Dilemmaa dilemman perään...

Sillon, kun vielä poltin (paljon), sain aina pienimmänkin flunssan perään muhkean ärsytysyskän, johon auttoi vain tupakka ja sekin varsin vähän aikaa kerrallaan. Yskän aikana tuli poltettua ihan huikeita määriä. Luulin silloin, että yskä oli tupakan ansiota, koska poltin yleensä kipeänäkin. No, Maija luuli vähän väärin. Vaikka poltan hyvin, HYVIN vähän ja satunnaisesti nykyisin, sain influenssan perään hillittömän yskän. Olen yskinyt viime päivät kiihtyvään tahtiin ja toivon totisesti, että tämä on jo jäävuoren huippu tai joudun puremaan ranteeni auki.

Menin tänään töihin, koska en jaksanut enää maata ja olo oli pientä yskää ja kurkkukipua ja nuhastusta lukuunottamatta ihan ok. Lounasaikaan töissä sain välillä jo aika koviakin yskänpuuskia. Tein pikkuhiljaa hommani loppuun ja istahdin keittiöön. Yskimään. Istuin ja yskin varmaan tunnin. Tulin kotiin kolmen maissa ja sen jälkeen olen yskinyt. Lisäksi olen yskinyt. Ja hei muistinko mainita, että olen myös yskinyt. Ihan kiva juttu muuten, mitä nyt vähän yskittää.

Olen yrittänyt olla yskimättä. Olen ryystänyt yskänlääkettä (ei mitään vaikutusta). Olen imenyt posket lommolla jos jonkin sortin pastillia. Ja kyllä, olen valmis imemään vaikka naapurin Eskon mummon peräpukamaa, jos tämä yskä sillä lähtee. Olen myös yskinyt. Mitä luultavammin niin paljon, että naapurini suunnittelevat tälläkin hetkellä tappamistani mahdollisimman kivuliaasti, koska aika iso osa yskimisestäni kuullostaa ihan karjumiselta. Olen vääntänyt itkua. Olen juonut kuppikaupalla teetä ja litrakaupalla kylmää vettä. Olen säälinyt itseäni yhdestä jos toisestakin näkökulmasta ("voi Maijaa kun sillä on kova yskä" tai "voi Maija-parkaa kun se allergisoitui sille hyvälle yskänlääkkeelle" tai "voi Maiskua. AINA sillä on jotain pielessä").

Lämmin ja pitkä suihku auttoi vähän. Istun kylpytakissa kirjoittamassa, enkä uskalla kunnolla liikkua, ettei tämä ihana yskätön lumous rikkoudu. Olen yskinyt niin kovin, että minua sattuu vatsalihaksiin (mulla OIKEASTI on sellaiset, ne on vaan hyvin piilossa) ja maha tuntuu muutenkin pahalta, silmät verestävät, kurkku on kipeydessään taantunut paaaaljon, niska ja hartiat jumittavat, otsalohkosta tuntuu pyrkivän joku ulos lekalla, naama on punainen ja nuhakin pahentunut takaisin parin päivän takaiseen.

Mutta juuri nyt minua ei yskitä. Ihanaa. Nyt olis varmaan hyvä hetki mennä kauppaan, mutta sekin olis kauheen paljon houkuttelevampaa, jos tietäis, ettei tarvi varastaa rahanpuutteessa tarvitsemiaan tavaroita. Hitto.