Rapsa

Vainupoliisien toinen sääntö on: Älä pysähdy.

Rankan kenttäviikonlopputehtävän jälkeen vainupoliisit ovat palanneet valeammatteihinsa konttorirotiksi, jossa palautuminen vaativista tehtävistä on mahdollista. Molemmilla on tosin omat ongelmansa rentoutumisen kanssa, kun Elukolta käydään kyselemässä tyhmiä ja Kukkei kyselee kollegoiltaan tyhmiä. Jos saa sanat oikein ulos suustaan.

Supersalaisessa työssään vainupoliiseilla ei ole tätä ongelmaa, kun Kukkein ei tarvitse kuin yrittää muodostaa kysymyksestään alku ja Eluko vastaa. Aina ei tarvitse edes kysyä. Tai vastata. Niin hyvin pelaa yhteen taisteluparin ajatuksenjuoksu.

Onneksi vainupoliisien ei tarvitse raportoida kenellekään muulle kuin itselleen. Eikä raporttien silloin tarvitse, eikä pidä, olla loogisia kokonaisuuksia. Raportteja ei oikeastaan edes tarvitsisi tehdä, mutta ne auttavat jälkeenpäin kokonaisuuksien hahmottamista. Vaikka edelleen epäselväksi jää mikä on totta ja mikä ei. Onko sitä sitten kuitenkaan oltu passissa vai tehty työmatkat ihan kotisohvalla.

Elukoa epäilyttää onko Kukkei todellinen vai mielikuvitusta. Omaa olemassa oloaan myös epäilevä Kukkei on varma kuitenkin siitä, ettei liikaa kannata miettiä. Siitä tulee pää vain kipeäksi. Parempi vain liihottaa eteenpäin.