllä tallessa, mutta sattuneesta syystä eivät enää julkisia ja toivon ettei niihin julkisesti myöskään viitattaisi enää.

Mikä on pahin sairaus mihin tällainen lääkärien mielestä terve mies voi sairastua? Ei, en puhu rakastumisesta vaan siitä toisesta jutusta: autokuumeesta. Kuume iskee yleensä keväisin, mutta näköjään se voi kiusata myös näin syksyllä. Muutenhan siinä ei mitään niin erityisen pahaa olisi, mutta kun lääke tähän tautiin on melko kallista eikä siihen saa edes Kelan korvauksia. Jokohan ensi viikolla on uusi pirssi alla..?

Nyt ollaan sit siinä tilanteessa, että pitäis saada uusi kämppä. Katselin tuossa netistä vuokrattavana asuntoja ja monenlaista näkyy olevan tarjolla. Aika kalliita vaan tahtovat olla. Mutta hakemusta tuossa just täyttelin VVO:lle. Saas nähdä miten nopeesti tärppää... Jos jollain on tiedossa kohtuuhintaista yksiötä/pientä kaksiota Kuopiosta, niin saa lähestyä vinkillä :) Niin ja sais olla mielellään keskustan lähellä, mutta muutkin huomioidaan.