Nainen vedenjakajalla

Liikemiesmäisen harkitsevan ja naiseudestaan nauttivan naisen ajatuksia.

Näytetään kirjoitukset huhtikuulta 2014.

Kaunis suru  1

Hyvästit pois menneelle henkilölle ovat erään ystäväni mukaan aina kaunis ja harras kokemus. Olen samaa mieltä. Hautajaisissa jäähyväiset ovat aito hetki, myös silloin kun vainaja ei ole kovin läheinen.
Aidoksi hetkeä ei tee ainoastaan suru vaan myös elämän ainutkertaisuuden tajuaminen. Kuolemassa on aina kyse myös elämästä.
Jälkeen jääneet eivät vain sure vaan väkisinkin kohtaavat myös oman elämänsä rajallisuuden. Ja se sitten saa miettimään sitä miten on elänyt ja mitä on toivonut ja miten toiveet ovat toteutuneet.
Hiljan Tampereella järjestettiin Surukonferenssi, jossa asiantuntijat pohtivat myös sitä, onko suru sairaus ja saako siihen apua muuten kuin lääkärin diagnoosin, vaikka masennusdiagnoosin, avulla.
Minusta suru ei suinkaan ole sairaus vaan normaaliin elämään kuuluva ilmiö. On realistista surra ja masentua jos vaikka läheinen kuolee tai tulee avioero tai sairastuu vakavasti.
Ja tavallisesti siihen saamme apua, ystäviltä ja työtovereilta. Ja onhan asiantuntijoitakin.
Mutta ehkä juuri tuo kuoleman kirvoittama jälkeen jääneen oman elämän pohdinta voikin sitten joskus aiheuttaa ihan mieltä horjuttavan elämäntilanteen, josta voi tulla vakava ja lääkärin diagnoosia tarvitseva tilanne.
Surun sanotaan kestävän noin kaksi vuotta, pahimman kauden puoli vuotta.
Mutta sinä aikana myös ihmisen sisimmässä voi alkaa syntyä ituja uusiin näkemyksiin ja ratkaisuihin.


Hiljaa  1

meren rannalla kävellessä voi kokea hiljaisuutta
meren rannalla kävellessä voi kokea hiljaisuutta

Hiljaisuus on mielenkiintoista muutenkin kuin meneillään olevan Hiljaisen viikon teemana.
Mitä enemmän ulkomailla olen, sitä arvokkaammaksi koen kotimaan hiljaisuuden.
Se on sitä kun istuu vaikka järven rannalla kalojen hyppelyä katsellen tai keskittyy puistossa penkillä kuuntelemaan puiden huminaa tai antaa ajatusten rientää meren laineiden rikkoutuessa rantakiviin.
Hiljaisuus on hyvä teema matkailumme markkinoimiseksi. Se on ylellisyyttä, jota varmaan monen väkirikkaan suurkaupungin kansalaiset mielellään tulevat kokemaan.
Ja ihmettelemään. Näin juuri kävi thaimaalaiselle tuttavalleni. Hän hämmästeli myös ihmisten vähäisyyttä, kun kotimaassa joka paikassa tahtoo olla jonoja.
Hiljaisuudella on erilaisissa sanonnoissakin positiivinen merkitys. Hiljaa hyvä tulee. Stille wasser sind tief eli hiljaiset vedet ovat syviä, mikä varmasti tarkoittaa myös ihmisten ominaisuuksia.
Hiljaisen viikon lisäksi monella muullakin viikolla ihmisten olisi hyvä hiljentyä. Hiljaisuudesta saa uusia näkökulmia, voimavaroja ja virkistystä.
Hiljaisuuden kappelin perustaminen Kamppiin oli hyvä oivallus. Juuri kauppapaikan kyljessä ja hälinan keskellä kappelin arvo korostuu.


Olin kompastua taiteeseen  1

the painting of my friend Joao Camacho
the painting of my friend Joao Camacho

Kannatan lämpimästi taideteosten lisäämistä kaduille, arkiympäristöihin. Joissakin kaupungeissa kuten Lissabonissa, jossa olen, taide ympäröi meitä kaikkialla. Tänään meinasin kompastua siihen.
En ollut uskoa silmiäni kun katsoin mihin kengänkärkeni osui. Joku oli irrottanut pieniä neliskulmaisia katukiviä ja virkannut niiden päälle värillisiä neuleita! Siinä ne nyt olivat sitten kaiken kansan tallattavina.
Matkaa jatkaessani osuin 40 suurta valokuvaa käsittävään jalkakäytävälle pystytettyyn näyttelyyn. Kaksi valokuvaajaa oli työstänyt siihen erilaisista mielenosoituksista otettuja kuvia. Vaikuttavia mustavalkoisia otoksia.
Eilen kahvilassa oli pakko kuvata seinillä olevia traditionaalisia sinivalkoisia mosaiikkitöitä. Joihinkin kahviloihin ihmiset menevät jopa niiden vuoksi.
Hyviä ja huonoja graffiteja on tietty siellä ja täällä.
Eilen kävin pienessä kirjastossa, jossa oli ystäväni Joao Camachon töitä näytteillä. Tällaiset kunnalliset tilat ovat taiteilijoille edullisia. Taiteen ostaminen on supistunut, joten kalliisiin galleriamaksuihin ei tahdo olla varaa.
Kirjaston sisäpihalla oli sitten upea veistos.
Erään kadun varrella on paljon suuria kerrostaloja, joiden kadun puoleisiin päätyihin ihmiset ovat saaneet maalata isoja kuvia. Ne ovat taidokkaita ja tekevät kustakin talosta persoonallisen.
Taidetta siis on ihan kaikkialla.


Karismaattinen Al Pacino  1

Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppolalla on ollut kyky nähdä nuoren näyttelijän kyvykkyys. Vain näin voi ajatella, kun tutkii Al Pacinon uraa. Siihen tangeerasin hiljan, kun mietin tulevaa matkaani Sisiliaan.
Etsin sisilialaisista lauluista tunnetuinta eli Kummisetä –leffan tunnukseksi tulleen Speak softly loven alkuperäistä versiota. Sekin esitetään elokuvassa vaikka teeman lauloi tunnetuksi Andy Williams. Leffan musiikinhan sävelsi Nino Rota.
Youtuben italialaisversiossa näkyy Al Pacino nuorena. Miten mahtavan roolin hän tekikään elokuvassa, joka kuvasi mafiapomoksi kasvaneen nuorukaisen elämänkaarta yksinäiseen ikääntymiseen asti.
Al Pacinossa on sitä karismaa ja sisäistä voimaa, jota voi kuvitella pelätyssä mafiapomossa olleen.
Pacinossa oli siis sitä jotain. Hän myös lunasti tulevissa filmeissään Coppolan odotukset. Hienot roolit ristiriitaisista ja toisinaan myös epämiellyttävistäkin henkilöistä Pacino on näytellyt loistavasti.
Esimerkiksi elokuvat Naisen tuoksu ja Heat – ajojahti ovat Pacinon elokuvia. Kuuluisa on Heatissä olevan kahden supertähden Pacinon ja Robert de Niron toisistaan mittaa ottava keskustelu.
No niin, siis eittämättä Al Pacino on eräs suosikkinäyttelijöistäni.
[/s]https://www.youtube.com/watch?v=9CS0-nRN_OA

Kirjoittaessani soi https://www.youtube.com/watch?v=OIFXX97NpBY&list=PLA124B2CE63DD38F4

Kommentoi kirjoitusta

Tiedonjyväsiä  2

Nyt on menossa jokakeväinen asunto-osakeyhtiöden yhtiökokousrumba. Niistä tiedottaminen sujuu näissä yhtiöissä hyvin mutta toisin on tilikauden aikaisen tiedottamisen laita.
Tyytymättömyys liian vähäiseen informaatioon ilmeni laajassa tutkimuksessa, jossa yli 6 300 henkilöä arvioi asunto-osakeyhtiölain toimivuutta.
Oikeusministeriön verkkokyselyyni vastasi yli 6 300 taloyhtiön osakasta, hallituksen jäsentä, isännöitsijää ja kiinteistönvälittäjää.
Oma näppituntumani on, että taloyhtiöt ovat hyvin erilaisia: on niitä joissa jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen isännöitsijä lähettää tiedotteen hallituksessa päätetyistä asioista. Ja on niitä joissa vain mahdollisista remonteista tiedotetaan tilikauden aikana.
Remonttitiedottaminenkin voi ontua, jos sen vastuutahoa ei ole selvästi määritelty. Remonttifirmat voivat pudottaa lappuja työn alkamisesta vaikka vain pari päivää ennen remontin alkua. Ja tämäkös herättää ansaitusti närää.
Ihmettelen itse sitä miksi ihmiset eivät opettele hyödyntämään verkkoa näissä taloyhtiöiden infoasioissa. Verkko olisi halpa, ajan tasainen ja helppo väylä.
Joo, toki on niin, että vanhoissa taloissa voi asua henkilöitä joilla tietokoneita ei edes ole mutta tilannehan on vinhaa vauhtia muuttumassa.
Linkki