Mie lähen vallothamma maailmhaa ;D

Nonni. Seikkailu osa kolmesataanelkytviis alkanee perjantaiaamulla bussimatkalla Pellosta Kemiin. Sitten Kemissä vähän lungailua ja rautatieaseman metsästystä ennen junamatkaa kohti Helsinkiä. Tästä tulee aivan äärettömän upeeta, sanokaa mun sanoneen. :D (Ei muuten tarvitse ihmetellä, jollen oo vielä perjantaina etelässä, voi olla, että menee sompailuksi ja eksyn johonkin jänkhälle ja ja ja... :D)

Voi hitto mä rakastan tätä pohjoisen elämäntyyliä!!1 Kävin tuossa Pellossa ruokakaupassa ja Seppälässä ja juttelin parin ihmisen kanssa (siis ihan vieraita ne oli, tuli vaan siinä rupateltua ihan läpällä :D), kaupan kassat kohtelivat mua kuin vanhaakin tuttua, ihmiset hymyilivät (se tosin saattoi johtua siitä, että näytin ihan kaupunkilaisjunttituristilta :D) ja kaikki oli aivan mahtavaa. Ikinä oo tullu noin hyvä mieli yhdestä kauppareissusta. :D

Autoilu meni muuten mukavasti, osasin ylittää rajan oikeasta kohtaa eikä mua naarattu edes tulliin (ohitin siis yhden kylmän tulliaseman... ;D). Mä en halua takaisin Helsinkiin. Vaikka toisaalta Helsingissä on kaikki. Vittuperkele. Matkailu kuulemma avartaa, mutta kyllä se toisaalta rikkoo sydäntäkin. Aina jää pala sielusta ja mielestä sinne matkakohteeseen, mutta toisaalta kotiinkin on kiva palata tuttuihin kuvioihin rakkaiden ihmisten pariin. Karseeta. :S

Mutta lähdenpä pyöräyttämään kanelbullia serkuille välipalaksi. Sitten varmaan pikku juoksulenkki ja päivällisen kokkailua. Ei kauheeta kiirettä eikä hätää. :)

Rock!