...jollet halua kuulla vastausta. Näin joku mua fiksumpi on joskus sanonut. Mutta entäpä jos pitäisi kysyä itseltä jotakin eikä kysymyksen (totaalinen) ignoraaminen onnistu millään tavalla - alitajuntahan sen kysymyksen kuitenkin lopulta viimeistään pulpauttaa pinnalle, jollei suoraa itsetutkiskelua pysty harrastamaan? Miten sitten pitäisi toimia, kun kysymistä ei voi välttää ja vastauksen inhottavuudenkin tietää jo etukäteen?
Vituttaa, kun pitää aina ajatella. Miksei asioiden voi antaa vain soljua eteenpäin omalla painollaan, kun kuitenkaan suurimmalla osalla pohtimistani jutuista ei ole tai tule olemaan sen suurempaa merkitystä mulle tai maailmalle? Miksen voi käsittää ja hyväksyä, että asiat, joiden on tarkoitus tapahtua, tapahtuvat kyllä tein mä tietoisesti niiden eteen jotain tai en? Onko tän elämän aina pakko olla näin kimuranttia?
Rock.
5 kommenttia
Flash-Bang
29.10.2008 00:17
"asiat, joiden on tarkoitus tapahtua, tapahtuvat kyllä tein mä tietoisesti niiden eteen jotain tai en? "
Väärin. Itse vaikutat asioiden kulkuun eniten. Jos annat asioiden vain olla johtaa se alennustilaan. Toisaalta jos itse pyrit vaikuttamaan asioiden kulkuun yliaktiivisesti, eivät asiat kuitenkaan välttämättä mene kuten olet ajatellut (huom, muut tuntemattomat tekijät). Itsetarkoitus ei ole näin ollen päämäärä vaan matka siihen mitä ikinä sitten tapahtuukin.
Yksinkertaista. =)
^Ari-Lee^
Vastaa kommenttiin
Kaisa
29.10.2008 00:20
Mulla on ehkä pikkusen eri käsitys näistä tapahtuu jos on tapahtuakseen -jutuista kuin sulla, mutta joo, pitäähän sitä toki laittaa tikkua ristiin asioiden lutviuttamiseksi jos niin tuntee oikeaksi tehdä.
Vastaa kommenttiin
vonStackelbaum
30.10.2008 21:37
Kyllä Jumala auttaa merimiestä, mutta itte pitää kuitenki soutaa...
Vastaa kommenttiin
Kaisa
31.10.2008 00:59
Niinpä. Jumala vaan antaa joko myötäisiä tai vastaisia tuulia - ja hädän hetkellä pitää purren pinnalla. :)
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:53
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin