Nainen vedenjakajalla

Liikemiesmäisen harkitsevan ja naiseudestaan nauttivan naisen ajatuksia.

Näytetään kirjoitukset elokuulta 2014.

Luovuutta kantapään kautta  3

On oikein osuvaa sanoa, että olen saanut tuta kantapään kautta sen mistä Metro-lehti kertoo: Stanfordin yliopiston tutkimus osoitti, että kävelyllä käyneet henkilöt olivat 60 prosenttia luovempia ideointiasioissa kuin ne, jotka olivat istuneet.
Olen kerran jos toisenkin nimenomaan tietoisesti käyttänyt kävelyä saattaakseni päätökseen jonkin luovan prosessin,
Se on jäänyt viittä vaille valmiiksi kun olen lähtenyt kävelylle meren rannalle, jossa tykkään liikkua.
Meri myös on lisäaspekti luovalle prosessille. Se luo illuusion laajasta, rajattomasta mahdollisuudesta.
Tietoisesti en ole ajatustyötä pyrkinyt tekemään kävelyllä, vaan pikemminkin kytkemään vapaalle. Mutta niin vain ovat ajatukset muhineet päässäni ja valmistuneet pikkuhiljaa kiteytyäkseen.
Joskus olen fysioterapeuttini kanssa keskustellut siitä miksi juuri kävely kirvoittaa luovuuttani.

Tie kutsuu
Tie kutsuu

Hänellä on yksi selitys: verenkierto vilkastuu, pää selkenee, kun saa happea.
Kantapään kautta siis on tullut luovuutta.Ja ilmaiseksi.Ja helposti.


Tärkeää

kurpitsa kavereineen
kurpitsa kavereineen

Asumistyytyväisyyttä hiljan tutkittaessa erääksi tulokseksi tuli jonkin sorttisen yhteisöllisyyden kaipuu. Se ei ollut järin voimakasta mutta saattaisi lisätä viihtyisyyttä taloyhtiöissä.
Yhteisöllisyyttä kaipasi eilen myös eräs ystävättäreni. Hän mietti mistä keksiä itselle sopiva yhteisöllinen harrastus. Kielikurssit ja jumpparyhmät eivät häntä nyt kiinnosta.
Kysyin miten olisi kirjallisuusryhmä? Sellaisesta kuulin hiljan kollegaltani. Ryhmäläiset keskustelevat kirjallisuudesta ja tapaavat joskus kirjailijoita. Kahvittelu tietty kuuluu kuvaan mukaan.
Itse koin aikoinaan mielenkiintoiseksi erään filosofin vetämät ryhmät. Niissä joku aina alusti jostain teemasta ja sitten aiheesta keskusteltiin. Yhteisöllisyys tässä kokoonpanossa lopahti siihen, että ravintolalla ei ollut enää mahdollisuutta antaa ryhmän käyttöön tiloja.
Mielenkiintoiseen yhteisöllisyyteen törmäsin jokunen päivä sitten eräässä toimitalossa käydessäni. Kivisellä pihamaalla oli vihanneslaatikoita ja kurpitsa rönsyili niiden lomassa. Menin ihastelemaan laatikoiden sisältöä ja siellähän oli monen sorttisia kasveja.
Pihamaalla sattui olemaan myös nainen, joka kasteli kasveja. Pitkää letkua ohjaillessaan hän kertoi minulle että hänen työpaikallaan oli kertynyt pieni porukka joka oli halunnut ruveta kasvattamaan näitä kasveja.
Se kuulosti mukavalta yhteisöllisyydeltä.
Porukan toimissa siten yhdistyi kaksi tärkeää asiaa: yhteisöllisyys ja puutarhan hoito.
Onhan näet olemassa sanonta, että mikään muu ei ole tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeää. 


Irrottelua

Omaan napaan tuijotteluun on pitänyt kiinnittää muutamana viime päivänä taas vähän entistä enemmän huomiota.
Kollega valitti, että pomo ei ollut vastannut hänen viesteihnsä ja niinpä hän ei päässyt hommissaan eteenpäin.
Myös minulla oli kokemus, jonka mukaan minun viestiäni ei otettu huomioon säälliseen aikaan.
Yhdessä marmatimme sitten asiaa. Ja terästäydyimme sitten.
Kyse ei ole siitä, että toinen ei haluaisi tai vähättelisi juuri minua. Näin elokuun alussa kyse oli mitä varmemmin siitä, että lomalta palattua oli koko joukko asioita kasaantunut ja ne piti ensin purkaa.
-Etköhän parin viikon kuluttua viimeistään saa vaastauksen, lohdutin kaveriani.
Minä sain tänään, viikon kuluttua. Ja ilmi kävi, että minua ei suinkaan oltu unohdettu.
Tällaisessa tilanteessa sitä helposti ottaa itseensä. Ja silloin on syytä laittaa jäitä hattuun.
Ongelmasta on syytä irrottautua eikä tempoilla ja luulotella vihaisena.

Joskus on syytä katsoa peiliin :)
Joskus on syytä katsoa peiliin :)

Kimppakämppä vuokralla

Minulla on kokemusta kimppakämpän vuokralaisena ja vuokralle antajana.
Vuokralaisena olin nuorena parissakin kimppakämpässä, jotka nyt ovat kuulemma talousahdingon vuoksi entistä suositumpia.
Kumpikin asunto oli iso ja kullakin meistä vuokralaisista oma huone.
Vuokran maksusta ei tullut ongelmia. Sen hoidimme säntillisesti. Mutta muissa asioissa tökki. Esimerkiksi toisessa asunnossa oli tyttö, joka tapasi syödä meidän muiden ruokia jääkaapista niin että kun ruokien hankkija tuli kotiin ja meinasi ruveta iltapalalle, jääkaapistapa ei löytynytkään hänen ostamiaan ruokia. Sanomistahan siitä tuli. Kun vielä meillä jokaisella oli vain vähän rahaa, tytön ”lainailu” kävi myös kukkaron päälle. Asia oikeni vain muutaman tiukan joukkopuhuttelun jälkeen.
Myös toisessa kimppa-asunnossa oli rahaongelmia. Kun puhelin oli vain yhdellä vuokralaisista, hän joutui maksumieheksi kun muut vieraineen soittelivat selän takana.
Kimppa-asuminen voi toisaalta siis olla edullista, toisaalta taas ei.
Vuokranantajana sain aina vuokrarahat ajallaan ja kaikki sujui muutenkin mallikkaasti. Sopimuksen olin teetättänyt hyvällä toimistolla, joka muiden muassa tutki kahden miesvuokralaiseni luottotiedot etukäteen.
Mutta sopimuksen miehet joutuivat sanomaan irti ennen luultua aikaa, koska toinen sairastui vakavasti ja joutui takaisin kotipaikkakunnalleen, sairaalaan.
Siinä vaiheessa sopimuksen yhteisvastuupykälä oli minulle paikallaan. Toinen vuokralaisista joutui hoitamaan asiat, kuten loppusiivouksen, molempien puolesta.
Siispä kimppa-asunnon vuokralaiseksi meno tai vuokralle anto edellyttää tarkoin harkittua vuokrasopimusta.
Tähän on nyt kiinnittänyt huomiota myös Suomen Vuokranantajat ry.