Blogi

Näytetään kirjoitukset joulukuulta 2009.

Joulua, joulua  1

Kaiken kiireen ja tohinan keskelle Heli Laaksosen joulunvietto-ohjeet:

Joulupatja

eli ohje kummottos viätetä hiano joulu

1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja -eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.

Niin. Eli oikein rentouttavan mukavaa ja jouluruokaisan leppoisaa joulua rakkaimpien ihmisten kanssa. :)

Rock!


Biologiaa  5

Miksi suomalainen oikeusjärjestelmä arvottaa biologisen vanhemmuuden ylitse kaiken muun? Miksi lapsensa hyljännyt tai hoitamatta jättänyt vanhempi saa hyvinkin helposti ja nopeasti lapsensa takaisin luokseen niin halutessaan, vaikka lapsille olisi löydetty uusi rakastava ja huolehtiva koti ja perhe? Onko biologinen vanhempi lapselle todella aina se paras mahdollinen kasvattaja oli tilanne minkälainen tahansa? Onko sillä, kuka lapsen synnyttää, todella niin suuri merkitys, että oikeus biologisten lastensa vanhemmuuteen säilyy kaikista teoista ja tekemättä jättämisistä huolimatta?

Jostakin syystä olen joutunut melko läheltä seuraamaan huostaanotto-sijaislapsi-biologiset vanhemmat -taistelua ja onhan se rumaa katsottavaa. Lapset ovat jo kärsineet enemmän kuin lasten tulisi joutua kärsimään eikä kärsimykselle laiteta mitään loppua. Jatkuvia oikeudenkäyntejä, hetkellisiä huostaanotonjatkamispäätöksiä, muutaman kuukauden odottelua ja jälleen uusia oikeudenkäyntejä. Lasten manipulointia, lasten käyttämistä pelinappuloina aikuisten valtapelissä, itsekkäiden syiden ja naiivismin perusteella tehtäviä päätöksiä... Aivan järkyttävää eikä tämä kuvio ole kai millään tavoin erityislaatuinen tai edes pahimmasta päästä. Voi puistatus.

Jos mä jonakin päivänä saan lapsen ja sen hylkään, mut saa siltä istumalta ensinnäkin lopettaa. Jollei kukaan mua ota kuitenkaan hengiltä, niin älkää jumalauta päästäkö mua ainakaan sitten enää ikinä lähelle niitä mun lapsiani ja sekoittamaan niiden elämää. Mun mielestäni lapsensa hyljännyt äiti ei kyllä ole ansainnut minkäänlaista sympatiaa tai edes ihmisarvoa. Hyi saatana.


Synnynnäinen temperamenttini  1

Kiitos harakalle loistavasta linkkauksesta - pakko se oli munkin ruveta arvioimaan vähän omia synnynnäisiä taipumuksiani.

Sensitiivisyys
Taidan olla paremminkin matalan kuin korkean tason sensitiivinen. Ainoa mikä vähän särähti korvaan oli epäsosiaalisuus - mielestäni pärjään ihan kivasti ihmisten kanssa ja aistin helposti vallitsevan fiiliksen, mutta muuten en kyllä tosiaan ole erityisen sensitiivinen ihminen.

Aktiivisuus
Luontaisesti uskoisin itselläni olevan matala aktiivisuus. Tykkään tehdä asioita verkkaiseen tahtiin - tai ehkä ennemminkin tykkään siitä, ettei olisi koskaan kiire. Toki töissä, koulussa ja kotiaskareissakin on pakko toimia rivakasti enkä kyllä ole koskaan kuullut itseäni tituleerattavan hitaaksi tai laiskaksi, mutta kun sitä luontaista taipumusta miettii niin kyllä, olen verkkainen persoona.

Sopeutuvuus
Olen ehdottoman sopeutuvainen.

Sinnikkyys
Olen mielestäni myös äärimmäisen sinnikäs, vaikka toisaalta en lukion jälkeen kyllä ole erityisen sinnikkäästi suorittanut opintojani kohti valmistumista.

Häirittävyys
Tässä olen selkeästi kaksijakoinen. Olen toisaalta hirveän laaja-alainen tarkkailija; huomaan kaverin eripariset sukat, ohikulkevan ihmisen kirkkaansiniset silmät jne. mutta toisaalta en kyllä häiriinny ympäröivästä hälystä, äänistä tai mistään muustakaan.

Rytmisyys
Olen matalasti rytminen, vaikka omaankin erinomaiset organisointitaidot. Elän hyvin epäsäännöllistä elämää ja nautin siitä. Musta on hirmuisen mukavaa, kun on vapaapäiviä silloin sun tällöin, aamuvuoroa, iltavuoroa, yövuoroa ja niin edelleen. En kuitenkaan tykkää elää kaaoksessa ja kaiken tämän epäsäännöllisyyden pidän kontrollissa tarkasti kalenterin avulla. En kuitenkaan voisi kuvitella eläväni kahdeksasta neljään -elämää.

Lähestyminen ja vetäytyminen
Olen lähestyjä aika selkeästi.

Intensiivisyys
Lienen pääasiassa matalasti intensiivinen ihminen, vaikka pakko myöntää, että kyllä mäkin tunteineni kuohuilen ja ylireagoin aina toisinaan.

Mieliala
Olen ehdottomasti mielialaltani positiivinen ihminen.

Semmonen analyysi. :)

Rock! :)