Oon kahden viime viikon aikana joutunut peräti kahteen eri otteeseen tilanteeseen, jossa mua lähestyy baarissa vanhempi naishenkilö vain sen vuoksi, että pääsisi kertomaan mulle, miten huono ihminen mä oon. Nämä tilanteet ovat saaneet mut pohtimaan laajemminkin naisten välistä vihakateusinhomitälie-suhdetta: miksi me naiset käytämme niin helvetin suuren osan elämästämme jauhamalla paskaa kanssasisaristamme sen sijaan, että käyttäisimme tuon ajan johonkin mielekkäämpien aatosten pohdiskeluun tai vaikka niistä toisista naisista positiivisten puolien etsimiseen?
Mä jotenkin ymmärrän tämän ikäisteni (+/- 5 vuotta) välisen kilpailuasetelman, epävarmuuden itsestä ja niin edelleen, mistä saattaa aiheutua huorittelua ynnä muuta inhaa käytöstä toisia naisia kohtaan. Mutta se on jotenkin ihan fine, koska silloin kilpaillaan samassa sarjassa samoista saaliista, jolloin jotenkin em. kaltainen käytös vielä on munkin järjelläajattelun rajoissa. Ja itsehän pysyttelen poissa teinihelvettibaareista, jolloin useimmiten vältyn myös tuolta nuorten naisten valtataisteluhuorittelulta - parin viikon takaiseen lauantaihin asti todella uskoin, että kiertämällä kaukaa kaikenmaailman K-18-sedulat välttää myös turhan loanheiton toisten naisten taholta. No, enpä luule enää.
Sitä en kuitenkaan edelleenkään ymmärrä, miten on mahdollista, että joku viisikymppinen nainen on niin epävarma itsestään, niin kateellinen toisen naisen nuoruudesta, niin huonotapainen tai mikä lieneekään vittuilun taustalla, että todella viitsii varta vasten tulla mun luokseni baarissa kertomaan, miten naurettavan lapsellinen oon, kun tulen notkumaan jonnekin räkälään, missä ei juuri muita nuoria näy. Siis... Miksi ihan oikeasti vaivautua?
Mulla on lauantai-iltana baarissa minihame päällä joo, mutta eikö sen minihameen saa laittaa kuka tahansa päälleen niin halutessaan? Ei kai siitä tarvitse olla katkera, että joku uskaltaa pukeutua muihinkin vaatteisiin kuin KappAhlin halpisfarkkuihin ja villapaitaan? Mulla myös oli erittäin komea seuralainen joo, mutta se mies oli alle kolmekymppinen eikä mitenkään kallellaan äitinsä ikäisiin naisiin päin, joten en mielestäni siinäkään mielessä "astunut kenenkään varpaille" - eli en varmasti ollut viemässä tämän naisen kiikaroimia neli-viiskymppisiä miehiä. Mä en myöskään voi sille mitään, että mun vanhemmat ovat ymmärtäneet panna mut alulle vasta vuoden 1987 lopussa - tarvitseeko siitä nuoruudestakaan olla kateellinen? Mä itse ainakin ihan ilolla vanhenen vuosi vuodelta, jotenkin jännä ajatella, että jollekin kai ikäkin voi olla noin helvetin arka paikka. Vai oliko sillä naisella muuten vain niin paha olla, että sen piti saada se paha olonsa purkaa muhun, koska mä olin se luntuimman näköinen vosukka siinä baarissa eli helppo inhon kohde? Miksi, miksi, MIKSI ihmeessä mä sitä eukkoa niin ärsytin?
Ja melko samanlainen keissi kävi parikin viikkoa sitten: tuiki tuntematon viisissäkymmenissä oleva nainen tulee haukkumaan mut tupakkakopissa _kahdesti_, koska oon niin helvetin lapsellinen horatsu. Siis what? Istuskeltiin ja laulettiin karaokea kahden kaverini kanssa ja sitten kun lähden käymään tupakalla, jokin mystinen asia on sen naisen saanut niin ärsyyntymään musta, että sen pitää päästä haukkumaan mut ja uhkaamaan hakkaamisella ja tappamisella. Siis mitä vittua ihan oikeasti? Edelleenkin mä ymmärtäisin tuon käytöksen humalaiselta ihmiseltä tilanteessa, jossa mä oisin vaikka käynyt vittuilemassa ensin sille tai yrittänyt pokata sen miestä tai ihan mitä tahansa, mutta tuosta noin vaan simsalabim - en vaan tajua.
Joo-o. Että sellaista. Onneksi kohta loppuu tää tipaton, en ehkä kestä enää yhtäkään baarilauantaita selvinpäin. Naiset on tosi perseestä.
Rock.
