Krääääääh!

Tätä blogitekstiä ei pitäisi koskaan kirjoittaa. Näin ei pitäisi tuntea eikä näitä tuntemuksia ainakaan pitäisi paljastaa kaikelle kansalle omalla nimellä ja naamalla. Kenenkään ei ainakaan kannattaisi lukea yhtään pidemmälle (hah, nyt ei kukaan varmasti jätä lukemista kesken). Mutta minkäs minä itselleni ja suorasanaisuudelleni voin. Mielen päällä olevat asiat on tuotava julki, oli asioiden laita ihan mikä tahansa - ja tällä hetkellä en pysty ajattelemaan muuta kuin että voi jessuskristus kun mä oon puutteessa!

Kyse ei nyt ole (pelkästään) seksin puutteesta, seksiähän nuoret naiset tunnetusti saavat koska tahtovat (näin joku on mulle ainakin joskus kovasti yrittänyt väittää), vaan jostain ihan käsittämättömästä halaa, pussaa ja helli mua -puutteesta. Hipsuta mua, silitä mun selkää, näykkäse mua niskasta ja korvasta... ääärkrgjvnaeogh!!1

Phuuh, onneksi kohta pääsee lähtemään töihin. Siellä on niin kiireistä ja hikistä ja inhottavaa, ettei jouda tällaisia miettimään. Toisaalta siellä on tänään meidän ainoa miespuolinen duunari iltavuorossa mun käskytettävänä... Ounou, ounou...

Rock!