Gnjäh

Lokit ja demarinuoret ovat liittoutuneet keskenään. Koska lokkejen juonet ovat tiedossa ja naamioituminen ei ole heillä parhaasta päästä, tarvitsee turvautua demarinuoriin. Niitä on helppo ujuttaa näkö- ja kuuloetäisyydelle tarkkailukohteesta puistossa.

Nii vissiin!

Ei vain voi olla luontevaa, että kohtuu normaalin näköiset nuoret miehet alkavat yhtäkkiä puhua politiikasta. Puistossa. PUISTOSSA! =S Ahdistavaa.

Lähinnä alkaa pelottamaan, eikä keskustelijoita voi kuin tuijottaa suu auki ja ihmetellä. Ei, ei. Ei auta selitellä, että joitain voi kiinnostaa ja asia voi olla heille tärkeä. Se on lähes paranormaalia, että paikalle saapuessa aletaan kovaan ääneen keskustelemaan "älykköpuheita" katsellen samalla syrjäkarein paikalle istumaan tulleita. Ja kun ei huomiota heru (paitsi se suu auki tuijottaminen ennekuin pääsee tilanteen tasalle ja saa ruumiinsa hallintaan), puheet hiljenevät ja muuttuvat muiksi.

Ellei sitten ollut tarkoitus iskeä esittämällä intellektuellia ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta aristokraatihtavaa akateemikkoa. Uh. Ei uponnu. Eikä tällä kertaa edes osunut lähelle.

Ehkä kävi itte liian hitailla, eikä siksi tajunnut. Toisaalta, jos olisi ollut tarpeeksi vauhdissa, niin ei olisi edes kerinnyt jäädä kuuntelemaan.

Pakko oli poistua leikkimään aarteenpiilotusta ja vainuamista. Elämän tosiasioihin on helppo tutustuttaa lapset leikin varjolla. Nyt nopsaa piiloon!