Nainen vedenjakajalla

Liikemiesmäisen harkitsevan ja naiseudestaan nauttivan naisen ajatuksia.

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ruoka.
Seuraava

Hakusessa kokonaisnäkemys

Mitä ravintoaineita tänään saisi olla ? :)
Mitä ravintoaineita tänään saisi olla ? :)

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanotaan. Eli sehän tarkoittaa, ettei yksittäisille asioille tule panna liikaa painoa.
Aika lailla monet ihmiset ovatkin jo oppineet ottamaan iisisti esimerkiksi yksittäisten ravintoaineiden, kuten vaikka hiilihydraattien, merkityksen alleviivaamisen. Yhtenä päivänä niiden tärkeyttä korostetaan ylivertaisesti, toisena päivänä tärkeys on hiipunut normaalin oloiseksi.
Viimeksi nyt pääsiäisen eli kananmunasesongin kynnyksellä tuli uutta tietoa kolesterolista. Minä muistan tähdennetyn, että kananmunia sopisi syödä vain kaksi viikossa, sillä keltuaisessa on paljon kolesterolia.
Vaan annas olla. Rravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Kuopion yliopistosta sai tutkimustulokseksi seuraavaa: Tyypin 2 diabeteksen riski oli 37 prosenttia pienempi noin neljä kananmunaa viikossa syövillä miehillä verrattuna niihin, jotka söivät noin yhden kananmunan viikossa. Yhteys säilyi, vaikka huomioon otettiin mahdollisia sekoittavia tekijöitä.
Virtanen toteaakin, että kananmuna sisältää kolesterolin lisäksi monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan tai matala-asteiseen tulehdukseen ja sitä kautta vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä.
-Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että elintarvikkeen terveysvaikutuksia on vaikea ennustaa pelkästään yksittäisen ravintoaineen, kuten kolesterolin, perusteella. Ravitsemustutkimuksissa ollaankin viime vuosina siirrytty enemmän elintarvikkeiden ja erilaisten ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutusten tutkimiseen yksittäisten ravintoaineiden sijaan, hän toteaa.
Tämä lähestymistapa palvelee kuluttajia paljon paremmin kuin yksittäisten ravintoaineiden tarkastelu.
Sama kokonaisnäkemys pitäisi ottaa huomioon terveydenhuollossakin. Yhden taudin tehokas hoito voi aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, toisia tauteja, ylenpalttisia pillereitä.
Viimeksi luin, kuinka esimerkiksi syövän sädehoito saattaa aiheuttaa viiveellä sydän- ja verisuonitauteja..
Hoitojen hyödyt ja haitat olisi aina punnittava.
Tällainen avoin kertominen myös palvelee hyvin potilaiden itsemääräämisoikeutta, joka ei välttämättä aina toteudu kuten sen pitäisi. Kuitenkin potilaan elämästä on kyse.
Jonkin sairauden standardimaisen hoitopaketin tarjoaminen kaikille yksilöllisiä eroja huomioon ottamatta on potilaiden itsemääräämisoikeuden aliarvioimista.
Lääkärienhän tulisi kertoa aina hoitovaihtoehdot ja antaa oma suosituksensa ja potilaan tulisi sitten saada itse päättää kaiken informaation saatuaan, mikä hänelle on parasta.
Minä tein kerran näin ja olen tyytyväinen. Kirurgi ehdotti minulle kauan sitten rannekanavaoireyhtymäni hoidoksi leikkausta. En suostunut. Etsin itse toisen vaihtoehdon. Fysioterapeuttini on pitänyt ranteeni kunnossa. Kuten näette. niillä ranteilla kirjoitan edelleenkin.


Kala pitää pintansa

savukalalasagne / ProKala
savukalalasagne / ProKala

Kala on suomalaisten mieleen. Sen todisti hiljan tehty listaus: Suomalaisten ensisijaiset lempilounasruoat ovat Fazerin verkkokyselyn mukaan lasagne, tortillat ja lohikeitto. Amica.fi-sivuston kyselyyn vastasi eri puolilta maata noin 2 800 suomalaista.
Listalle mahtui kolme kalaruokaa.Lohisoppa, paistetut muikut ja silakkapihvit. Nämä ovat siis varsin tavallisia myös kotiruokana. Itse tykkään esimerkiksi kerran kuukaudessa paistaa koko joukon silakkapihvejä ja lykätä osan sitten pakkaseen myöhempiä nautintoja varten.
Listalla ei ole minun herkkukalaruokaani: paistettuja ahvenia uusien perunoiden ja tillin kera. Sehän on ymmärrettävää, sillä ahventa ei välttämättä ole saatavilla aina eikä tietysti uusia perunoitakaan.
ProKala, joka puhuu suomalaisen kalan puolesta, on nyt keksinyt laatia lasagnelle, top tenin ykköselle kalareseptivaihtoehdon, kun minä ainakin olen tavannut yhdistää lasagnen jauhelihaan. Pitänee kokeilla savukalalasagnea, joka ei ainakaan ajatuksena ole kovinkaan outo.
Ystävättäreni julisti jokin aika sitten, että hän on aivan työlääntynyt loheen, mutta kyllä vaan minusta lohisoppa on poikaa. Ruisleivän kera. Esimerkiksi Picnic-kahviloissa on oivaa lohisoppaa.
Ja mitä tuohon listaan tulee, niin taiteilijaravintola Elitessä on aina tarjolla silakkapihvejä, sillä ne nyt yksinkertaisesti kuuluvat ravintolan perinteeseen.
Kalaruoat ovat muuten siitäkin mukavia, että osan voi valmistaa hyvinkin edullisesti mutta myös gourmet hintaisia löytyy. Eli jokaiselle jotakin ja jokaiseen tilanteeseen.
Suomalaisten top 10 -lempilounasruoat ovat:

1. Lasagne

2. Tortillat

3. Lohikeitto

4. Lihapullat ja perunamuusi

5. Paistetut muikut

6. Kaalilaatikko

7. Maksapihvit

8. Pizza

9. Makaronilaatikko

10. Silakkapihvit

Lähde: Fazer
Paljon ansiokasta tietoa kalasta löytyy sivustolta

http://www.prokala.fi/


Suosi sipulia!

tomaatti-sipuli-avokaadosalaatti by Kotimaiset kasvikset
tomaatti-sipuli-avokaadosalaatti by Kotimaiset kasvikset

Juuri tänäänhän sipulikeitto olisi paikallaan. Tämän huomasin luettuani infoa vuoden vihanneksesta, sipulista.
Sipulikeitto lämmittää, kun ulkona tuulee kalsasti. Sipulisoppa myös piristää, sillä maku on vahva. Ja etunsa on sekin, ettei se lihota, ellei sitten leipäpaloihin sorru liiaksi.
Sipuli on oikein hyvä vuoden vihannekseksi näinä aikoina, sillä se on myös edullinen kaikkien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi.
Puutarhaliitto ry:n ja Kotimaiset Kasvikset ry:n valinta on siis osunut nappiin.
Valitsijat esittelevät tiedotteessaan monenmoisia sipuleita: keltaisen, punaisen, valkoisen, purjon, salotti- ja ruohosipulin. Saatavana on kuulemma peräti l5 erilaista sipulia.
Minun suosikkini on ruohosipuli, jota olen poiminut Porkkalan kallioilta, jossa se kasvoi ja varmaan kasvaa edelleenkin villinä. Kalareissulta tullessa nappasin sitä aina vähän mukaan, kalaruokien mausteeksi. Se oli mukavaa silakoiden väliin, kun tein silakkapihvejä ja koristeeksi kalakeittoon, kantarellikastikkeeseen ja salaatteihin, ja mikä ettei voileivän päällekin.
Sipuliruoista tykkään eniten sipulipiirakasta. Sitä tein maalla ja jos ensi syömiseltä jotain jäi, loput piirakan palat laitoin pakkaseen.
Sipuli-tomaattisalaattia harrastan myös, koska kumpikin vihannes toimivat niin sanottuina diureetteina, poistavat nestettä kehosta. Ne ovat siis hyviä vihanneksia painoaan vartioiville.
Tiedotteen ohessa on hyviä ruokaohjeita:
http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Ruokaohjehaku.aspx?id=1035524


Ilmastolle ystävällisellä lounaalla  2

kasvikset ja kala eivät ole pahasta
kasvikset ja kala eivät ole pahasta

Ihan oikeita valintoja ilmaston kannalta tein lounasruokaa valitessani. Ja niin teki ystävättärenikin, kun kävimme keväällä lounastamassa eräässä ravintolassa. Tämä ravintola kuului niiden 25 joukkoon, jotka olivat mukana MTT:n ilmastoystävällisten lounaiden kokeilussa.
Tänään luin kokeilun tuloksia MTT-lehden artikkelista ”Syö ilmasto paremmaksi”.Ja tutkinkin Anna-Maria Mäki-Kuutin artikkelin tarkoin Halusin tietää miten olimme onnistuneet.
Hyvin siis olimme onnistuneet. Olimme ottaneet alkusalaattia ja kala-ateriat. Kasvisateriat ovat selkeästi parempia vaihtoehtoja kuin monet muut. Ja kalaakin syödessä negatiiviset vaikutukset ovat keskimääräistä pienemmät.
Tutkija Hannele Pulkkinen kertoo, että arvioinnissa otettiin huomioon koko aterioiden kuten leivän, maidon, lisukesalaatin, pääruoan raaka-aineiden tuotannon ilmastovaikutukset. Liha ei ole yksiselitteisesti huono vaihtoehto vaan vaa´assa painavat lihan laatu ja määrä.
Kokeilun yksi tulos oli se minkä mekin totesimme. Ravintola ei selittänyt asiaa lainkaan. Tiesimme syöneemme kokeiluruokia vasta myöhemmin asiasta luettuamme.
Kun tarjolla oli jutun mukaan vielä l5 ja 30 prosenttia tavallista vähemmän kuormittavia ateriavaihtoehtoja, olisin mieluusti tutkinut paikan päällä miten ne oikein koostuivat, mikä olisi ollut ero muihin ruokiin.
Meidän ateriamme olivat aivan yhtä maukkaita kuin ”tavalliset” lounaatkin.


Mitä turistille saisi olla ?

Ruoholahti kanavineen kiinnosti
Ruoholahti kanavineen kiinnosti

Oppi omista matkakokemuksistani on mennyt minulle perille. Olen toiminut nyt paria Suomessa vierailevaa italialaista ystävääni kohtaan siten kuin toivoisin minua ulkomailla kohdeltavan.
Olen näet ollut suivaantunut siitä, että minulle aina kerrotaan mitä minun pitäisi käydä katsomassa, mitä syödä, jne. Sen sijaan minulta ei ole kysytty mitä haluaisin nähdä.
Siispä kuulostelin huolellisesti mitä nämä kaksi italialaista oikein halusivat. Ja tällaisia olivat toiveet:
Koska he olivat tulleet Suomeen kuumaa pakoon, he nyt hellepäivinä halusivat varjoon, meren äärelle terassille, jossa kävi tuulen virekin.Kylmä drinkki siellä teki terää.
He halusivat tietää mistä voisivat ostaa edullista ruokaa, koska täällä ruoka on puolet kalliimpaa kuin heillä. Kun selvittelimme syitä, kävi ilmi, että pari suurta ketjua eivät hallitse markkinoita, vaan niillä tarjoavat tuotteitaan monet pienet yritykset.
He eivät halua grillata lihottavia makkaroita suomalaiseen tapaan vaan mielivät kasvisruokaa. Mustikat olivat heille mieleeen. Niistä oli syntynyt hyvä piirakka.
-Kunpa pääsisin jonnekin mustikoita poimimaan, huokasi toinen ystävistäni.
He kävelevät mielellään. Siinä näkee ympäristöä omassa tahdissaan. Ja yhtenä syynä on myös raha: Italiassa kulkuneuvoissa pääsee puolet halvemmalla kuin täällä. Turistiajelut ping pong viittelyineen eivät siis kiinnosta heitä.
Tavanomaiset Kiasma ja Musiikkitalo ja muut suuret kohteet eivät turistirysinä niin ikään olleet heille ykkössijalla. Ei, he pyysivät minulta listaa pienistä gallerioista ja halusivat tietää missä näkisi suomalaisia animaatioita.
Ja yhtä toivetta en lainkaan ihmetellyt, koska se on sama kuin itsellänikin: päästä paikalliseen kotiin näkemään arkea ja ihmisten tapaa elää ja asua.


Ai että media määrää!

taideteos Lissabonissa
taideteos Lissabonissa

Mediatutkimuksen tutkijatohtori Katariina Kyrölää ja minua näyttää askarruttaneen sama asia: naisten medialukutaito.
-Väittämällä, että naiset sisäistävät median antamat kauneusihanteet sellaisinaan, asetetaan naisten medialukutaito kyseenalaiseksi. Keskittyminen naisten ruumiinkuvaan ja mediasuhteeseen aina vain ongelmana ei palvele naisia vaan päinvastoin jatkuessaan vahvistaa mielikuvaa naisista jonkinlaisina uhreina, Kyrölä sanoo Aurora-lehden haastattelussa.
Hän on tutkinut tunteiden vaikutusta kehokuvaan ”Shapes of Feelings” – hankkeessa.
Ärsyynnyn usein kuullessani kuinka media muka määräisi miten koen ulkonäköni tai pukeutumiseni.
Harmistun kahdesta syystä: toisaalta siksi että tällöin minua aliarvioidaan aivan kuin olisin muiden vietävissä miten sattuu vailla omaa tahtoa. Siis ikään kuin uhri kuten Kyrölä arvioi.
Toisaalta harmistun siksi, että käsitys perustuu vastuun siirtoon jollekin muulle taholle kuin minulle. Minä haluan kantaa vastuun omista valinnoistani.
Minä vastaan siitä annanko kroppani esimerkiksi repsahtaa lihavaksi, terveyttä vaarantavaksi. Ei siitä tv tai lehdistö vastaa.
Niin ikään vastaan siitä pukeudunko itseäni tyrkyttäväksi, seksittömäksi tai asialliseksi. Ei media vaatekaapillani käy vaatteitani valkkaamassa.
Minä siis valitsen. Ja haluan vastata valinnoistani.
Kyrölä on todennut, että tunteet voivat rajoittaa ihmisten toimintakykyä. Aivan.
Esimerkiksi kaksi ylipainoista ystävätärtäni suhtautuvat liikakiloihinsa eri tavoin ja toimivat eri tavoin. Toinen, ylipainostaan kärsivä, karttaa yleisiä uimarantoja. Toinen, painoonsa tyytyväinen, ei ole moksiskaan yleiselle rannalle menosta.
Minun päivittäisiä toimintojani rajoittaa haluni kävellä joka päivä tunti. Se voi kutistaa muita menojani ja tekemisiäni.
Valintojani siis yhtä kaikki.


Suolainen juttu

Yrtit korvaavat suolaa
Yrtit korvaavat suolaa

Toki tiesin metwurstin liian suolaiseksi jo sitä syödessäni. Mutta hyvältä se maistui kuumana päivänä. Minulla oli tarve saada jotain suolaista. Ja metwurstissahan suolaa sain nopeasti ja helposti. Mutta negatiivisena puolena oli se, että samalla sain myös rasvaa, johon taas minulla ei ollut tarvetta.
Suolaa me tarvitsemme kaikki mutta suomalaiset saavat sitä liian paljon. Oma syynsä siihen on mieltymyksemme suolaisempaan ruokaan kuin vaikka joissain Välimeren maissa, joissa suola korvautuu paljolti yrteillä.
Muistan opiskeluajoiltani suolaisen jutun. Meillä kolmella alivuokralla asuvalla opiskelijalla oli yhteiset bileet. Tiesimme, että iltaa myöten ihmiset haluaisivat viiniä lipitettyään jotain suolaista. Meillä ei ollut rahaa kalliisiin hankintoihin. Niinpä ostimme ison erän suolakurkkuja ja viipaloimme niitä kulhoihin. Ja nehän tietty maistuivat vieraille kun suolaista piti saada.
Erityisen hyvältä maistui pari vuotta sitten Las Palmasissa kuumana päivänä ruoka, jossa oli kristallisuolakiteitä. Kide kielellä teki terää helteessä.
Kristalli- eli vuorisuolaa minulla ei kaapissa ole mutta merisuolaa sentään. Se on oiva lisä suolattaessa kalaa.
Kun tämä suola-asia minua kiinnosti, lukaisin professori Antti Julan haastattelun erilaisista suolalaaduista ja niiden terveellisyydestä.
Yllätys ei ollut kummoinen. Ajattelin, että Pansuola on terveellisintä. Siinä on vähiten natriumia. Ja haastattelu varmisti käsitykseni:
Pansuola on mineraalisuola, jossa osa natriumkloridista on korvattu muilla mineraaleilla, kuten kaliumkloridilla ja magnesiumsulfaatilla. Tämän vuoksi siinä on 45 prosenttia vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa.
– Kyllä tämä on ihan ehdottomasti testivoittaja, sillä natriumia on merkittävästi vähemmän kuin muissa suolalaaduissa. Sekä kalium että magnesium edistävät natriumin eritystä virtsaan ja sitä kautta vähentävät natriumin haittavaikutuksia elimistöön, tutkimusprofessori Antti Jula sanoo.


Seuraava