Blogi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on jotainihanmuuta.

Resepti jos toinenkin ja uutta odotettavaa  4

Heräsin ajoissa ja olin töissäkin hyvissä ajoin. Matkalla hoidin pari työpuhelua ja moikkasin suutaria. Jotenkin selvisin maanantaiaamupäiväkaaoksesta, uuden työntekijän taloontutustuttamisesta, postien selaamisesta ja ja muutaman ongelman ratkomisesta kunnialla ja kolmen tunnin rupeaman päätteeksi palkitsin itseni ainakin kolmemegasella lattella.

Puolilta päivin kävin lääkärissä (se viimeviikkoinen ajanvaraus). Tuimailmeisen lääkärin mukaan olin 20 min. myöhässä(!NOT!), mutta aikoi ottaa minut vastaan, kunhan hetken odotan. Odottelin käytävällä noin seitsemän minuuttia, kunnes Nadja (nimi muutettu) iloisesti huhuili minut sisään etunimeltä kutsuen. En ole koskaan, ikinä selvinnyt lääkärikäynnistä niin helposti, vaivatta ja nopeasti! En edes ehtinyt selittää "vaivaani" tarkemmin, kun näppärä venäläissyntyinen jo tarjosi (kuin itsestään *simsalabim* viikon aikana hoituneeseen) iho-ongelmaani uutta lääkettä ja oli uusimassa vanhaa antibioottireseptiä. Erikoista oli se, että lääkäri kysyi onko ongelmaan kokeiltu E-pillereita. Kun kerroin, että minulla on hormonikierukka, kysyi lääkäri, että kauanko se on ollut ja tarvitsenko siihen uuden reseptin?! Saavatko lääkärit nykyään jotain bonuksia reseptimääristä?

Palasin työpaikalle hämilläni kolmen reseptin kera (matkalla soitin raahelaiselle sairaanhoitajaystävälleni ja kerroin hämäläis-venäläisestä terveyspalvelualttiudesta). Hoitelin loppupäivän rutiineja ja vastailin akuutteihin kysymyksiin. Myönnän, että päivä meni sekoilun merkeissä. Puhuin mitä sattuun ja välillä teinkin.. Kotiin lähtiessä kävelin sisälle hissiin ja painoin hissin ulkopuolella olevaa <nuoli alas> nappulaa - ja jäin tyhmänä odottamaan, kun koppi ei liiku.

Pohdin eilen "ääneen" perinneruokien valmistusta ja sain vinkin leipoa karjalanpiirakoita. Kävin kotimatkalla Valintatalosta ostamassa ruisjauhoja, mutta legendaarisen piparinleipomiskokemuksen jälkeen vähän mietityttää.. Jos pakkauksen ohje on kolmellekymmenelle karjalanpiirakalle, niin kai mä minimissäänkin saan aikaan taikinan ainakin neljäänsataankahdeksaankymmeneen piirakkaan ja loppuviikko menee kivasti reunoja rypytellessä saiskohan sitä varten vapaata töistä? En taija tohtia. Mitä muuta voi tehdä ruisjauhoista?

Ai niin! Päivällä sain kuulla, että pääsen ehkä joulukuun alusta muuttamaan ydinkeskustaan 60 m2 kaksioon, jossa on oma sauna ja lasitettu parveke :P Toivon niin kovin, kovin paljon, että tuttavani saa sen yksiön, jota on pitkään haaveillut!


Sijaistoiminto  3

Hämmentävissä tilanteissa ihminen usein ryhtyy esim. pureskelemaan kynsiään, sivelemään leukaansa tai vetää röökin. Koska seksiä ei nyt näytä olevan käden ulottuvilla, käynnistin sijaistoiminnon ja läksin marketteihin shoppaamaan.

Minä en kerää mitään -tai niin ainakin sanon, jos joku kysyy. On kai parasta lopettaa tässä asiassa myös itselle valehteleminen. Kotiutin kauppareissulta Hattivatit muumimukin ja pestyäni sen asetin sen kauniisti muiden seitsemäntoista muumimukin kanssa jonoon.

Ostin muumimukin lisäksi kynttilöitä. Pitkiä, valkoisia kynttelikköön ja paksuja (just oikean värisiä) rustiikkikynttilöitä olo-makuuhuoneeseen. Pimeinä iltoina on kiva kuunnella tunnelmallista musiikkia ja lueskella kynttilöiden valossa.

Prismassa pitelin käsissäni punaisia Teema sarjan astioita ja jostain helvetistä iski ihan hirveä into organisoida keittö just sillä siunaamalla enemmässä määrin punaseks. Kolusin kaikki kaupan sisustuskankaat läpi, mutta löysin vain punavalkoisia servettejä, jotka eivät riitä takaamaan väriloistoa. Hetken jo harkitsin ostavani sitä Teemaa ja kattavani pöydän kuudelle, mutta se kai näyttäisi vähän hassulta yksin syödessä? Olen nyt purrut asian vuoksi hammasta noin kolme tuntia ja poskilihat alkaa krampata. Onneksi mikään tapetti- ja sisustuskauppa ei ole huomenna auki.

Ennen CM:iin siirtymistä piipahdin Alkossa. Aikani punkkujen etikettejä ihasteltuani poimin hyllystä australialaisen erittäin täyteläisen Jim Barry The Lodge Hill Shirazin. Olen koukussa australialaisiin, etelä-afrikkalaisiin ja chileläisiin shirazeihin, enkä tunnu pääsevän niistä "eteenpäin". Toisaalta se ei ole lainkaan ihme, sillä Alkon valikoimissa niitä on kymmeniä.. lisäksi muu maailma ja kaikki vanhan mantereen syrahit!

Sittarissa selasin tarjous-DVD:t ja CD:t ja löysin pari leffaa, jotka olen kyllä katsonut. Sitten iski nälkä (ja kellokin oli varttia vaille kuusi). Koriin pari herkullista juustoa tiskiltä, kylmäsavustettua hevosta, vasta paistettua oliivileipää. Olin jo lähdössä hakemaan pakastealtaasta uutta Pirkka-kinuskihässäkkäjätskiä, kun hajuaistini ohjaili minut kaupan omalle paisto-osastolle, josta bongasin vielä uunituoreen überherkun! Kotiin tultuani en malttanut edes purkaa kaikkia ostoksia, vaan lusikoin reippaasti puolukkaa lämpörasiaan mustamakkaran viereen ja vetelin rautaisannoksen tyytyväisin mielin kitusiini.

Seuraava sijaistoiminto taitaa olla se rööki ja sitten jatkan lukemista. Naapurikin lopetti just sopivasti muijansa huudattamisen, joten saattais taas vaikka pystyä keskittymään Selibaattipäiväkirjoihin.


Kiva, kiva :)  2

Sain aamulla suutariltani tekstarin "Saa tulla sovittamaan".

Mun suutari on maailman (tai ainakin kaupungin) paras. Kivakin se on. Aiemmin käytin kopsukengät korkolappujen vaihdossa Sokoksen "pikasuutarilla", mutta kun piti tehdä vähän isompi työ, sanoi Sokoksen kenkäkorjaaja että "ei onnistu". Aikani etsittyäni muistin työmatkan varrelta oven, joka on usein kutsuvasti auki - ja menin käymään.

Katsahdettuaan minua epäuskoisesti suutari kysyi "oletko jo maksanut nämä?" ja kuultuaan kyllävastaukseni otti hetken huokailtuaan työn vastaan. Sen jälkeen olen asioinut liikkeessä usein ja ollut yhtä irronnutta korkolappua (kannan sisälle oli murtunut pätkä edellisen korkolapun nastaa) lukuun ottamatta todella tyytyväinen sekä palveluun että työn laatuun. Veloitusperuste taitaa jo sisältää jonkinlaisen pärstäkerroin&läpänheittoalennuksen, sillä viimeksi en maksanut työstä mitään ja edellisellä kerralla vitosen. Kengät on aina harjattu puhtaiksi, lankattu ja kiillotettu ja yksiin korollisiin saappaisiin suutarini oli (kulemma säälistä) laittanut sisäpohjallisten alle jotkut pehmukkeet kantapäiden alle, ettei mun jalat niin kovin kärsisi :)

Aamulla siis kävin sovittamassa uusia pitkävartisia menobootsejani ja ennen viittä saan noutaa valmiin työn. Seuraavaksi vien korjattavaksi muutamat kesäkengät ja teetän pari vyötä ja nahkarotsiakin voisi vähän kavennuttaa vyötäröltä..


Jotain vanhaa ja jotain uutta  1

Desimaalipilkkujen välissä soi puhelin tutulla ääneellään. Melkein teki mieli olla vastaamatta, sillä se biisi on "liian hyvä". Poimin silti luurin ja ennen kuin annoin vihreää, totesin citykamun kaukaa vieraalta maalta ottavan yhteyttä. Ihan kuulosti vielä itteltään, ei ollut liiaksi kotiutunut uusiin oloihin (ja omavaltaisesti lisään tähän väliin terkut kaikille!). Vaihdettiin kuulumisia ja juteltiin hetki niitä näitä. Välillä tuuli heitti langat solmuun, mutta meidän välinen yhteys ei siitä ollut moksiskaan.

Mukavaa, kun muistit muistuttaa :)

Ehdin hetken työstää numeraaleja, pohtia asioiden paikkansapitävyyttä - ja aloittaa säännöllisen epäsäännöllisen ajatustyötaukoni cityilemällä, kun puhelin hälytti uudelleen ihan eri soinnilla. Luin soittajan nimen pariin otteeseen ennen kuin vastasin.

On aina mielenkiintoista puhua tutun ihmisen kanssa ensimmäistä kertaa puhelimessa. Puhelinääni linjan toisessa päässä oli varsin miellyttävä ja mainitsinkin siitä soittajalle. Varsinaista asiaa ei ollut, mutta saimme kuitenkin ajan kulumaan eikä vaivautunutta, paljon puhuvaa hiljaisuutta syntynyt. Juteltiin yhteisistä intresseistä ja "kehuttiin" yhteisiä tuttavia - mitä muuta mukavalta juttutuokiolta voi odottaa?

Kiva, kun keskeytit blogikommentointini - ehkä ajatusvirtaan muodostui uusi pyörre tai parikin?

Sinänsä nämä puhelut eivät olleet (sisällöltäänkään) mitenkään tavanomaisesta poikkeavia. Erikoista oli kai se, että ensimmäinen tuli uudehkolta tuttavuudelta, jonka olen tavannutkin muutaman kerran ja toinen ..no, melkein "ystävältä", jonka olen tuntenut huomattavasti kauemmin ja jonka kanssa vaan ei aiemmin ole puhuttu puhelimessa, mutta monet mielipiteet on vaihdettu ja asiat keskusteltu.

Soitin itsekin tänään yhden tärkeän puhelun. Nyt on helpompi hengittää <3


Uupumus  1

Töistä kai johtuu, kun tunnen itseni uupuneeksi. Tänäänkin kotiin tultuani söin ja rojahdin vuoteelle muka lukemaan. Olin nukahtanut ja päikkärit venyivät aavistuksen pitkiksi.. silti väsyttää edelleen. Eikä yhtään helpota, että pitäisi unohtaa.

edit: Jos jollakulla on hyviä nukahtamiskikkoja, niin olen avoin.


Ajanvaraus  15

Soitin "omalle" terveysasemalleni varatakseni ajan lääkärille. Puhelimeen vastasi automaattitäti, joka pyysi painamaan ykköstä jos haluan ajan hoidon tarpeen arviointia varten lääkärille tai sairaanhoitajalle (en edes kuunnellut mitä kakkoseen painamisesta olisin saanut, se kun ei niin kovin kiinnosta).

"Palvelumme on ruuhkautunut. Edellänne on enemmän kuin viisitoista soittajaa."

Jahas. Maanantai ei tainnut olla kovin hyvä päivä ajanvarauksen tekemiseksi?


Työilta  1

Siitä on melkoisen kauan, kun viimeksi olen perjantai-iltaa viettänyt työn merkeissä. Tänään on onneksi hieman erilainen työilta, sillä vietän sitä muutamien asiakkaitteni kanssa kynttilän valossa.

Töihin lähtiessä keräsin pihamaalta kassillisen syksyisiä vaahteranlehtiä ja matkalla hain Tiimarista mooonta isoa kynttilää sekä lähimarketista eilen tilaamani lähes neljä kiloa juustoja, mangoa, hunajamelonia, tuoreita ja kuivattuja viikunoita, pähkinöitä, patonkia... Lopuksi hain Alkosta 13 pulloa viiniä (4+3+3+3), enkä edes särkenyt niitä matkalla.

Kiva ilta tiedossa. Toivottavasti :) Viiniraportti tullee myöhemmpinä aikoina.


Terveisiä nörttilästä  5

Tulin eilen (torstaina) töistä joskus kuuden pintaan, keittelin pannullisen kahvia ja aloin selvitellä tietoteknistä probleemaa. Elämänkumppanini on hidastellut viime päivinä huolestuttavissa määrin ja aiheuttanut tuskallisen piinaavia odotteluita jopa perussurffailun parissa.

Toissapäivänä tilannetta pohdittuani muistin, että olen kokenut vastaavaa ennenkin ja saanut ongelmaan avun toiselta foorumilta. Sivustolle siirtyessäni huomasin, että selain muistaa vielä yli kaksi vuotta vanhan käyttäjätunnukseni ja salasanankin pallerot nököttivät sievästi rivissä omassa kentässään; ei kun sisään sitten.

Avasin siis ongelmastani keskustelun keskiviikkoiltana ja jätin huoleni hautumaan foorumille. Kun torstaina noin klo 18:45 palasin polttopisteeseen, oli ihQnöRtti#1 laatinut minulle ensimmäiset toimintaohjeet, joita noudattamalla pääsin alkuun.

asenna HJT
scannaa HJT:llä
raportoi
fiksaa HJT:llä
asenna Malwarebytes' Anti-Malware
tarkista
raportoi
...

Tässä välissä kuvioihin astui ihQnöRtti#2, joka korjaili juuri saamiani ohjeita ja heristi ihQnöRtti#1lle vähän sormea.. Jatko meni sitten näin

scannaa HJT:llä
raportoi
päivitä Java
muuta asetukset
tyhjennä välimuisti
boottaa
scannaa HJT:llä
raportoi
asenna Combofix
korjaa
raportoi
boottaa
scannaa HJT:llä
fiksaa HJT:llä
raportoi

Puolen yön aikaan oltiin sit tässä menossa ja kone toimii huomattavasti aiempaa rivakammin. Kiittelin ihQnöRtti#2sta ja lupasin palata auringon noustua ja savun hälvettyä katsomaan josko vielä olisi jotain tehtävissä.

NiiJaan ja kiitän vielä kauniisti. Jos joku piehtaroi samojen ongelmien parissa, saatan heltyä kertomaan mistä sitä saa :D


Paineen tunnetta  8

Tänä aamuna se rinovirus viimein löysi herkän kohtani ja pakotti jäämään lepotilaan. Päivä onkin mennyt jakomielitautisissa merkeissä, kun molemmissa päissä tuntuu paine. Poskionteloissa tunne helpottaa hetkellisesti, kun näyttää nenälle Nessua, mutta perinnelääketieteen neuvojen mukainen nuhanhoitotoimenpide tekisi just nyt niin hyvää.


Ikäpoliittinen kokonaisratkaisu  6

Eilisen puhelinkeskustelun aikana mainitsin oman ikäni. Vastapuoli kuulosti ehkä vähän hämmästyneeltä (en kysynyt luuliko nuoremmaksi vai vanhemmaksi) ja keskustelu jatkui hetken aikaa ikäasiaa puiden. Tuo puhelu, iänarvuutteluketju, tämänpäiväinen hyvän ystävän 29-vuotissyntymäpäivä (onnea <3 Venla) ja pari muuta viimeaikaista aiheeseen liittyvää tapahtumaa saivat pohtimaan ikäasiaa.

Pyöräytin ainokaiseni suhteellisen nuorella iällä ja teiniäitinä sain tottua "voi, kuinka nuori olet" taivasteluun. Seuraavaksi oli vuorossa iän selitteleminen töissä, jossa opetin pääasiallisesti itseäni (huomattavasti) vanhempia aikuisia. Täysi-ikäisyyttäni olen saanut vakuutella viimeksi 26-vuotiaana, kun tupakkaa ostaessani myyjä kysyi papereita - joita ei tietenkään ollut mukana. Onneksi toinen kassa tunsi minut ja lupasi mennä valalle siitä, että olen jo 18-vuotias.

Jossain kolmenkympin molemmin puolin elin hetken omituista tätikautta, jolloin kampauksella ja vaatetuksella yritin saavuttaa auktoriteettia näyttämällä muka vanhemmalta ja arvokkaammalta. Paskat siitä mitään tullut.. enintään naurattaa (ja vähän puistattaa) näin jälkikäteen ajatellen. Nykyisin pukeudun vaatteisiin, jotka tuntuvat hyvältä, puhun mitä sylki suuhun tuo ja miten sattuu ja teen (melkein) mitä huvittaa ja kenen kanssa kulloinkin satun viihtymään.

Viimeisten 15 vuoden aikana ei kukaan ole arvannut ikääni oikein (kummityttö kyllä kerran sanoi, että "oletpa vanha jo") tai sitten ihmiset vain haluavat olla kohteliaita. Yleensä arviot liikkuvat 5-6 vuotta alakanttiin. En muista aikuisiällä kenenkään koskaan arvailleen ikääni yli syntymäajasta laskettavien vuosien.

Antiikin Kreikassa on kuulemma ihmisen ikä jaettu kolmeen eri osa-alueeseen, eli henkiseen, fyysiseen ja kronologiseen ikään (olikohan se noin..?). Englantilainen historioitsija Peter Laslett (1915-2001) taas on määrittänyt ihmiselle viisi eri tavoin laskettavaa luonteeltaan erilaista, mutta ei kuitenkaan toisistaan täydellisesti erotettavissa olevaa ikää: Kronologinen ikä (vuosina syntymästä kuolemaan, biologinen ikä (miltä keho näyttää ulospäin), persoonallinen ikä (ikä, jonka henkilö itse kokee elämänkulussaan saavuttaneensa), sosiaalinen ikä (yhteiskunnan määrittelemä) ja subjektiivinen, ajasta riippumaton ikä (koostuu toisistaan seuraavista tapahtumista, sisäinen - ei mitattavissa).

En ole koskaan vaivannut päätäni miettimällä ympärillä olevien ihmisten ikää. Kaveripiirissä nuorimmat ovat suurin piirtein 25-vuotiaita ja vanhimmat vähän päälle neljänkymmenen. Vaikka muistan ihmisten syntymäpäivät, en välttämättä muista minkä ikäisiä he ovat. Venlankin muistin (ennen kalenterista lunttaamista) saman ikäiseksi, kuin tämä oli tutustuessamme joskus kolme vuotta sitten.

Ikä on korvien välissä - tavallaan valintakysymys. Seuraavan kerran kun joku kysyy ikääni, aion luetella ne kaikki. Kuulija tehköön niistä omat johtopäätöksensä.

Some are like water, some are like the heat
Some are a melody and some are the beat
Sooner or later they all will be gone
Why dont they stay young

Alphaville

Loppusanat

Ajattelin lahjoittaa itselleni entistä huonomman omatunnon ja käydä vielä tämän syksyn aikana kehon ikä kartoituksessa. Polar Electron kehittämä menetelmä mittaa kaikki kunnon osa-alueet ja määrittää kehon iän suhteessa kronologiseen ikään.