Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on kansalaisuus.

Hagman Kanadan paidassa ja muut kahta maata edustaneet kiekkoilijat

shaiith / Fotolia
shaiith / Fotolia

KYSYMYS: Onko kukaan edustanut jääkiekossa kahta eri maata?

VASTAUS: Kyllä on. Kahden passin kanadalainen on ollut tuttu näky jo monen vuoden ajan jääkiekossa. Historian saatossa on nähty kovia äijiä, jotka ovat pelanneet maajoukkuepelejä peräti kolmen eri lipun väreissä, ja parin vuoden päästä saattaa löytyä mies, joka on edustanut peräti neljää eri maata.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto sallii pelaajien kansalaistamisen. Kansalaistaminen tarkoittaa sitä, että pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan ja edustaa uutta maataan kansainvälisissä peleissä. Jos esimerkiksi pohjoisamerikkalainen lätkäjätkä haluaisi edustaa Unkaria, tulisi hänen pelata yhtäjaksoisesti kaksi vuotta unkarilaisessa jääkiekkojoukkueessa ja saada Unkarin passi. Jos kyseessä oleva esimerkkipelaaja on jo uransa aikana edustanut muuta maata aiemmin urallaan joko nuorten tai miesten maajoukkueessa, pitää hänen pelata kahden sijaan neljä vuotta kansalaisuuden saamisen lisäksi.

Keski-Euroopan maat ovat peluuttaneet monen vuosikymmenen aikana pohjoisamerikkalaisia maajoukkueissaan, koska heidän sukujuuret ovat olleet esimerkiksi Itävallasta tai Italiasta, vaikka pelaajat ovat syntyneet Pohjois-Amerikassa. Moni pelaaja on edustanut Kanadaa nuorten MM-kisoissa ja NHL-uran jälkeen on siirrytty pelaamaan Keski-Eurooppaan. Usealle maalle pohjoisamerikkalaisen ottaminen on ollut elinehto pysyäkseen jääkiekon ylimmällä A-divisioonatasolla.

Vielä 80- ja 90-luvulla Ranska, Itävalta, Sveitsi ja Italia käyttivät joukkueissaan paljon pohjoisamerikkalaisapuja. Joukkueiden kärkiketjut olivat niin sanottuja ostomiehiä ja oman kylän pojat saivat jämäminuutteja joukkueissaan.

Sveitsistä on vuosien varrella tullut jääkiekon suurmaa, jonka pelaajatuotanto tuottaa nykyään omasta takaa kovia pelimiehiä maajoukkuetasolle. Sveitsin pääsarjassa saa pelata ainoastaan viisi ulkomaanapua, kun taas muissa alppimaissa vahvistuksia on saanut olla melkein rajoittamaton määrä. Tämä on tehnyt pelaajatuotantoon pahoja rakoja. Sveitsin pojat ovat saaneet nuoresta lähtien pelata vastuullisessa roolissa, kun taas esimerkiksi Italiassa nuoret eivät saa minkäänlaista näytön paikkaa omassa pääsarjassa, vaan joutuvat lähtemään hakemaan peliaikaa muista maista. Tämä luonnollisesti saa monen nuoren pelaajan lopettamaan oman rakkaan lajinsa pelaamisen. Itävalta ottaa nykyään vaikutteita naapurimaa Sveitsistä ja peluuttaa enemmän niin sanottuja oman maan poikia.

Nykyään pohjoisamerikkalaisia nähdään idän suunnassa. Itä-Euroopan urheilussa on nykyään rahaa ja se näkyy myös maajoukkuetasolla. Valko-Venäjän MM-kisoissa nähtiin uuden säännön ensimmäiset käyttöönottajat. Kevin Dallman on esimerkkitapaus kansalaistetusta pelaajasta. Kanadalainen siirtyi KHL:n Barys Astanaan ja pelasi neljä vuotta seurassa saaden maan kansalaisuuden ja luvan edustaa uutta maata kansainvälisissä turnauksissa. Samoissa kisoissa Geoff Platt ja Kevin LaLande edustivat Valko-Venäjää. B-divisioonatasolla monet maat ovat tehneet saman. Unkari nousi tuleviin MM-kisoihin Leijonien riesaksi monen nikkarin ansiosta. Alemmilla maajoukkuetasoilla Kroatia ja Pohjois-Korea hakevat apua myös Pohjois-Amerikan suunnalta.

Vaikka käytännössä kaikki kahden passin miehet ovat olleet kanadalaisia ja edustaneet eurooppalaisia maita. On myös Kanada saanut apua eurooppalaisista pelaajista. Kuuluisin ja erikoisin tapaus on Petr Nedved, joka loikkasi Kanadaan 80-luvun lopussa Tsekkoslovakiasta. Nedved sai Kanadan kansalaisuuden 1993, ja hän pelasi Kanadan jääkiekkomaajoukkueessa 1993-1994, kun hänellä ei ollut sopimusta NHL:ään. Nedved oli kaatamassa Suomea Lillehammerin talviolympialaisissa välierissä.

Myöhemmin Nedved olisi halunnut pelata synnyinmaan väreissä, mutta IIHF:n sääntöjen mukaan kanadalaisena hän ei saanut osallistua IIHF:n turnauksiin. 1996 maailmancup pelattiin NHL:n sääntöjen mukaan, jolloin taituri pelasi Tsekin joukkueessa. Uusien sääntöjen mukaan Nedved pelasi uran loppupuolella kotimaan pääsarjassa tarpeeksi kausia ja IIHF katsoi Nedvedin olevan jälleen tsekkiläinen ja pistenikkari edusti Tsekkiä MM-kisoissa ja hän on myös ainut mies, joka on edustanut Olympiatasolla kahta maata (Kanada 1994 ja Tsekki 2014).

Suomalaisittain mielenkiintoinen tapaus on Matti Hagman. Izvestija-turnauksessa Hagman pelasi Kanadan paidassa. Kuulit oikein, Hagman oli juuri myyty Bostonista NHL:n puolelta Quebecin WHA-joukkueeseen. Quebec edusti Moskovassa Kanadan maajoukkuetta. Hagman teki turnauksessa muun muassa kaksi maalia Suomen verkkoon.

Kun Tsekkoslovakia hajosi, luonnollisesti pelaajat valitsivat Slovakian tai Tsekin paidan maajoukkuetasolla, mutta Neuvostoliiton hajoaminen sai pelaajat edustamaan peräti kolme eri lipun väriä. Ensin Neuvostoliitto, seuraavaksi talviolympialaisissa (1992) Itsenäisten valtioiden yhteisö eli IVY ja ura jatkui tämän jälkeen Venäjän väreissä. Kuuluisimpia pelaajia olivat Aleksei Shamnov, Aleksei Kovaljov ja Dmitri Juskevic.

IVY:n joukkueessa pelasi myös Darius Kasparaitis, joka ehti edustaa Neuvostoliittoa nuorten kisoissa ja Venäjää aikuistasolla. Nyt kovaotteinen pakki haluaa pelata synnyinmaansa Liettuan väreissä, vaikka on lopettanut jääkiekkoilun ammattilaistasolla seitsemän vuotta sitte.
Miamissa asuva Kasparaitis pitää kuntoaan yllä neppailemalla paikallisilla höntsävuoroilla ja matkustaa Liettuaan muutaman kerran vuodessa osallistuakseen maan jääkiekkosarjaan. Vuosi miehen pitäisi pelata vielä maansa pääsarjassa, jotta voisi edustaa Liettuaa 2017 tai 2018 MM-tasolla. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä Liettuan jääkiekko taso on suoraan sanottuna surkea.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille


Tervetuloa, Susijengin ensimmäinen jenkkitakamies

Jamar Wilson.
Jamar Wilson.

KYSYMYS: Onko Jamar Wilsonista apua Susijengille?

VASTAUS: On ja todella paljon tulee olemaankin. Virtuoosimainen takamies on taivaan lahja Suomen koripallomaajoukkueelle. 31-vuotias ja 185-senttinen Wilson tuo leveyttä Susijengin kovaan takamiesrosteriin ja aina avaukseen asti. Kyseessä ei ole turisti, vaan kovan luokan vahvistus, joka haluaa edustaa Suomea tulevaisuudessa aina arvokisoja myöten.

Kotimaisen Korisliigan korikuninkuuden vuonna 2011 voittanut Wilson, 31-vuotias amerikkalaissyntyinen koripalloilija on saanut Suomen kansalaisuuden ja on edustuskelpoinen myös maajoukkueessa. Jo vuonna 2010 julkisesti kansalaisuushaaveestaan puhunut nopea Wilson on naimisissa Suomen entisen maajoukkuepelaajan Laura Wilsonin (os. Sario) kanssa.

Mikä parasta, Wilson on ennestään tuttu muille maajoukkuejätkille. Takamies on harjoitellut jo maajoukkueen mukana kesäisin harjoitusleireillä. Jos Erik Murphyn oli helppo tulla maajoukkueeseen, tulee se olemaan sitä Wilsonillekin, mikä luo hyvän pohjan jo tuleviin EM-kisoihin. Suomea pidemmän aikaa kotipesänään pitänyt Wilson läpäisi viime vuoden lopulla kielikokeen, joka oli viimeinen este kansalaisuuden hakemiselle ja Susijengin paidan saamiselle. Kansalaisuuden saatuaan onnellinen Wilson kertoi tämän olevan elämänsä tärkeimpiä hetkiä lapsen syntymisen ja vaimon tapaamisen lisäksi.

Vuonna 2007 Eurooppaan saapunut Wilson pelaili Belgiassa ennen Suomeen tuloaan. 2010-2011 Korisliigassa sähäkkä pallotaituri antoi vahvat näytöt osaamisestaan. Korikuninkuus irtosi Hongan riveissä 37 runkosarjaottelussa 22,3 pisteen keskiarvolla ja hyvillä heittoprosenteilla. Suomen jälkeen hän on pelannut Australiassa voittaen muun muassa joukkueensa MVP-tittelin kolmesti. Viime kauden lopun Wilson pelasi Ranskassa Pro A-joukkue SPO Rouenissa tehtaillen kahdeksassa ottelussa keskimäärin 9,5 pistettä, 2,8 levypalloa sekä 2,3 korisyöttöä.

Vaikka Susijengi kaipaisi kipeästi isoja miehiä maajoukkueeseen on Wilsonin tulo enemmän kuin hyvä asia. Petteri Koposenkin peli monipuolistuu ja palloa on nyt tuomassa ylöspäin enemmän miehiä. Koposen peliä voidaan hioa enemmän Himkin suuntaan. Tervetuloa Jamar Wilson Susijengiin, sinua ja maajoukkuetta odottavat hienot tulevat vuodet.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar


Neljä suomalaista maailman kovimmassa korisliigassa parin vuoden sisällä?  3

Kuva: © Brocreative / Fotolia

KYSYMYS: Milloinkas saadaan seuraava suomalainen NBA-parketeille, kun tuosta Erik Murphysta ei ole mihinkään?

VASTAUS: Huhu, Erik Murphy tulee vielä. Murphy on pelannut tämän kauden NBA:n kehitysliigassa Austin Spursissa, ja kausi on ollut nousujohteinen. Vaikka Susijengi-pelurin kausi päättyi tappioon D-liigan konferenssifinaalissa ja pieneen loukkaantumiseen, antoi iso mies hyviä näyttöjä tulevaisuutta varten.

D-liigaa eli NBA:n kehitysliigaa seuraavan skouttausasiantuntija Ryan Blaken mielestä Murphyn viimeaikaiset pelisuoritukset ovat parantaneet mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa NBA-sopimus. Erityisesti suomalaisen monipuolisuus on pistetty merkille ja tätä kautta Murphy on saanut uusia ulottuvuuksia peliinsä. Etenkin syöttötyöskentely on ottanut huimia askeleita eteenpäin. Blaken mielestä, mikäli Murphy jatkamaan samoin ottein, tulee Iso-Erkki saamaan toisen mahdollisuuden NBA:ssa.

Ryan Blaken mietteitä Erik Murphysta:

Suomella on itseasiassa asiat paremmin kuin koskaan. Petteri Koponen on jo todistanut olevansa NBA-tason pelimies. Vaikka Koponen kirjoitti jatkosopimuksen Khimkin kanssa, on uudessa sopimuksessa pykälä, joka sallii lähdön NBA:han. Susijengin ykköstähden NBA-oikeudet omistaa Dallas Mavericks, jolla on tällä hetkellä Koposen pelipaikalle tunkua. Tosin kauden jälkeen Dallas todennäköisesti kauppaa floppioston Rajon Rondon pois, sillä hän ei käy Mavericksin pelityyliin. Koponen itsekin sanoo, että kyselyitä on tullut jo rapakon takaa, mutta asiassa on pari muttaa matkassa. Eurocupin allstars-miehistöön valitun Koposen yksi unelmista on nimenomaan NBA, mutta tavoitteena ei ole mennä istumaan penkille tai pelaamaan pieneen rooliin, koska Petterillä on hyvä tilanne Euroopassa. Ja kaiken lisäksi, palkka puolittuisi NBA:ssa. Vaikka itse Koponen vähättelee NBA-siirtoa, tietää hän itsekin olevansa valmis maailman kovimpaan koripallosarjaan ja kuuluvansa maailman eliittiin omalla pelipaikalla. Pelaajaoikeudet voivat siirtyä piakkoin sellaiselle seuralle, joka todella haluaa suomalaisen. Tämä tulee tapahtumaan vuoden tai parin sisällä.

Sitten on tapaus Drew Gooden, joka puhutti suomalaista koripalloväkeä viime kesänä, ennen MM-kisoja. Suomalaisen äidin ja yhdysvaltalaisen isän poika Gooden on hakenut Suomen kansalaisuutta, ja hakuprosessi on edelleen kesken. Hakuprosessin toivottiin tuovan tulosta Susijengille jo viime kesänä, mutta tulevaisuudessa, kun Gooden saa Suomen passin, on meillä ainakin yksi mies NBA:ssa. Vaikka Goodenilla on jo ikää ja parhaat pelivuodet takana, on isolla laitahyökkääjällä vielä annettavaa NBA:ssa tulevina vuosina.
Löytyy NBA:n kehitysliigasta vielä toinenkin suomalainen, nimittäin Joonas Cavén, joka osallistuu ensi kesän NBA:n varaustilaisuuteen. Cavénin ura on ollut nousujohteinen ja hänet varattiinkin yhdessä Erik Murphyn kanssa ensimmäisinä suomalaispelaajina NBA:n kehitysliigaan vuoden 2014 varaustilaisuudessa, Caven ensimmäisen kierroksen kymmenentenä pelaajana. Caven on automaattisesti ehdolla NBA:n kesän 2015 varaustilaisuudessa. Onnistuneen varauksen myötä, jonkinlaista tulos-sopparia olisi tarjolla.

Eli parin vuoden sisällä saatetaan NBA:ssa nähdä suomalaisia peräti neljä kappaletta ja kolmehan näistä on jo varmoja.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar