Mies uskaltaa
kertoa ajatuksensa
ilmaista itseään
pelkäämättä
että joku, jossain
kuulee ja
(vielä pahempaa)
muille uskottelee,
että Mies ei
liene mies laisinkaan
vaan nynny pehmo,
kotivalo, sohvatyyny
vaimonkorvike
toiselle miehelle.
Sitten kun mulla joskus on Mies, niin se Mies puhuu miehensanoja. Niitä, joista kasvaa rakkaus ruusunpiikkeineen. Runoja, joiden lomassa terälehteni saavat turvassa avautua täyteen kukoistukseensa kastepisaroiden koristamana.
Itseäni keskustelusta "Sanoja joita tosimies ei käytä?" lainaten.